Vuosittaiset lähetykset
Hänen edustajiaan


20:36

Hänen edustajiaan

Vuoden 2022 Seminaarien ja instituuttien (S&I) vuosittainen koulutuslähetys presidentti Ballardin kanssa

Perjantai 21. tammikuuta 2022

Kerran lentoasemalla olin jonossa erään juutalaisen rabbin takana. Hänen edessään oli mies, jolla oli Meksikon passi ja joka matkusti pienen tyttärensä kanssa. Ja hänen edessään oli amerikkalainen, yllään suosikkiurheilujoukkueensa pelipaita ja lakki. Aloin miettiä, kenen kanssa näistä kolmesta henkilöstä minulla oli eniten yhteistä? Ajattelin ensin amerikkalaista. Meillä on luultavasti ollut hyvin samanlaisia kokemuksia, ja mietimme luultavasti liikaa suosikkijoukkueitamme. Sitten ajattelin toista miestä jonossa. Koska rakastan Meksikoa, rakastamme ehkä samanlaista ruokaa ja samoja mariachi-bändejä. Lisäksi tunsin yhteyttä häneen, kun katselin häntä tyttärensä kanssa ja ajattelin omia kuutta tytärtäni. Lopuksi ajattelin rabbia. Useimpien mielestä meillä ei ehkä olisi paljonkaan yhteistä. Mutta meitä yhdistää sama halu omistaa elämämme Jumalan palvelemiseen, oppia ja opettaa Hänen sanaansa sekä pyrkiä noudattamaan Hänen käskyjään.

Nämä kysymykset yhä mielessäni nousin koneeseen, otin paperia ja aloin kirjoittaa. Aloitin yksinkertaisesti: ”Olen…” Sitten kirjoitin kaiken, mitä mieleeni tuli. Olen Jumalan lapsi, Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi, aviomies. Kirjoitin ominaisuuksia, ihmissuhteita, kirkon tehtäviä ja työtehtäviä. Otin mukaan mieltymyksiä kuten ”Olen Motown-musiikin ja raclette-juuston ystävä.” Olin lopulta kirjoittanut lähes 300 vastausta kysymykseen ”Kuka olen?” Sitten järjestin vastaukseni sen mukaan, mikä merkitys niillä on siinä, mihin keskityn ja mikä on tärkeää elämässäni. Esimerkiksi vaikka olen isoisä ja golfinpelaaja, niin isoisänä oleminen on luetteloni kärjessä ja intoni golfiin miltei pohjalla, mikä kertoo siitä, mihin minun pitää käyttää aikani ja tarmoni sekä kumpi valita mahdollisessa ristiriitatilanteessa.

Myöhemmin ymmärsin paremmin, miksi tämä kokemus oli minulle niin tärkeä, kun luin presidentti Henry B. Eyringin sanoneen: ”Se, kuinka vastaat kysymykseen, kuka olet, ratkaisee miltei kaiken.” 1

Hiljattain pohdin tätä kysymystä oppilaidemme kannalta. Otin esiin toisen paperin ja aloin kirjoittaa – aloitin tällä kertaa yksinkertaisesti: ”Oppilaamme ovat…”

Uskon, että oppilaamme ovat sitä, mitä profeetat ovat sanoneet. He ovat taivaallisten vanhempien rakkaita lapsia, jotka päättivät noudattaa Isän suunnitelmaa ja voittaa vastustajan uskollaan Jumalan Karitsaan ja todistuksensa voimalla. 2 Herra on varannut heidät, kuten presidentti Russell M. Nelson on sanonut, tulemaan maan päälle ”juuri tänä aikana, ratkaisevan tärkeänä aikana maailman historiassa” 3 . Hän valitsi heidät ”auttaakseen tämän maailman ihmisten valmistamisessa [Vapahtajan] tuhatvuotiseen [valtakauteen]” 4 . ”’[He ovat] toivo Israelin, lapset päivän luvatun’ [”Nuoret Israelin, MAP-lauluja, 170]”! 5

