Ngaahi Fakataha Lotu 2018
Ko Ho Mahuʻinga Taʻefakangatangatá mo e ʻOfa Taʻefakangatangata ʻa e ʻOtuá


Ko Ho Mahuʻinga Taʻefakangatangatá mo e ʻOfa Taʻefakangatangata ʻa e ʻOtuá

Ko ha Efiafi mo ʻEletā Patrick Kearon

Fakataha Lotu Fakamāmani Lahi maʻá e Kakai Lalahi Kei Talavoú • 6 ʻo Mē, 2018 • Senitā ʻo e ʻUnivēsiti Pilikihami ʻIongi–ʻAitahoó

Fakamālō ki he kuaeá he hiva fakaʻofoʻofa ko ia hono fakalangilangiʻi hotau Tupuʻangá.

Ko ha faingamālie fakafiefia mo fakaʻofoʻofa moʻoni ke u ʻi heni ai ʻi he fakataha lotú ni mo kimoutolu . ʻOkú ma fiefia he faingamālie kotoa pē ʻokú ma fakataha ai mo e kakai lalahi kei talavou ʻo e Siasí. ʻOkú ma ʻofa atu! He meʻa fakafiefia ko ʻeku kau fakataha mo kimoutolu ʻi ha vahaʻa taimi māʻongoʻonga ʻi he hokohoko atu hono toe fakafoki mai ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.

Pe ʻokú te kei siʻi pe mātuʻotuʻa, ʻoku tau fiefia kotoa ʻi ha fananga mālie, tautautefito kapau ko ha talanoa ʻo e ʻofá. Te u pehē ko ʻema talanoa ʻofá ko ha fananga mālie ne fakaʻofoʻofa mo taʻeʻamanekina ia. Ne u tupu hake ʻi Kalefōnia; ne tupu hake hoku husepānití ʻi ʻIngilani mo Sauti ʻAlepea. Ne ohi hake au ʻi he Siasí talu mei hono fāʻeleʻi aú; ko hoku husepānití ko ha papi ului ia ki he Siasí ʻi hono taʻu uongofulu tupú. Ne ʻomi fakataha kimaua mei ha ongo konitinēniti kehekehe ʻe ua ki he fonua lahi ʻo Lonitoní. Ne lava ha taʻu ʻe ua ʻene hoko ko ha mēmipa ʻo e Siasí mo kau ki he uooti ʻa e kau tāutaha kei talavou ʻi Lonitoní, he taimi ne u tūʻuta atu ai ke ako fekauʻaki mo e hisitōlia ʻo e ʻātí mo e lea faka-Pilitāniá ʻi ha māhina ʻe ono. Ne ʻikai ko ʻeku taumuʻá ia, pe teu ʻamanaki, ʻe toʻoa pehē fau hoku lotó lolotonga ʻeku ako ʻi U.K., ka ʻe lava e moʻuí ʻo fakahoko ha ngaahi meʻa taʻeʻamanekina—mo fakaofo—pehē.

ʻOku ou houngaʻia taʻe ʻi ai hano tatau ko hono fakatou tataki kimaua ʻe he ʻEikí ke ma fetaulakí. Ne ma mali ʻi he Temipale Oakland California, peá u hiki leva ki ʻIngilani ʻa ia ne ma nofo ai he taʻu ʻe 19 ne hokó, ʻo aʻu ki hono tali ʻe hoku husepānití ʻa e uiuiʻi ke hoko ko ha Taki Māʻolunga ʻi he 2010.

Kuo faitāpuekina kimaua ʻaki ha fānau ʻe toko fā. Ne mole atu homa foha lahi tahá, ʻi ha tafa mafu ʻi hono ʻaho 19. Ne ʻiloʻi ʻa e ʻi ai ha mele ʻi hono mafú lolotonga ʻeku feitamá, pea ne akonekina kimaua ʻi heʻema feinga mālohi he vahaʻataimi nounou ʻene moʻuí fekauʻaki mo e ngaahi maná, finangalo ʻo e ʻOtuá, pea mo e moʻoni fakatāutaha ʻo e Fakalelei mo e Toetuʻu ʻa Sīsū Kalaisí.

Hili homa foha ʻofeiná ne ma maʻu ha ngaahi ʻofefine fakaʻofoʻofa ʻe toko tolu, ʻa ia ʻokú ma laukau ʻaki, fakaʻapaʻapaʻi, mo ako mei ai he ʻaho kotoa pē. Ko ha koloa mahuʻinga kinautolu kia maua. Ne nau hiki loto fiemālie, ʻi ha tui makehe—ʻi heʻenau kei taʻu hongofulu tupú—mei honau ʻapi ʻi ʻIngilaní ki ʻIutā, ki Siamane, pea toe foki ʻeni ki ʻIutā, ʻi hono uiuiʻi ʻenau tangataʻeikí ke ngāue ʻi ha ngaahi tuʻunga kehekehe ʻi he Siasí.

