Toinen osa
Luku 40
Rohkaisun sana Herran kansalle
1 – Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani,sanoo teidän Jumalanne.
2 Puhukaa lempeästi Jerusalemilleja kertokaa sille,että sen pakkotyö on päättynyt,että sen syyllisyys on sovitettu,sillä kaksin verroin on Herran käsi sitä kurittanutkaikista sen synneistä.
3 Ääni huutaa:– Raivatkaa autiomaahanHerralle tie!Tasoittakaa yli aronvaltatie meidän Jumalallemme!
4 Täyttykööt notkot,alentukoot huiput,mäet madaltukoot,vuorten louhikot tasoittukoot!
5 Herran kunnia ilmestyy,kaikki saavat sen nähdä.Näin on Herra puhunut.
6 Ääni sanoo:– Julista!Ja minä kysyn:– Mitä minun pitää julistaa?– Ihminen on kuin ruoho,ihmisen kauneus kuin kedon kukka!
7 Ruoho kuivuu, kukka lakastuu,kun Herran henkäys koskettaa sitä.Niin! Ruohoa ovat ihmiset.
8 Ruoho kuivuu, kukka lakastuu,mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti.
9 Nouse korkealle vuorelle, Siion,ilosanoman tuoja!Korota äänesi, Jerusalem,ilosanoman saattaja!Korota äänesi, älä pelkää!Julista Juudan kaupungeille:– Teidän Jumalanne tulee!
10 Itse Herra tulee suuressa voimassaan,hän hallitsee vahvalla kädellään.Hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa,johdattaa laumaa, jonka on omakseen hankkinut,
11 paimenen lailla hän kaitsee sitä,omin käsin hän kokoaa sen yhteen.Karitsoita hän kantaa sylissään,emolampaita hän ohjailee eteenpäin.
Jumalan suuruus ja kaikkivalta
12 Kuka mittasi kourallaan meren vedet,kuka kämmenensä leveydellä taivaat?Kenen mittakuppiin mahtui kaikki maan tomu,kenen vaaka punnitsi vuoret ja kukkulat?
13 Kuka on ohjannut Herran henkeä,kuka neuvonut ja opettanut häntä?
14 Kenen kanssa hän on neuvotellut,kuka on antanut hänelle ohjeita?Kuka on johtanut hänet oikeuden poluilleja opettanut häntä,kuka osoittanut hänelle viisauden tien?
15 Ovathan kaikki kansat kuin pisara ammennusastiassa,kuin tomuhiukkanen vaa’assa.Meren saaret painavat hiekkajyvän verran.
16 Libanonin metsät eivät riittäisi uhritulen polttopuiksieivätkä kaikki sen eläimet Herralle uhriksi.
17 Hänen edessään maailman kansat eivät ole mitään,ne ovat hänelle pelkkää tyhjää.
18 Mihin te vertaisitte Jumalaa,mikä voisi häntä kuvata?
19 Patsasko? Senhän mestari valaa,ja kultaseppä päällystää sen kullallaja takoo sille hopeiset ketjut.*
41:6 He auttavat toinen toistaanja sanovat toisilleen: ”Pidä kiinni!”
41:7 Ja takoja auttaa kultaseppää,vasaranheiluttaja alasinmiestä.Hän sanoo saumasta: ”Nyt on hyvä”,ja vahvistaa sen niiteillä, ettei se liiku.
20 Jonka varat eivät riitä suuriin kustannuksiin,hän valikoi vain kappaleen lahoamatonta puutaja etsii käsiinsä taitavan mestarinveistämään patsaan, joka pysyy tukevasti pystyssä.
21 Ettekö te mitään tiedä, ettekö ole kuulleet,eikö teille ole kerrottu tätä alusta alkaen?Ettekö ole oppineet ymmärtämään,miten maailma on saanut alkunsa?
22 Korkealla hän on, maan piirin yllä,maan asukkaat ovat hänelle kuin heinäsirkkoja.Hän leväytti auki taivaan kuin kankaanja jännitti sen kuin teltan asuttavaksi.
23 Olemattomiksi hän tekee mahtimiehet,tyhjää ovat hänelle maan valtiaat:
24 tuskin heidät on istutettu, tuskin kylvetty,tuskin vesat ovat juurtuneet,kun hän jo henkäisee, ja he kuihtuvatja myrskytuuli vie heidät mukaansa kuin oljenkorret.
25 – Mihin te minua vertaisitte? Kuka on minun kaltaiseni?kysyy Pyhä.
26 Kohottakaa katseenne korkeuteen:kuka on tämän kaiken luonut?Hän, joka kutsuu esiin taivaan joukottäydessä vahvuudessaan,hän, joka tuntee ne nimeltä, joka ainoan.Suuri on hänen väkevyytensä, valtaisa hänen voimansa:yksikään joukosta ei jää pois.
27 Miksi valitat, Jaakob,Israel, miksi puhut näin:– Ei ole Herra nähnyt elämäni taivalta,minun asiastani ei Jumala välitä.
28 Etkö jo ole oppinut,etkö ole kuullut,että Herra on ikuinen Jumala,koko maanpiirin luoja?Ei hän väsy, ei uuvu,tutkimaton on hänen viisautensa.
29 Hän virvoittaa väsyneenja antaa heikolle voimaa.
30 Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät,nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat,
31 mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman,he kohoavat siivilleen kuin kotkat.He juoksevat eivätkä uuvu,he vaeltavat eivätkä väsy.