He ”[janoavat] hengellisiä asioita; he ovat innokkaita oppimaan evankeliumia ja he haluavat sen suoraan, laimentamattomana. – – He eivät epäile vaan kyselevät, etsivät totuutta. – –

He kaipaavat – – uskoa – – ja haluavat itse pystyä panemaan sen työhön.” 6

On myös totta, että jotkut unohtavat olevansa Jumalan lapsia tai keskittyvät liikaa väliaikaisiin, toissijaisiin ominaisuuksiin. Saatana on suuri identiteettivaras. Hänen petoksensa saavat jotkut hämmentymään maailman myllerryksessä, jolloin uskoa ja hyveellisyyttä pilkanaan ja tietoa on kaikkialla mutta viisaus on harvinaista – profetoitu päivä, jolloin ihmiset ovat ”aina alttiita uusille opetuksille mutta eivät voi koskaan päästä selville totuudesta” 7 , maailma, joka sanoo ”pahaa hyväksi ja hyvää pahaksi” 8 ja jossa monet vaeltavat oman tulensa valossa ja kipinöissä, joita he ovat itse sytyttäneet 9 , samalla hyläten maailman Valon 10 .

Tiedämme kuitenkin vielä yhden asian nuoristamme ja nuorista aikuisistamme. Vapahtaja on sanonut:

”Te olette profeettojen lapsia, ja te olette Israelin huonetta. – – Sinun jälkeläisissäsi tulevat siunatuiksi kaikki maan sukukunnat.

Isä on herättänyt minut ensin teille ja lähettänyt minut siunaamaan teitä kääntämällä kunkin teistä pois pahoista teoistanne; ja tämä siksi, että te olette liiton lapsia.” 11

Herra on luvannut auttaa heitä – Hän ei pelasta heitä heidän synneissään vaan pelastaa heidät heidän synneistään. 12 Siksi meidän on autettava oppilaitamme tuntemaan taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus sekä saamaan oikea ymmärrys Isän iankaikkisesta suunnitelmasta ja Vapahtajan tosi opista. Heidän pitää tietää, keitä he ovat ja mitä Herra haluaa heidän tekevän 13 – ja kuinka.

Uskon, että me autamme oppilaitamme tietämään nämä asiat, kun tiedämme itse, keitä olemme ihmisinä, jotka opettavat ja palvelevat seminaarissa ja instituutissa. Tämä ajatus sai minut laatimaan kolmannen ja viimeisen luettelon. Otin jälleen paperin ja kirjoitin sivu toisensa jälkeen ominaisuuksia, joita arvostan ja ihailen teissä kaikissa. Samalla huomasin palaavani yhteen tärkeään ajatukseen. Uskon, että tärkein vastaus kysymykseen, keitä me olemme, on se, että meitä pyydetään olemaan Jeesuksen Kristuksen edustajia. 14

Keskitymme auttamaan nuoria ja nuoria aikuisia tuntemaan Jeesuksen Kristuksen sekä turvaamaan Häneen ja Hänen sovitusuhriinsa. Hän on esikuvamme, ja turvaamme Hänen armoonsa Hänen tahtonsa täyttämisessä. Henkilökohtaisista haasteista huolimatta elämme täynnä toivoa ja myönteisyyttä. Koska teemme jatkuvasti parannusta, olemme maistaneet Hänen rakkauttaan ja armoaan ja osoitamme sitä armoa muille, kun opetamme muuttunein ja kiitollisin sydämin. Puhumme ja todistamme Hänestä, riemuitsemme Hänen hyvyydestään ja suuruudestaan ja autamme muita tietämään, ”mistä lähteestä he voivat odottaa syntiensä anteeksiantoa” 15 . Pyrimme joka päivä olemaan Hänen edustajiaan.