Ko Ho Mahuʻinga Taʻefakangatangatá mo e ʻOfa Taʻefakangatangata ʻa e ʻOtuá

ʻOku ʻi ai nai ha ngaahi meʻa ne ʻikai ke ke fuʻu saiʻia ai hoʻo kei siʻí ka kuó ke saiʻia ai he taimí ni hoʻo matuʻotuʻá? Fēfē nai ʻa e taimi mālōlō nounoú? ʻOku ou tui pē ne ʻikai te mou fie mohe taimi nounou ʻi hoʻomou kei īkí. Ne ʻikai te u pehē au! Ka ʻi he taimí ni ko e faingālie ke mohe ʻo toe fuoloa angé ko ha koloa ia! Fēfē nai ʻa e taimi mohe mālōlō nounoú? SAI, fēfē ʻa e broccoli pe ko ha meʻakai kehe ne ʻikai te ke saiʻia ai hoʻo kei siʻí? ʻOkú ke saiʻia ai he taimí ni?

Neongo pe ko e hā hoʻo ongo fekauʻaki mo e kiʻi taimi mohé pe broccoli, ʻoku lahi ha ngaahi meʻa ne ʻikai te ke saiʻia ai hoʻo kei siʻí ʻokú ke kei fehiʻa pē ai ʻi hoʻo fuʻu lahi ko ʻení. Ne ʻikai ke tau saiʻia ke tō ki lalo ʻo mamulu hotau tuí. Ne ʻikai ke tau saiʻia he feinga ki ha timi sipoti pea ʻikai ui kitautolu ki he timí. Ne ʻikai ke tau saiʻia ke faʻa lea mai ha taha, fakakata ʻaki kita, tuenoa, pe fakamamahiʻi ʻe ha taha kehe. Pea ʻoku tau kei fehiʻa pē ai.

ʻOku ou manatuʻi ʻi he ako lautohí ne lelei ʻaupito ʻeku tuʻunga fakaako ʻi loki akó, ka ko ha tokotaha tāʻolunga au, pea mātuʻaki tō lalo ʻaupito he malaʻe sipotí. Ne lava ke u vilo kae tuʻu ʻaki hoku motuʻa vaʻé, ka naʻe ʻikai ke u lava ʻo paasi—pe fana, pe tolo, pe ʻaka, pe hapo, pe suingi. Ne ui ʻaki au ʻe ha kauleka ʻe niʻihi ha ngaahi hingoa pea fakakata ʻaki e fō siʻi hoku ongo umá. Ne fō siʻi hoku ongo umá, ne moʻoni ia, ka naʻe kei fakamamahi pē kiate au! ʻOku ou manatuʻi lelei kapau te mau fili hamau ngaahi timi ki ha faʻahinga feʻauhi fakaako, ne u faʻa kau au hono ʻuluaki fili ʻe hoku ngaahi kaungā akó. Ka ʻo kapau ko haʻamau fili ha ngaahi timi ki ha faʻahinga feʻauhi fakasipoti, ko au pē ʻe fili fakamuimui tahá. Ko ha ongo fakamamahi ia!

Ko e hā ʻoku ou vahevahe ai he taimí ni e ngaahi meʻá ni mo kimoutolu, hili ia ha ngaahi taʻu lahi mei heʻene hokó? Koeʻuhí, hangē ko ia ʻoku mou vakai ki aí, ʻoku ʻikai ngalo e ngaahi meʻa ko iá ʻiate kitautolu. ʻOku tau manatuʻi e ongo fakafīsingaʻí pe ʻikai fie maʻuá pe ʻikai tali ʻe ha niʻihi ʻo hotau kaungā akó, pea mahalo, ko e fakamamahi tahá, ʻe he kau mēmipa hotau fāmilí. Pea ʻoku ʻikai liliu ia koeʻuhí kuo tau tupu ʻo hoko ko ha kakai lalahi. Mahalo naʻá ke ongoʻi peheni ʻaneafi pē. ʻE lava ke lea ʻaki mo fai ʻe hotau kaungā akó, mātuʻá, fanga tokouá, malí, kau faiakó, kaungā ngāué, kaungāmeʻá—ha ngaahi meʻa te ne fakamamahiʻi lahi kitautolu. Ko e taimi lahi ʻoku ʻikai ko ʻenau taumuʻá ia. Ka ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻoku faʻa fai ia ʻi he ʻilo pau. Pea taimi ʻe niʻihi ʻoku tau sāuniʻi ia.

ʻOku mahuʻinga ki heʻetau loto leleí mo e lelei fakalaumālié ke tau ako ke kumi, ongoʻi, mo mahino kiate kitautolu hotau mahuʻinga fakatāutahá neongo pe ko e hā e fakakaukau pe lea ʻe fai mai ʻe he niʻihi kehé. ʻI he taimi ʻoku tau tuku ai ke puleʻi ʻe he ngaahi lea, ngāue, pe fakakaukau ʻa e niʻihi kehé e anga ʻetau ongoʻi fekauʻaki mo kitautolú, ʻoku tau moʻulaloa leva ai, ʻo ʻikai ʻilo e taimi ʻe liliu ai e loto mai ha taha mei he leleí ki he fehiʻanekiná.

