Kuinka autan jotakuta tuntemaan, että häntä rakastetaan, arvostetaan ja tarvitaan?

Ylijohtaja Jean B. Bingham on sanonut: ”Yksi merkittävimmistä tavoista, millä voimme vahvistaa ja osoittaa rakkautta lähimmäistämme kohtaan, on olemalla hyväntahtoisia ajatuksissamme ja sanoissamme. – – Sanoilla on yllättävä voima – sekä rakentaa että hajottaa. Voimme kaikki luultavasti muistaa kielteisiä sanoja, jotka ovat painaneet mielemme matalaksi, ja muita sanoja, jotka on lausuttu rakkaudella ja jotka ovat kohottaneet mielialaamme. Kun päätämme sanoa muista – ja muille – vain sellaista, mikä on myönteistä, se kohottaa ja vahvistaa ympärillämme olevia ja auttaa muita seuraamaan Vapahtajan tietä.” (”Tuon evankeliumin valoa kotiini”, Liahona, marraskuu 2016, s. 6–7.)

Sisar Sharon Eubank on selittänyt, että joistakuista tuntuu, ettei heitä hyväksytä tai etteivät he ole hyväksyttäviä: ”Uusi testamentti osoittaa, miten paljon vaivaa Jeesus näki tavoittaakseen kaikenlaisia ihmisiä: spitaalisia, veronkantajia, lapsia, galilealaisia, porttoja, naisia, fariseuksia, syntisiä, samarialaisia, leskiä, roomalaisia sotilaita, avionrikkojia, rituaalisesti epäpuhtaita. Lähes jokaisessa kertomuksessa Hän auttaa jotakuta, jota ei perinteisesti hyväksytty yhteiskunnassa. – – Kristittyjä opetuslapsia ja myöhempien aikojen pyhiä koskeva järkähtämätön vaatimus on, että he osoittavat todellista rakkautta toisiaan kohtaan.” (”Kristus – valo, joka loistaa pimeydessä”, Liahona, toukokuu 2019, s. 74.)