Nuorena lähetyssaarnaajana opin tämän ajatuksen tärkeyden, kun toverini ja minä kolkutimme oville. Erään talon luona aloitin: ”Hei, olemme Jeesuksen Kristuksen edustajia.” Ennen kuin ehdin jatkaa, mies keskeytti minut: ”Ettekä ole. Ette edes tiedä, mitä se tarkoittaa.” Hän selitti, että edustaja on henkilö, joka seisoo toisen paikalla ja joka sanoo ja tekee, mitä tuo henkilö sanoisi ja tekisi, jos hän itse olisi siinä. Hän sanoi lopuksi: ”Jos te olette Hänen edustajiaan, niin te kerrotte minulle, mitä Hän sanoisi minulle, jos Hän olisi henkilökohtaisesti tässä.” Kuuntelin tarkasti ja olin samaa mieltä hänen kanssaan hänen käsityksestään edustajasta. Kiitin häntä ja kysyin, voisinko tämän ymmärryksen pohjalta aloittaa uudelleen. Sitten sanoin: ”Hyvää huomenta. Tässä on vanhin Aranda, ja minä olen vanhin Webb. Olemme Jeesuksen Kristuksen edustajia, ja olemme tulleet kertomaan teille sanoman Häneltä.”

Meille jokaiselle on annettu pyhä luottamustehtävä. Kun rukoilemme tai opetamme ja todistamme Hänen nimessään, me väitämme, että se, mitä on sanottu, kuvaa Hänen mieltään ja tahtoaan. Jotta olisimme uskollisia luottamustehtävälle, meidän täytyy rakastaa Hänen evankeliumiaan, ymmärtää se ja olla halukkaita paneutumaan pyhien kirjoitusten ja niiden opettaman opin tuntemiseen. Koska ymmärrämme, että Jumalan sanalla on ”voimallisempi vaikutus” kuin millään muulla 16 ja että se todella vastaa elämän kysymyksiin, pyhät kirjoitukset ovat ensisijainen lähde kokemuksillemme oppilaidemme kanssa. Kun jatkamme opetusmenetelmien uudistamista tavoittaaksemme yhä useampia oppilaita, emme saa koskaan innovoida pois opetuksemme juurtumista syvälle pyhiin kirjoituksiin.

Yhtä lailla tärkeää on kiinnittää mielemme ja sydämemme Herran valittuihin palvelijoihin – varsinkin ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista apostolin koorumin nykyisiin jäseniin – olla pyytelemättä anteeksi heidän opetuksiaan, selitellä niitä toisenlaisiksi tai kiistää ne esittäen ”oman erityisen filosofianne, olipa se peräisin mistä lähteestä tahansa tai näyttipä se teistä kuinka mieluisalta ja järkevältä tahansa” 17 . Maailman houkuttelevien äänten ja yhteiskunnallisten pyrkimysten keskellä on suuri siunaus tuntea Jumalan mieli Hänen elävän profeettansa välityksellä. Kun sovitamme opetuksemme, uskollisuutemme ja tärkeysjärjestyksemme Herran ja Hänen profeettansa mukaisiksi, me olemme varmalla perustalla ja meillä on voima tuottaa paljon hedelmää. 18

Toisinaan totuuden opettaminen ja rakkauden osoittaminen tuntuvat olevan ristiriidassa. Se johtuu väärennöksistä, jotka voivat hämmentää meitä. Teistä saattaa tuntua, että olette etulinjassa vastaamassa vaikeisiin kysymyksiin ja että jos puhutte totta, joku saattaa loukkaantua. Jotta voimme vastata rakastaen ja auttaen, meidän täytyyy osoittaa uskoa Jeesukseen Kristukseen ja siihen, että Hän johtaa kirkkoaan asettamiensa johtajien kautta. Meidän täytyy rukoilla apua ja kannustaa oppilaitamme kääntymään taivaallisen Isän puoleen kysymyksineen ja epäilyksineen. Jeesus Kristus on valo niille, jotka ovat hämmentyneitä ja pimeydessä. Hän on täydellinen esimerkki kuuliaisuuden opettamisesta selkeästi, ja Hän on myös Gileadin balsamia niille, jotka kärsivät virheidensä seurauksista. Hän on täydellinen esimerkki siitä, millaisiksi pyrimme tulemaan opettaessamme totuutta rakkaudessa.

