2019
ʻOku Tau Fuʻu Fakaangaʻi pē Kitautolu
Sepitema 2019


ʻOku Tau Fuʻu Fakaangaʻi pē Kitautolu

ʻOkú ke lelei ange ʻi he meʻa ʻokú ke fakakaukau kiate koé.

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻIutā, USA.

ʻOku fuʻu tokolahi ha niʻihi ʻo kitautolu ʻoku fāinga ʻi he tuʻunga kehekehe mo e ongoʻi hangē ʻoku ʻikai ke tau feʻungá pē ʻoku ʻikai ke feʻunga ʻetau ngāué. Kuó u aʻusia ʻa e ongo ko ʻení, ʻi he taimi kehekehe ʻo ʻeku moʻuí. Ko e taha ʻo e ngaahi taimi ongo ko ʻení ne hoko ia ʻo ofi ki he fakaʻosinga ʻo ʻeku ngāue fakafaifekaú.

Naʻá ku ʻi he taha ʻo ʻeku ngaahi konifelenisi fakamisiona fakamuimuí, ne vahevahe ai ʻe heʻeku palesiteni fakamisioná ha pōpoaki naʻá ne maʻu mei ha faifekau, ʻa ia ko ha meʻa angamaheni ia naʻá ne fai. Ne fakakata e ngaahi pōpoakí he taimi ʻe niʻihi, pea ueʻi fakalaumālie he taimi ʻe niʻihi, pea ko e taimi ʻe niʻihi naʻa nau fakamoʻoniʻi ha foʻi moʻoni. Mahalo ne ʻuhinga e pōpoaki ko ení ke ueʻi fakalaumālie pē, ka naʻá ne fuʻu ongo ʻaupito ia kiate au. Naʻe ʻikai talamai e hingoa e faifekaú ka naʻá ne vahevahe fakafekauʻaki pea mo hono fakahoungaʻi lahi ʻe he faifekau ko ení ʻa hono hoa faifekaú. Naʻá ne vahevahe ʻa e lahi ʻo e ʻofa mo e tokanga naʻe ongoʻi ʻe he faifekau ko ení mei hono hoa faifekaú pea mo e hoko ʻa hono hoa faifekaú ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻaupito kiate ia. ʻI heʻeku fanongó, naʻe ongoʻi ʻe hoku lotó ha holi mālohi ke tatau mo e hoa faifekau ko ʻení. Ne u fakaʻamu ʻaupito ke u lava ʻo tokanga, ʻofa pea mo fai ha ngaahi lelei lahi hangē ko iá. Pea ne u ongoʻi kiate au naʻá ku lotosiʻi ʻaupito ʻi he taimi ne u fakatokangaʻi ai ne ʻikai ke u peheé.

Ne ʻikai ke u pehē, pea he ʻikai pē ke u hoko ʻo pehē. Ne ʻikai ke ʻi ai ha taimi ia ke u liliu ai, pea kapau ne ʻi aí, mahalo he ʻikai pē ke u lava au ʻo liliu.

Kimui ange ʻi he ʻaho ko iá, ʻi heʻeku foki mo hoku hoa faifekaú ki homa ʻapi nofoʻangá, naʻá ne fakamatala ki he foʻi konga pē ko ia mei he lea ʻa ʻemau palesiteni fakamisioná ne mātuʻaki fakalotosiʻi kiate aú, pea ne talamai mai naʻá ne tohi ʻa e pōpoaki ko ʻení fekauʻaki mo au. Ko e ʻū lea ia ʻaʻana ʻo kau kiate . Ne fakamamaʻu ʻeku tokangá ki ha meʻa ne fakapoʻuli taʻengata, mo taʻe ʻaonga, pea ne u fakaʻamu ke u hoko ko e toko taha naʻá ku fie maʻu ke u hoko ki aí—mo e ʻikai pē. Ka naʻe hanga heʻene ngaahi leá ʻo fakamaama mai ha meʻa kiate au kae ʻikai ko ha fakapoʻuli taʻengata, naʻá ku ʻi muʻa ʻi ha sioʻata ʻo sio ki hoku ʻata totonú. Naʻe mahuʻinga ʻaupito ʻene ngaahi leá kiate au. Naʻá ku fiefia ʻi heʻeku fakakaukau atu naʻá ne fakakaukau kuó u maʻu ha vaeua ʻo e tokotaha naʻá ne fakamatalaʻi ʻi heʻene tohí.

