Neljäs kirja
Psalmi 90
Ihmiselämän lyhyys ja Jumalan ikuisuus
1 Mooseksen, Jumalan miehen, rukous.Herra, sinä olet meidän turvammepolvesta polveen.
2 Jo ennen kuin vuoret syntyivät,ennen kuin maa ja maanpiiri saivat alkunsa,sinä olit.Jumala, ajasta aikaan sinä olet.
3 Sinä annat ihmisten tulla maaksi jälleenja sanot: ”Palatkaa tomuun, Aadamin lapset.”
4 Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä,kuin eilinen päivä, mailleen mennyt,kuin öinen vartiohetki.
5 Me katoamme kuin uni aamun tullen,kuin ruoho, joka hetken kukoistaa,
6 joka vielä aamulla viheriöimutta illaksi kuivuu ja kuihtuu pois.
7 Sinun vihasi musertaa meidät,kiivautesi saa meidät järkkymään.
8 Sinä otat syntimme silmiesi eteen,salaisetkin synnit sinä paljastat katseellasi.
9 Vihasi alla meidän päivämme vaipuvat,vuotemme haihtuvat kuin henkäys.
10 Seitsemänkymmentä on vuosiemme määrä,tai kahdeksankymmentä, jos voimamme kestää.Ja kaikki niiden meno on vain turhuutta ja vaivaa,ne kiitävät ohitse, ja me lennämme pois.
11 Kuka tuntee vihasi koko ankaruuden?Kuka kylliksi pelkää sinun kiivauttasi?
12 Opeta meille, miten lyhyt on aikamme,että saisimme viisaan sydämen.
13 Herra, käänny jo puoleemme.Kuinka kauan vielä viivyt?Armahda meitä, palvelijoitasi!
14 Ravitse meitä armollasi joka aamu,niin voimme iloita elämämme päivistä.
15 Niin kuin annoit murheen, anna meille iloyhtä monena vuotena kuin vaivamme kesti.
16 Anna palvelijoittesi nähdä suuret tekosi,anna lastemme nähdä kunniasi loisto.
17 Herra, meidän Jumalamme,ole lempeä meille,anna töillemme menestys,siunaa kättemme työt.