Yksi syy, jonka vuoksi on tärkeää, että heijastamme Vapahtajan rakkautta 19 , on oppilaidemme kohtaama vastustus. Äskettäinen kirkkomme nuoria koskeva pitkittäistutkimus osoitti, että ne, joiden on vaikea pitää kiinni uskosta ja pysyä aktiivisina kirkossa, kohtaavat yleensä yhden tai useampia näistä kolmesta haasteesta:

  • He tuntevat, että heidät tuomitaan heidän olosuhteidensa muutosten vuoksi, kuten vanhempien avioeron tai kirkosta lähteneen perheenjäsenen vuoksi.

  • He tuntevat syyllisyyttä ja epätoivoa tekemiensä virheiden vuoksi.

  • Tai he eivät usko, että heillä on ollut hengellisiä kokemuksia. 20

Kun pyrimme rakastamaan kuten Vapahtaja rakastaa, me voimme auttaa oppilaitamme selviytymään kustakin näistä tilanteista.

Kuinka auttaisitte nuorta, joka tuntee, että hänet tuomitaan? 21 Voisimme aluksi ymmärtää, että suuret muutokset ihmissuhteissa ja olosuhteissa voivat aiheuttaa identiteettikriisin ja saada oppilaamme kysymään, keitä he ovat ja kuinka he sopivat joukkoon. Näinä hetkinä voitte auttaa heitä muistamaan muuttumattoman suhteensa taivaalliseen Isäänsä. Tunnen erään nuoren naisen, jonka omanarvontunto perustui hänen olosuhteisiinsa ja siihen, mitä muut ajattelivat hänestä. Hän tunsi olevansa eksyksissä, koska ei tiennyt, kuka hän oli. Hän alkoi rukoilla apua. Eräänä päivänä hän sai selkeän vaikutelman, että tietääkseen, kuka hän on, hänen pitää ensin tuntea taivaallinen Isä ja Vapahtaja. Tämä ajatus sai hänet aloittamaan etsinnän. Hän alkoi tutkia pyhiä kirjoituksia, rukoilla ja palvella keskittyen oppimaan tuntemaan Jumalan. Ajan kuluessa Herra alkoi ilmoittaa itseään hänelle. Hän tunsi Herran rakkautta, lohtua ja ymmärrystä. Kun hän oppi tuntemaan taivaallisen Isän, hän oppi tuntemaan itsensä ja ymmärtämään suhdettaan Häneen. Hän sai tietää jumalallisesta identiteetistään ja arvostaan Jumalan lapsena. Tämä ymmärrys on täyttänyt hänet valolla ja ilolla.

Voitte auttaa oppilaitanne, jotka kohtaavat haasteita, auttamalla heitä tietämään, että taivaallinen Isä rakastaa heitä. Voitte osoittaa rakkauttanne heitä kohtaan antamalla aikaa sekä myötätuntoa sekä kuuntelemalla. Voisitte pyytää taivaalliselta Isältä apua, että näette heidät yksilöinä ja ymmärrätte heidän haasteitaan, mahdollisuuksiaan ja tarpeitaan. Kun heillä on kysymyksiä tai vaikeuksia todistuksensa kanssa, voitte auttaa heitä tuntemaan olonsa turvalliseksi ja tietämään, että he voivat kääntyä teidän ja Herran puoleen.

Kuinka autamme niitä, jotka kamppailevat virheidensä vuoksi syyllisyyden ja epätoivon kanssa? Vapahtajan tavoin me emme luovuta heidän suhteensa. Kunnioitamme heidän pyrkimystään tehdä oikein vaikeassa maailmassa. Opetamme heille, että kelvollisuus ei ole virheettömyyttä. 22 Autamme heitä pysymään liittopolulla todistamalla parannuksenteon ilosta ja sen keskeisestä osasta taivaallisen Isän suunnitelmassa. Autamme heitä tietämään, että Hän rakastaa heitä ja haluaa auttaa heitä.

