Luku 17
1 ”Ette saa uhrata Herralle, Jumalallenne, sellaista nautaa, lammasta tai vuohta, jossa on jokin vamma tai muu vika, sillä se on iljetys Herralle, teidän Jumalallenne.
2 ”Jos jossakin niistä kaupungeista, jotka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille, joku mies tai nainen tekee syntiä Herraa vastaan, rikkoo hänen liittonsa
3 ja ryhtyy vastoin hänen kieltoaan palvelemaan ja kumartamaan vieraita jumalia tai aurinkoa, kuuta tai taivaan tähtien joukkoja,
4 teidän tulee tutkia asia tarkoin heti, kun olette saaneet siitä tiedon. Jos käy ilmi, että tällainen iljettävä teko todella on tapahtunut Israelissa,
5 teidän on vietävä pahantekijä kaupungin portille ja kivitettävä hänet kuoliaaksi.
6 Kuolemantuomion langettamiseen tarvitaan vähintään kahden todistajan lausunto; yhden todistajan sanojen perusteella ei syytettyä saa tuomita kuolemaan.
7 Todistajien on heitettävä ensimmäiset kivet, ja sen jälkeen kaikkien muidenkin on osallistuttava syyllisen kivittämiseen. Hävittäkää paha keskuudestanne.
Laki korkeimmasta tuomioistuimesta
8 ”Jos kaupungeissanne tulee esiin oikeusasioita, jotka ovat teidän ratkaistaviksenne liian vaikeita – olipa kysymyksessä henkirikos, ruumiinvamman tuottaminen tai muu oikeusasia – menkää siihen paikkaan, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee.
9 Kysykää neuvoa leeviläispapeilta ja siltä tuomarilta, joka kullakin hetkellä on virassa; he ilmoittavat teille asian ratkaisun.
10 Toimikaa sen päätöksen mukaan, jonka he julistavat Herran valitsemassa paikassa, ja tehkää tarkalleen, niin kuin he neuvovat.
11 Noudattakaa heiltä saamaanne ohjetta ja toimikaa heidän antamansa päätöksen mukaisesti poikkeamatta puoleen tai toiseen siitä tuomiosta, jonka he teille ilmoittavat.
12 Mutta jos joku on niin röyhkeä, ettei piittaa tuomarin tai Herran palvelijana toimivan papin päätöksestä, hänen on kuoltava. Hävittäkää paha Israelista.
13 Kun kansa saa kuulla tuomiosta, kaikki pelkäävät eikä kukaan enää syyllisty tällaiseen röyhkeyteen.
Laki kuninkuudesta
14 ”Kun olette tulleet siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille, ja kun olette ottaneet sen haltuunne ja asettuneet sinne asumaan, te saatatte ajatella, että teillä pitäisi olla kuningas, kuten on kaikilla ympärillänne asuvilla kansoilla.
15 Asettakaa silloin itsellenne kuningas, jonka Herra, teidän Jumalanne, valitsee. Muistakaa, että asetatte kuninkaaksenne oman kansanne miehen; vierasmaalaisesta ette saa tehdä kuningasta.
16 Kuningas ei saa pitää hevosia suurin määrin eikä lähettää väkeään Egyptiin hankkimaan sieltä hevosia, sillä Herra on sanonut teille: ’Älkää enää milloinkaan palatko tätä tietä!’
17 Kuninkaalla ei myöskään saa olla lukuisia vaimoja, ettei hänen sydämensä luopuisi Herrasta, eikä hän saa koota itselleen kovin runsaasti kultaa eikä hopeaa.
18 Valtaistuimelle noustuaan hänen on teetettävä itselleen jäljennös tästä laista, joka on leeviläispappien huostassa.
19 Hänen tulee pitää laki hallussaan ja lukea sitä koko elämänsä ajan, että hän oppii pelkäämään Herraa ja tarkoin noudattamaan kaikkia tämän lain käskyjä ja määräyksiä.
20 Kun hän näin tekee, hän ei käy kopeaksi veljiään kohtaan eikä poikkea lain käskyistä oikealle eikä vasemmalle. Hän ja hänen jälkeläisensä saavat kauan hallita Israelia.