ʻOku ʻikai ko ʻeku vahevahe ʻa e aʻusia ko ʻení ko haʻaku pōlepole—ʻoku fuʻu mahuʻinga mālie ia kiate au ke u pōlepole ʻaki—ka ko hono fakamahinoʻi ʻa e founga taʻeʻaonga (pea faʻa hala) koia ʻetau fakaangaʻi pē kitautolu. Ne u ngāueʻaki tonu pē ʻa e fakahīkihiki ko ia ne ʻomai maʻakú ke fakaangaʻi lahi ʻaki pē au!

ʻOku ʻikai ʻuhinga foki ia ke pehē ke tuku ʻetau feinga ke tau toe anga faka-Kalaisi ange. Naʻe ʻikai ke u fakakaukau, ʻʻSai, ʻe tuku leva ʻeku tokanga ki he niʻihi kehé. Pea, ʻe ʻikai pē ke u toe hohaʻa ki he meʻa ko iá .ʼʼ Ka ʻoku fie maʻu ke tau fakatokangaʻi mo ʻiloʻi ʻa e fakalakalaka kuo tau faí pea ʻoku toe lahi ange hotau mahuʻingá ʻi he anga ʻo ʻetau fakakaukaú ʻi he taimi ʻe niʻihi. Hangē ko e lea ʻa ʻEletā Tieta F. ʻUkitofa ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá, ʻʻʻOku fuʻu tokolahi ha niʻihi ʻoku nau nofo ʻo fakakaukau ʻoku siʻisiʻi honau mahuʻingá, ka ko hono moʻoní, ʻoku nau hoko ko ha niʻihi fakaʻofoʻofa, pea mo taʻengata pea mo taʻe fakangatangata honau mahuʻingá pea nau maʻu foki ha ivi ʻoku lahi ange ʻi he meʻa ʻoku taufakakaukau atu ki aí.ʼʼ1

Ko ia aí, kātaki muʻa, ʻo kiʻi mālōlō hifo pea ke toe fakakaukauʻi e lelei kuó ke faí mo e ngaahi ʻulungaanga ʻokú ke maʻú pe kamata ke fakalakalakaʻí. Manatuʻi ʻoku tali koe, ʻoku ʻofaʻi koe, pea ʻoku ke feʻunga pē.

Pea kapau ʻoku ʻi ai ha ngaahi meʻa ʻokú ke ongoʻi kuo teʻeki ai ke ke lavaʻi pe aʻusiá, ngāue ke aʻusia ia. ʻOua te ke foʻi. ʻOku totonu ke ke fokotuʻu ha ngaahi taumuʻa, kae ʻoua te ke fokotuʻu ha ngaahi fakangatangata ki he taimi te ke lava ʻo anga faka-Kalaisi ange aí—ko e meʻa ia naʻá ku faí. Ne u fakakaukauloto ki ha holisi ʻokú ne taʻofi au mei he liliú hili ʻeku misioná, kae tatau ai pē kapau naʻe ʻikai ke ʻuhinga mai e ngaahi lea fakaofó kiate au, ne ʻikai ʻuhinga e ʻosi ʻeku misioná ko e ʻosi ia ʻo ʻeku ʻamanaki lelei ki he fakaʻau ke lelei angé.

ʻOku ʻikai faingofua ke maʻu e fakakaukau pehē he taimi kotoa pē—ʻa e fakakaukau ʻoku tau feʻungá. ʻOku ou kei fie maʻu pē ha ngaahi fakamanatu ke ʻoua te u fakaangaʻi pē au. Ka ke manatuʻi ʻokú ke mahuʻingá ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá (vakai ki he Tokāteline mo e Ngaahi Fuakavá18:10) Manatuʻi ko e foha pe ʻofefine koe ʻo e ʻOtuá, pea manatu ʻi heʻetau, ʻʻhoko ko e fānau ʻa e ʻOtuá, … ʻoku ʻikai totonu ke tau fakamaʻulaloʻi pe lauʻikoviʻi pē kitautolu.ʼʼ2 Feinga maʻu pē ke ke anga faka-Kalaisi ange, kae ʻoua te ke fuʻu fakaangaʻi pē koé. Mahalo ʻokú ke ofi ange hoʻo hoko ko e tokotaha ʻokú ke fie hoko ki aí ʻi he meʻa ʻokú ke fakakaukau ʻe lavá.

Ngaahi Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Dieter F. Uchtdorf, “The Reflection in the Water” (Church Educational System fireside for young adults, Nov. 1, 2009), broadcasts.ChurchofJesusChrist.org

  2. Jeffrey R. Holland, “Koia Ke Haohaoa ʻA Kimoutolu,” Liahona, Nōv. 2017, 40.

Paaki