Vuoden 2016 hartaustilaisuudet
Löytäkää iloa jokapäiväisestä elämästä


Löytäkää iloa jokapäiväisestä elämästä

Ilta vanhin Quentin L. Cookin seurassa

Maailmanlaajuinen hartaustilaisuus nuorille aikuisille • 11. syyskuuta 2016 • Washington D.C:n vaarnakeskus

Minulle on suuri siunaus olla kanssanne tänä iltana.

Kun tulimme tänne maan päälle, me toimme mukanamme jumalallisen luonteemme Jumalan lapsina. Me saimme henkilökohtaisen arvomme taivaasta. Kun ymmärrämme jumalallisen luonteemme ja täällä olomme tarkoituksen, me voimme voittaa haasteita ja koettelemuksia ja pysyä uskollisina liitoillemme. Se, mitä ajattelemme itsestämme, ratkaisee, kuinka hyvin menestymme matkallamme kuolevaisuudessa. Omanarvontuntomme vahvistuu, kun tietyt inhimilliset perustarpeet tyydytetään. Mainitsen niistä kolme: tarve olla rakastettu, tarve tulla hyväksytyksi sekä tarve onnistua eli menestyä.

Kun näitä tarpeita ei tyydytetä, meistä tuntuu, ettei meitä rakasteta eikä hyväksytä ja ettemme menesty. Se aiheuttaa turhautumisen, lannistumisen, itsesäälin, eristäytymisen ja yksinäisyyden tunteita. Me kaikki koemme näitä tuntemuksia.

Juttelin tässä eräänä päivänä ystävän kanssa, joka kertoi minulle korkeakouluikäisille opiskelijoille tehdystä kyselystä. Kun heiltä kysyttiin, mitä he pitivät suurimpana huolenaiheenaan, monet ilmoittivat ”yksinäisyyden”. Me voimme olla yksinäisiä, olimmepa sitten naimisissa tai naimattomia.

Me kaikki tunnemme yksinäisyyttä eri vaiheissa elämäämme. Presidentti Gordon B. Hinckley sanoi kerran: ”Uskon, että useimmille meistä parasta lääkettä yksinäisyyteen on työ ja toisten palveleminen.”1

Mielestäni se on hyvä neuvo.

Presidentti Thomas S. Monson esitti asian tällä tavoin: ”Toisinaan masennus voi synkentää polkumme, turhautuminen voi olla jatkuva kumppanimme. – – Herraan luottaen meidän on – – huolehdittava siitä, että jalkamme ovat tukevasti palvelun polulla ja sydämemme ja sielumme vihkiytyneet Herran esimerkin seuraamiselle.”2

Pysykää ahkerina ja innokkaasti mukana kirkon työssä. Pysytelkää lähellä taivaallista Isäänne rukoilemalla ja tutkimalla pyhiä kirjoituksia. Etsikää pyhistä kirjoituksista esimerkkejä, joissa muut ovat voittaneet yksinäisyyden tai eläneet sen kanssa. Ajatelkaa Moronia ja sitä, kuinka yksinäinen hän oli laatiessaan aikakirjaa kansansa tuhosta. Hän kirjoitti:

”Sen tähden minä kirjoitan ja kätken aikakirjat maahan; ja minne minä menen, sillä ei ole väliä.

– – Sillä minä olen yksin. Minun isäni on surmattu taistelussa, ja kaikki minun sukulaiseni, eikä minulla ole ystäviä eikä minne mennä; ja kuinka kauan Herra sallii minun elää, en tiedä.”3

Mielestäni on tärkeää pitää mielessä, ettemme me ole todellisuudessa koskaan yksin. Vapahtaja on luvannut meille lohtua. Jos olemme kelvollisia, Pyhä Henki on meidän jatkuva kumppanimme. Hänen vaikutuksensa auttaa meitä selviytymään yksinäisistä ajoista. Me voimme olla yksin, mutta meidän ei tarvitse olla yksinäisiä. Rakastan laulua ”Sua tarvitsen mä aina”4.

Rakkauden ja hyväksynnän tarve on hyvin todellinen.

Pysykää lähellä perhettänne, missä teitä rakastetaan ja teidät hyväksytään sanoin kuvaamattomalla tavalla. Olkaa mukana seurakunnassanne. Olkaa aina temppelikelpoisia. Jos ette ole naimisissa, seurustelkaa niiden kanssa, jotka ovat temppelikelpoisia. Älkää antako tapaamienne ihmisten puutteiden lannistaa teitä. Me kasvamme kyvyiltämme ja kehitymme paremmiksi koko elämän ajan.

Tarve menestyä on voimallinen ja motivoiva.

Jokainen on saanut Jumalalta jonkin lahjan.5 Ottakaa selville erityiset lahjanne ja riemuitkaa niistä. Kehittäkää niitä. Katsokaa patriarkallista siunaustanne ja ottakaa oppia sen neuvoista, varoituksista, lahjoista ja lupauksista.

Minun vanhempani menivät temppeliin vasta kun olin naimisissa ja lapsemme olivat syntyneet. En uskonut, että meidät sinetöitäisiin yhteen iankaikkiseksi perheeksi. Minun täytyi olla kärsivällinen ja odottaa Herralta tätä siunausta.

Ajattelen paljon kärsivällisyyden ominaisuutta ja niitä monia tapoja, joilla Herra opettaa meitä olemaan kärsivällisiä. Rakastan tapaa, jolla sitä kuvataan julkaisussa Saarnatkaa minun evankeliumiani: ”Kärsivällisyys on kykyä kestää viivytyksiä, vaikeuksia, vastustusta ja kärsimystä tulematta vihaiseksi, turhautuneeksi tai levottomaksi. Se on kykyä tehdä Jumalan tahto ja hyväksyä Hänen aikataulunsa. Kun olet kärsivällinen, kestät paineen alla ja kykenet kohtaamaan vastoinkäymiset rauhallisesti ja toiveikkaasti. – – Sinun on odotettava Herran lupaamien siunausten täyttymistä.”6

Olen aina rakastanut jaetta Ps. 27:14: ”Luota Herraan! Ole luja, pysy rohkeana. Luota Herraan!”

Nykyisestä tilanteestanne riippumatta löytäkää iloa jokapäiväisessä elämässä. Eikö olisikin ihanaa herätä joka aamu ja sanoa: ”Tunnen olevani rakastettu, tunnen olevani hyväksytty ja tunnen menestyväni.” Me kaikki voimme tehdä niin!

Toivon teidän löytävän iloa ja onnea kulkiessanne tätä kuolevaisuuden matkaa. Rukoukseni on, että eläisitte kelvollisina pitämään Pyhän Hengen jatkuvana kumppaninanne ja että saisitte jokaisen siunauksen, jonka Herra on teille varannut. Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.

Notes

  1. Ks. Gordon B. Hinckley, ”Keskustelu yksinäisten aikuisten kanssa”, Valkeus marraskuu 1997, s. 20.

  2. Thomas S. Monson, ”Tie rauhaan”, Liahona, maaliskuu 2004, s. 5.

  3. Mormon 8:4–5.

  4. ”Sua tarvitsen mä aina”, MAP-lauluja, 54.

  5. Ks. OL 46:11–12.

  6. Saarnatkaa minun evankeliumiani – lähetystyöpalvelun opas, 2005, s. 124.