Luku 2
1 Katso, vuorilta lähestyvätilosanoman tuojan askelet!Hän kuuluttaa: rauha on tullut.Vietä riemujuhliasi, Juuda,täytä kaikki lupauksesi.Ei koskaan enääkäy sinun kimppuusi onnettomuuden tuoja.Hänet on lyöty ja tuhottu.
Niniven hävitys
2 Tuhon tuoja marssii sinua vastaan, Ninive.Aseta vartiot paikoilleen!Tähystä tietä!Vyötä kupeesi, kokoa kaikki voimasi!
3 Nyt Herra palauttaaJaakobin suuruudenja myös Israelin suuruuden,vaikka niiden maat on hävitettyja viinitarhat tuhottu.
4 Sankarien kilvet hohtavat punaisina,soturit on puettu purppuraan,vaunujen teräs säkenöi kuin tuli.Taistelu lähestyy,hevoset korskuvat.
5 Vaunut syöksyvät kaduille,ryntäävät toreilla sinne tänne,loistavat kuin soihdut,kiitävät kuin salamat.
6 Kaupungin päälliköt kutsutaan koolle,he juoksevat, kompastelevatja kiirehtivät muureille.Mutta hyökkäystorni on jo paikoillaan.
7 Virralle johtavat portit avataan,ja palatsi huojuu.
8 Kaupungin jumalatar kannetaan nähtäville,se joutuu maanpakoon.Myös sen papittaret viedään pois,he valittavat kuin kyyhkysetja takovat rintaansa.
9 Ninive on kuin patoallas,josta vedet virtaavat pois.Seisahtukaa! Pysähtykää!Mutta kukaan ei käänny takaisin.
10 Ryöstäkää hopeaa, ryöstäkää kultaa!Täällä on loputtomasti aarteita,kalleuksia vailla määrää!
11 Tyhjänä, typötyhjänä kaikki, tuhottuna!Sydän jähmettyy, polvet tutisevat,koko ruumis tärisee,kaikkien kasvot kalpenevat.
12 Missä on nyt leijonien luola,nuorten leijonien riistamaa,jossa uros käyskenteli naaraansa kanssaeikä niiden pentuja kukaan pelotellut?
13 Leijona raateli pentujensa ruoaksi,saalisti naarailleen.Se täytti pesänsä riistalla,luolansa tuoreella lihalla.
14 – Katso, minä käännyn sinua vastaan,sanoo Herra Sebaot.Sotavaunusi minä poltan tuhkaksi,miekka syö nuoret leijonasi.Minä hävitän maan päältäkaiken, minkä olet ryöstänyt,enää ei kuulla sanansaattajiesi ääntä.