Luku 10
Vain Herra on elävä Jumala
1 Kuule, Israelin kansa,mitä Herra sinulle puhuu!
2 Näin sanoo Herra:– Älkää omaksuko vieraiden kansojen tapoja,älkää peläten tuijottako taivaan merkkejä,niin kuin nuo pakanat tekevät.
3 Heidän uskomuksensa ovat typeriä kuvitelmia.He kaatavat metsästä puun,ja puuseppä muodostelee sen taltallaan,
4 hän koristelee sen hopealla ja kullallaja kiinnittää sen paikoilleen vasaralla ja nauloilla,ettei se kaadu.Tällaisia ovat heidän jumalansa.
5 Ne ovat kuin linnunpelättimet kurkkumaalla,eivät ne osaa puhua.Ne eivät pysty liikkumaan itse,niitä täytyy kantaa paikasta toiseen.Älkää pelätkö niitä,eivät ne tee teille pahaa,mutta ei niistä apuakaan ole.
6 – Herra, kukaan ei ole sinun vertaisesi!Sinä olet suuri,suuri ja voimallinen on sinun nimesi.
7 Kuka ei pelkäisi sinua,kansojen kuningas!Sinulle kuuluu kunnia.Ei ole ketään sinun vertaistasikoko maailman viisaiden joukossa,ei ketään yhdessäkään valtakunnassa!
8 Tyhmiä ja mielettömiä ovat vieraat kansat,tyhjiä ovat niiden jumalien opit.Nuo jumalat on tehty puusta,
9 taottu Tarsisin hopeasta ja Ufasin kullasta,puuseppä ja kultaseppä ovat yhdessä ne valmistaneet.Ne on puettu siniseen ja punaiseen purppuraan,ja kaikki ne ovat taidokasta tekoa.
10 Mutta vain Herra on Jumala,hän on elävä Jumala ja ikuinen kuningas.Hänen vihastaan maa vapisee,kansat eivät kestä hänen kiivauttaan.
11 Sanokaa vieraille kansoille näin: ”Jumalat, jotka eivät ole tehneet taivasta eivätkä maata, katoavat maan päältä ja taivaan alta.”*
12 Herra on voimallaan luonut maailman,asettanut viisaudellaan maan paikoilleen,levittänyt taivaan taidollaan.
13 Kun hän käskee,taivaan vedet alkavat kohista.Hän nostaa pilvet maan ääristä,lähettää salamat tekemään tietä sateelle,tuo tuulen kammioistaan.
14 Ei kukaan voi tätä käsittää.Jumalankuvat saattavat tekijänsä häpeään,valetut patsaat ovat pelkkää harhaa,ei niissä ole henkeä.
15 Ne ovat arvottomia,naurettavia tekeleitä!Kun tilinteon hetki tulee,ne eivät kestä.
16 Niiden kaltainen ei ole Jaakobin Jumala.Hän on luonut kaiken,ja Israel on hänen oma kansansa.Hänen nimensä on Herra Sebaot.
Herra kurittaa Jerusalemia
17 Sitokaa nyyttinne, Jerusalemin asukkaat,te joudutte lähtemään pois maasta.Kaupunkinne on uhattuna.
18 Näin sanoo Herra:– Nyt riittää. Nyt minä linkoan poistämän maan asukkaat.Minä ajan heidät ahtaalle,jotta he havahtuisivat ja huutaisivat:
19 ”Voi minua onnetonta!Vammani on parantumaton!Ajattelin, että tämän vaivanminä sentään kykenisin kestämään.
20 Mutta telttani on nyt hävitetty,telttaköydet katkaistu.Lapseni ovat lähteneet pois,heitä ei enää ole.Ei ole ketään pystyttämässä telttaani,pingottamassa telttakankaita.
21 Tyhmiä olivat kansan paimenet,he eivät kysyneet neuvoa Herralta!Siksi he toimivat väärin,ja niin koko heidän laumansa hajotettiin.”
22 Kuuletteko äänen? Se lähenee!Kumisten ja jymistenkiitää vihollinen pohjoisesta.Se iskee Juudan kaupunkeihinja tekee ne autioiksi,sakaalien lymypaikoiksi.
23 ”Minä tiedän, Herra,ettei ihmisen tie ole hänen omassa vallassaaneikä kukaan itse ohjaa askeleitaan.
24 Kurita minua, Herra,mutta älä kohtuuttomasti!Älä vihastu minuun,muuten minusta tulee loppu.
25 Vuodata vihasi niihin kansoihin,jotka eivät sinua tunne,niihin kansanheimoihin,jotka eivät huuda sinua avuksi.Ne ovat hävittäneet Jaakobin heimon,nielleet sen ja tehneet siitä lopun.Autioina ovat nyt Jaakobin asuinpaikat.”