Pidän kovasti opetuksesta luvussa Moos. 4, jota opiskelimme viime viikolla. Kun Aadam ja Eeva olivat rikkoneet, heidän silmänsä avautuivat ja he ymmärsivät olevansa alasti. He yrittivät peittää alastomuutensa sitomalla yhteen viikunanlehtiä. Kun he kuulivat Herran äänen puutarhassa, he päättivät ”[mennä] Herran Jumalan luota piiloon puutarhan puiden sekaan” (Moos. 4:14). On kiinnostavaa huomata, kuka kehotti heitä piiloutumaan Jumalalta. En halua vähätellä tätä, mutta miten se toimii? Voitteko kuvitella, että taivaallinen Isämme katsoo luomistöitään, näkee tämän aurinkokunnan, tämän planeetan ja tuon puutarhan eikä pysty löytämään Aadamia ja Eevaa puiden keskeltä? Silloin Herra esitti heille kysymyksen: ”Minne sinä menet?” (Moos. 4:15.) Tai Vanhasta testamentista: ”Missä sinä olet?” (1. Moos. 3:9.) Onko mahdollista, ettei Hän tiennyt? Mitä Hän siis kysyy? Ehkäpä Hän kysyi tähän tapaan: Nyt kun olette rikkoneet, minne aiotte mennä? Piiloudutteko minulta, vai tuletteko luokseni ja annatte minun verhota teidät? Sanan sovitus hepreankielinen kantasana on kippur, mikä tarkoittaa ’peittää, verhota’ 23 . Taivaallisella Isällämme on viikunanlehtiä paljon parempi tapa peittää syntimme. Mutta vastustaja kuiskaa valheita saadakseen meidät tuntemaan halua piiloutua Jumalalta. Hän pyrkii saamaan meidät vakuuttuneiksi siitä, ettei Jumala rakasta meitä ja ettei Hän anna meille anteeksi, koska meidän olisi pitänyt tietää paremmin tai koska syntimme ovat liian vakavia.

Kutsuin kerran erään nuoren naisen temppeliin erään nuorten ryhmän kanssa. Nainen vastasi, ettei hän ollut kelvollinen menemään temppeliin. Sanoin hänelle, että me vain kävelisimme temppelitontilla ja että olisi mukavaa, jos hän tulisi kanssamme. Hän vastasi: ”Ei vielä. En halua Jumalan näkevän minua juuri nyt.” Kun teemme virheitä, emme useinkaan halua rukoilla, lukea pyhiä kirjoituksia tai käydä kirkossa. Ehkä toivomme, ettei Jumala huomaa meitä.

Autattehan oppilaitanne tietämään, että kun he tekevät virheitä, he voivat saada anteeksi ja tuntea rauhaa kääntymällä armollisen ja rakastavan taivaallisen Isän puoleen, joka on valmistanut heille keinon peittää synnit. Hän on valmistanut meille lunastuksen.

Kuinka autatte oppilasta, josta tuntuu, ettei hänellä ole ollut hengellisiä kokemuksia? Toisinaan nuoremme kuulevat ihmeellisiä kertomuksia eivätkä ymmärrä, että Pyhä Henki puhuu myös monin yksinkertaisin tavoin, kuten silloin kun heillä on innoitettu kysymys tai kun he tekevät merkintöjä pyhiin kirjoituksiin. Autetaan heitä oppimaan, kuinka Herra kommunikoi heidän kanssaan henkilökohtaisesti, eikä esitetä, että tapa, jolla Herra puhuu meille, on ainoa tapa, jolla Hän voi puhua heille. Varotaan sanomasta oppilaillemme, milloin he tuntevat Pyhän Hengen vaikutusta. Vaikka opettajina me ehkä tunnemme Hengen vaikutusta, niin jokainen oppilas ei välttämättä tunne samaa samalla hetkellä. On myös hyvä ymmärtää, että ahdistuneista ja masentuneista saattaa tuntua, että näitä kokemuksia on vaikea saada. Mutta mielenterveyden häiriöt eivät rajoita Herraa. Hän tuntee heidät ja ymmärtää heitä ja voi löytää keinoja välittää heille rakkauttaan ja johdatustaan. Tärkeimpiä asioita, millä voimme auttaa heitä, on se, että he oppivat vastaanottamaan henkilökohtaista ilmoitusta ja toimimaan sen mukaan.

