Julkaistaan vain sähköisenä
Palvelua ompelemalla
Kirjoittaja asuu Alabamassa Yhdysvalloissa.
Tämä iäkäs äiti ja tytär sekä seurakunnan sisaret siunaavat pienokaisensa menettäneiden perheiden elämää.
Presidentti Henry B. Eyring, toinen neuvonantaja ensimmäisessä presidenttikunnassa, opetti yleiskonferenssissa, että ”jokainen ääntäni kuunteleva Jumalan [lapsi] on saanut kutsun Herralta Jeesukselta Kristukselta. – –
Jumalan liittotyttärillä ja -pojilla on – – kaikilla yksi yhteinen tärkeä ja riemukas kutsu. Se on kutsu palvella muita Hänen puolestaan.”1 Tuo kutsu koskee liittonsa pitäviä kaikissa ikäryhmissä – olivatpa he 8- tai 108-vuotiaita.
99-vuotias Louise Allred on käyttänyt suurimman osan elämästään palvelemalla muita, ja hiljattain hän oppi tyttäreltään Mary Heleniltä uuden tavan palvella.
Kolme vuotta sitten Mary Helen ei etsinyt mitään tiettyä kirjautuessaan sivustolle justserve.org. Selaillessaan sivustoa hän näki, että eräs voittoa tavoittelematon ryhmä tarvitsi vapaaehtoisia, jotka muokkaisivat lahjoitettuja hääpukuja suruvaatteiksi vastasyntyneille, jotka eivät koskaan pääse sairaalasta kotiin.
Valokuva kirjoittajan luvalla
Mary Helen – vakuuttuneena siitä, että hän oli löytänyt jotakin, mitä halusi tehdä – ja hänen paikallinen Apuyhdistyksensä ottivat yhteyttä järjestön johtajaan. Seurakunnan sisarille suunniteltiin toiminta, ja palveluprojektissa 10–12 hääpukua purettiin ompeleista. Mary Helen vei kangaspalat kotiin ja ompeli niistä vauvan pukuja.
Pukuja valmistaessaan Mary Helen rukoili jokaisen isän, äidin ja perheen puolesta, joiden pienokaiselle hänen valmistamansa puku puettaisiin. Se tuntui hänestä syvästi tyydyttävältä hengellisesti, sillä se vei häntä lähemmäksi Vapahtajaa, kun hän noudatti Vapahtajan kehotusta rakastaa toinen toistaan (ks. Joh. 13:34–35; ks. myös 1. Joh. 4:11). Hyvin nopeasti Mary Helen tajusi, ettei kertaluonteinen toiminta riittäisi hänelle. Hän huomasi, että justserve.org olisi hänen kumppaninsa monissa hankkeissa.
Valokuva kirjoittajan luvalla
Myös Mary Helenin äiti Louise alkoi auttaa. Hän purkaa hääpukujen ompeleet. Sitten kaikki pestään, leikataan, liitetään yhteen ja ommellaan niin että niistä tulee vauvan pukuja, ja sitten koristeet ommellaan käsin. Jokaisen vauvan puvun valmistamiseen kuluu noin kaksi tuntia.
Yhdessä tämä äiti ja tytär valmistavat vuosittain yli sata pukua edesmenneille vauvoille. Sairaalat kaikkialla Alabamassa Yhdysvalloissa ottavat vastaan näitä lahjoituksia.
Mary Helen sanoo, että hän ja hänen äitinsä nauttivat tästä ajasta, jonka he ehtivät viettämään yhdessä palvellen taivaallisen Isän pienokaisia ja heidän perheitään. Kuten presidentti Russell M. Nelson on opettanut: ”Meidän suurin ilomme tulee siitä, kun autamme veljiämme ja sisariamme, asuimmepa me missä tahansa tässä suurenmoisessa maailmassa. Avun antaminen muille – tietoinen pyrkimys välittää muista yhtä paljon tai enemmän kuin välitämme itsestämme – on ilomme. Etenkin, saattaisin lisätä, kun se on hankalaa ja kun se vie meidät pois mukavuusalueeltamme. Eläminen sen toisen suuren käskyn mukaan on avain siihen, että tulee Jeesuksen Kristuksen tosi opetuslapseksi.”2
Palvelemisen tuottaman ilon lisäksi Louise rakastaa kokemaansa haastetta ja saavutuksen tunnetta. Mary Helen sanoo, että tästä hänen ja hänen äitinsä välisestä siteestä on tullut myös mitä rakkain yhteinen kokemus.
”Jokainen voi palvella”, Mary Helen sanoo – täytyy vain löytää itselle sopiva tapa!