Psalmi 132
Daavid ja Siion, Herran valitsemat
1 Matkalaulu.Herra, muista Daavidia,muista, mitä hän sai kärsiä –
2 hän, joka vannoi Herralle valan,antoi Jaakobin Väkevälle lupauksen:
3 ”Kotitelttaani en astu,en mene makuusijalleni,
4 en suo silmilleni untaenkä lepoa silmäluomilleni,
5 ennen kuin löydän Herralle sijan,asuinpaikan Jaakobin Väkevälle.”
6 Me kuulimme, että se on Efratassa,löysimme sen läheltä Jaaria.
7 Menkäämme sinne, missä on Herran asumus,kumartukaamme hänen istuimensa eteen.
8 Nouse, Herra, tule asuinpaikkaasi,sinä ja arkku, jossa voimasi on!
9 Olkoon pappiesi vaatteena vanhurskaus,riemuitkoot sinun uskolliset palvelijasi.
10 Daavidin, palvelijasi, takia:älä torju voideltuasi!
11 Herra on vannonut Daavidille valan,antanut lupauksen, jota hän ei peruuta:”Oman jälkeläisesi minä asetan valtaistuimellesi.
12 Jos poikasi pitävät minun liittonija säädökset, jotka heille opetan,myös heidän poikansa istuvat valtaistuimellasiaikojen loppuun saakka.”
13 Herra on valinnut Siionin,sen hän on halunnut asunnokseen.
14 ”Tämä on iäti minun asuinpaikkani.Tänne minä jään, tämän minä halusin.
15 Siion saa minun siunaukseni:siltä ei ravintoa puutu,sen köyhät minä ruokin kylläisiksi.
16 Sen pappien ylle minä puen pelastuksen,sen uskolliset iloitsevat ja riemuitsevat.
17 Siellä minä uudistan Daavidin mahdin,sytytän voidellulleni lampun.
18 Kaikki hänen vihollisensa minä vaatetan häpeällä.Hänen kruununsa sädehtii ja loistaa.”