Kuulin äskettäin kertomuksen eräästä nuoresta miehestä, joka opiskeli arvostetussa yliopistossa Yhdysvaltain itäosissa. Hän ilmoittautui hyvin vaikealle logiikan kurssille. Koska hän halusi pärjätä hyvin, hän päätti palkata ohjaajan. Hän onnistui löytämään henkilön, joka oli ollut professorin apulainen ja jopa opettanut samaa oppikurssia samassa yliopistossa. Ohjaaja oli hyvin hyödyllinen, mutta silti loppukoe jännitti nuorta miestä. Professori sanoi oppilaille, että koe olisi äärimmäisen vaikea, joten hän antaisi heidän tuoda yhden paperin ja laittaa paperille kaiken, mitä he arvelivat tarvitsevansa. Oppilaat alkoivat kirjoittaa mahdollisimman pienellä yrittäen mahduttaa paperille kaiken, mitä he saattaisivat tarvita loppukokeessa. Loppukoepäivä koitti, ja nuori mies tuli luokkaan. Hänen vierellään oli hänen ohjaajansa. Professori kysyi, mitä he tekivät, ja nuori mies otti esiin tyhjän paperin ja asetti sen lattialle. Sitten ohjaaja kävi seisomaan paperin päälle. Nuori mies selitti: ”Sanoit, että voisin laittaa paperille kaiken, mitä halusin. No, minä haluan ohjaajani.” Nuori mies sai tehdä kokeen niin, että hänen ohjaajansa oli hänen vieressään ja kuiskasi vastaukset hänen korvaansa.

Miksi me Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenet, joille on annettu Pyhän Hengen lahja, kulkisimme minkään koetuksen läpi elämässä ilman apua, jota meille on tarjolla? Kiitos, että pyritte olemaan kelvollisia tuntemaan Pyhän Hengen vaikutusta kaikilla elämänne osa-alueilla ja kaikessa, mitä teette.

Rukoilen, että nuoremme ja nuoret aikuisemme tulevat tuntemaan taivaallisen Isämme ja että tuntemalla Hänet he ymmärtävät, keitä he itse ovat. Koska Hänellä on voima antaa anteeksi, he voivat olla puhtaita. Koska Hänellä on voima parantaa, he voivat tulla terveiksi. Koska Hänellä on voima jalostaa, heistä voi tulla Hänen kaltaisiaan. Jeesuksen Kristuksen edustajina – jotka opettavat Hänen oppiaan ja jakavat Hänen rakkauttaan – te pystytte auttamaan heitä ymmärtämään oman iankaikkisen identiteettinsä. Se ei tarkoita, että olisitte aina täydellisiä. Teidän ei tarvitse olla. Kun pyritte opettamaan palautettua evankeliumia – joka keskittyy Jeesukseen Kristukseen, kohdistuu oppilaisiinne ja on juurtunut Jumalan sanaan – Pyhä Henki antaa sille elämän ja merkityksen sekä todistaa sen totuudesta. Todistan, että te, perheenne ja oppilaanne olette lupauksen lapsia, Israelin toivo ja Jumalan rakastamia. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Henry B. Eyring, ”A Steady, Upward Course”, Brigham Youngin yliopiston Idahon kampuksen hartaustilaisuus, 18. syyskuuta 2001, s. 8, byui.edu.

  2. Ks. Ilm. 12:11.

  3. Russell M. Nelson ja Wendy W. Nelson, ”Toivo Israelin”, maailmanlaajuinen nuorten hartaustilaisuus, 3. kesäkuuta 2018, liite Liahonaan, s. 12, churchofjesuschrist.org.

