Uskonnon opettaminen nuorille ja nuorille aikuisille – avaussanat
Presidentti Dallin H. Oaks
Osa I
Rakkaat veljeni ja sisareni,
olemme ylpeitä saadessamme olla tässä seminaarin- ja instituutinopettajien sekä yliopistojemme ja collegejemme uskonnonopettajien kokoontumisessa. Olemme iloisia siitä, että kanssanne ovat puolisonne, jotka ovat hyvin tärkeitä pyhille ja vastuullisille opetustehtävillenne. Tunnemme haasteena puhua teille tänä ainutlaatuisena ja vaikeana aikana – keskellä maailmanlaajuista pandemiaa.
Kuten kouluasiamies Paul V. Johnson on teille kertonut, lyhyen avauspuheeni jälkeen meillä on kaksi eri keskustelua ohjelmamme loppuajaksi.
Aloitan puhumalla rakkauden voimasta. Miksi Jumalan rakastaminen on ensimmäinen suuri käsky? Se on ensimmäinen, koska se on perusta sille, että ymmärtää ja noudattaa Jumalan suunnitelmaa ja Hänen käskyjään Hänen lapsilleen. Rakkautemme Jumalaan ja Hänen rakkautensa meitä kohtaan on keskeinen evankeliumin periaate, ratkaisevan tärkeä siinä, mikä vaikuttaa meihin, ja ratkaisevan tärkeä siinä, mitä meidän on muistettava. Jumala rakastaa teitä, opettajiaan. Hänen johtajansa rakastavat teitä – Hänen suunnitelmansa ja Hänen sanansa opettajia. Ja te rakastatte oppilaitanne. Vanhin Gordon B. Hinckley tiivisti tämän yhteen virkkeeseen puheessa opettajille monia vuosia sitten: ”Ei ole parempaa tapaa ilmaista rakkautta Jumalaa kohtaan kuin osoittaa rakkautta Hänen lapsilleen, etenkin niille, jotka tulevat – – oppimaan jalkojenne juureen.”1
Isäni kuoli yli 80 vuotta sitten. Mitä muistan parhaiten suhteestamme? Hänen opetuksensa? Hänen kurinpitonsa minua kohtaan? Ei, parhaiten muistan, että hän rakasti minua.
Samalla tavoin uskon teidän oppilaidenne muistavan parhaiten, miltä heistä tuntui se, mitä tunsitte heitä kohtaan. He muistavat, kuinka rakastavasti autoitte heitä oppimaan evankeliumia, tunnistamaan Hengen kehotukset ja soveltamaan evankeliumia elämäänsä. Rakkaus on motivoiva voima opettamisessa.
On noin 70 vuotta siitä, kun olin seminaarioppilas. Mitä muistan parhaiten kahdesta seminaarinopettajastani Vernalissa Utahissa? En pysty edes muistamaan niiden kurssien aiheita, joita he opettivat, mutta muistan, että kumpikin heistä rakasti minua ja välitti minusta ihmisenä.
Rakkaudessa on voimaa: voimaa ymmärtää Jeesuksen Kristuksen sovitusta, voimaa ymmärtää pelastussuunnitelmaa ja voimaa selittää Jumalan käskyjä.
Ellemme ymmärrä rakkautta, niin kaikki muu evankeliumissa kumoutuu tai heikkenee vastustajan kiusauksista sekä maailmallisten arvojen ja meitä ympäröivien maailmallisten ihmisten voimasta.
Toinen aiheeni on suhteenne opettamiinne evankeliumin aiheisiin.
Kun opetetaan maallisia aiheita, on tuttua ja usein sallittua, että opettajat ovat olevinaan asiantuntijoita opettamassaan asiassa. Se ei ole sallittua, kun opetetaan uskonnollisia periaatteita. Me emme ole auktoriteetteja Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa. Auktoriteetti on Pyhä Henki, jumaluuden jäsen, jonka tehtävänä on todistaa Isästä ja Pojasta johdattaessaan meitä totuuteen. Hän valaisee meidän opetuksemme. Siksi toisin kuin maallisten aiheiden opettajat, meidän ei pidä koskaan ottaa kunniaa ideasta, joka vahvistaa evankeliumin suuria totuuksia. Meidän ei pidä koskaan toimia luokassa tai missään muuallakaan tavalla, joka häiritsee uskoa Vapahtajaamme Jeesukseen Kristukseen tai Hänen opetuksiaan. Meidän ei pidä koskaan luoda oman edun varjoa mihinkään opettamaamme aiheeseen.
Me opetamme rakkaudesta taivaallista Isäämme ja Hänen poikaansa Jeesusta Kristusta kohtaan ja rakkaudesta Hänen lapsiaan, oppilaitamme, kohtaan. Meitä motivoi päättäväisyytemme lisätä heidän kykyään kuulla ja seurata Häntä, joka on Vapahtajamme.
Todistan Vapahtajastamme Jeesuksesta Kristuksesta, ja rukoilen Hänen siunauksiaan meille kulkiessamme eteenpäin. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.