  4. Russell M. Nelson, ”Olkaa todellisia milleniaaleja”, Liahona, lokakuu 2016, s. 46, 48.

  5. Russell M. Nelson, ”Toivo Israelin”, churchofjesuschrist.org.

  6. J. Reuben Clark jr., Kirkon viitoitettu kurssi kasvatuksessa , tarkistettu painos, 2005, kirkon koululaitoksen uskonnonopettajille 8. elokuuta 1938 pidetty puhe, churchofjesuschrist.org.

  7. 2. Tim. 3:7.

  8. 2. Nefi 15:20.

  9. Ks. 2. Nefi 7:11.

  10. Ks. OL 95:6.

  11. 3. Nefi 20:25–26.

  12. Ks. Alma 11:37, 40.

  13. Tätä ajatusta opetetaan luvussa Moos. 1, kun Herra ilmoittaa Moosekselle: ”Minä olen Herra Jumala Kaikkivaltias” (jae 3). ”Sinä olet minun poikani” (jae 4). ”Minulla on työ sinulle” (jae 6).

  14. Presidentti Boyd K. Packer sanoi: ”Kun alamme tarkastella itseämme ja haluamme kehittyä opettajina, mistä voisimmekaan löytää paremman mallin – – kuin [analysoida] päämääriämme ja menetelmiämme ja [verrata] niitä niihin, joita Jeesuksella Kristuksella oli?” (Teach Ye Diligently, 1991, s. 22.) Myöhemmin hän lisäsi: ”Uskon, että siinä määrin kuin toimitte teillä olevan haasteen ja tehtävän mukaan, Kristuksen kuva tosiaan uurretaan kasvoihinne. Ja käytännöllisesti katsoen siinä luokkahuoneessa sillä hetkellä ja siinä ilmauksessa ja sillä innoituksella te olette Hän ja Hän on te.” (”The Ideal Teacher”, puhe seminaarin ja instituutin työntekijöille, 28. kesäkuuta 1962.)

  15. 2. Nefi 25:26.

  16. Alma 31:5.

  17. J. Reuben Clark jr., Kirkon viitoitettu kurssi kasvatuksessa , churchofjesuschrist.org.

  18. Ks. Joh. 15:1–5.

  19. Ks. 3. Nefi 18:24; Moroni 7:48; Joh. 13:35.

  20. Tutkimus osoittaa myös, että nuorten hengellisyys kasvaa, kun he tuntevat olevansa lähempänä taivaallista Isää, heillä on hengellinen tavoite, johon he pyrkivät, tai he ymmärtävät, että heillä on tarve, ja he uskovat, että kirkko ja usko Jeesukseen Kristukseen voivat auttaa tuon tarpeen täyttämisessä.

  21. Yhteenkuuluvuuden luomisen ymmärtämiseen suosittelen Phillip D. Rashin puhetta ”Looking to the Margins: Creating Belonging”, sivustolla speeches.byu.edu.

  22. Ks. Bradley R. Wilcox, ”Kelvollisuus ei ole virheettömyyttä”, Liahona, marraskuu 2021, s. 61–67.

  23. ”Hepreankielisen kantasanan ’K-P-R’ {כ-פ-ר} – josta ’Jom Kippur’ on peräisin – tarkoittaa itse asiassa ’peittää’ ja se on alkuperäisessä hepreankielisessä nimityksessä ’liitonarkun’ ’armonistuin’, josta hepreankielisessä Raamatussa käytetään nimitystä ’Kaporet’ {כפורת} (’peite’). Raamatun hepreankielinen ajatus ’peitteestä’ voidaan ymmärtää myös abstraktilla tavalla ’syntien peittämisenä’ – tarkoittaen ’suoda sovitus’. Juuri niin kuin juutalaisen kalenterin pyhimmän päivän nimi – ’Sovituspäivä’ (’Jom Kippur’).” (”What Is the Deeper Hebrew Meaning of ’Yom Kippur’?”, hebrewversity.com.)