ʻI he tuʻunga tatau, kapau ʻe fakatefito hotau mahuʻingá ʻi heʻetau ngaahi aʻusiá, ngāue ʻoku tau fakahokó, ngaahi meʻafoaki ʻoku tau maʻu ʻoku hā sino ki tuʻá, ʻoku tau fakaʻatā ai kitautolu ke ongoʻi fehalaaki mo mamahi ʻi he taimi ʻoku tau tōnounou ai mo ʻikai tuʻu kimuʻá.

Kuo mou ʻiloʻi ʻeni, ka ʻoku fie maʻu ke toutou fanongo ʻa kimoutolu ʻoku faingataʻaʻia aí mo toutou fakapapauʻi atu homou mahuʻinga taʻefakangatangatá, ʻa ia ʻoku ʻikai haʻane fekauʻaki mo e ngaahi meʻa ʻokú ke aʻusiá, ka ʻoku fenāpasi ʻaupito ia mo homou vā fetuʻutaki mo e ʻOtuá. Ko e hā e ʻuhinga ʻo e taʻefakangatangatá? ʻIkai hano ngataʻanga. Ko e taha kotoa pē ʻiate kimoutolu ʻoku ʻikai hano ngataʻanga homou mahuʻingá. Kia hai? Ki he tokotaha ʻokú ne ui ʻaki koe ha ngaahi hingoa ʻi he feituʻu vaʻingaʻangá? ʻIkai. ʻOku ʻikai hano ngataʻanga homou mahuʻingá ki he Tamai Hēvaní, ʻa e Tokotaha ʻokú Ne ʻafioʻi lelei taha koe, neongo pe ko e hā e fakakaukau pe talanoa ʻa ha toe taha fekauʻaki mo koe. Tuku ke nofoʻia ʻi ho laumālié ʻa e fakaʻofoʻofa mo e nonga ʻo e moʻoni ko iá ʻi ha kiʻi mōmeniti.  ʻOku tau “mahuʻinga ʻi [Hono] ʻaó.”1

ʻI he taimi ʻe fakamamahiʻi ai koe ʻe ha taha, pe aʻusia ha faʻahinga tuʻunga fehalaaki pē, haʻu ki he feituʻu he ʻikai pē fakasītuʻaʻi pe manukia ai koé. ʻOku ʻofa ho Tamai Hēvaní ʻiate koe, neongo pe ko hai koe, pe ko e hā ʻokú ke faingataʻaʻia aí. Kuó ke feʻunga. Kuó ke feʻunga. ʻOkú Ne ʻofa ʻiate koe he tuʻunga ʻokú ke ʻi aí, he taimí ni, he poó ni, ʻi he kotoa hoʻo ngaahi fehalaaki fakaʻofoʻofá. Ka ʻoku feʻunga foki mo ʻEne ʻofa ʻiate koé ke ʻoua naʻa tuku koe he tuʻunga ʻokú ke ʻi ai, he taimi ní. ʻOkú Ne maʻu ha ngaahi palani māʻongoʻonga ange maʻau! Ko kimoutolú ko ha “kau ʻea-hoko ʻo e ʻOtuá, mo [ha] kaungā ʻea-hoko fakataha mo Kalaisi,”2pea kuo pau ai ke hokohoko atu hoʻomou ako ke tauhi e ngaahi fekaú, fakahoko ha ngaahi fehalaaki, tupulaki, faingataʻaʻia, mo liliu, kae ʻoua kuo mou aʻusia homou tuʻunga fakalangí, kuo fakaleleiʻi mo fakamaʻa–pea fakahaohaoʻi ʻi ha ʻaho taʻengata—ʻo fakafou ʻi he ʻaloʻofa ʻa Kalaisí.3

Kapau ne tau fokotuʻutuʻu ʻetau moʻuí, mahalo ne tau palani maʻatautolu ha moʻui ʻoku fiefia, lavameʻa, faingofua, mahalo mo ha fanga kiʻi faingataʻa siʻisiʻi pē te teu lava ʻo ikunaʻi taʻe faingataʻaʻia aí. Ko hai ia ʻokú ne fie aʻusia ʻa e tōnounoú, faingataʻaʻiá, pe ko ha faʻahinga tuʻunga pē ʻo e mamahí? Ko hai ia ʻokú ne fie fai ha ngaahi meʻa ʻoku faingataʻa? Kapau ne tau maʻu ʻa e moʻui ne tau fie maʻú, ʻe tali maʻu pē kitautolu ki he ʻunivēsiti māʻolunga ne tau loto ki aí, maʻu e ngāue ne tau fakaʻamuá, mali mo hotau hoa mamaé ʻa ia he ʻikai pē ke mo toe kē moua. He ʻikai ke tau fefaʻuhi mo ha uiuiʻi faka-Siasi, ʻe ului kakato e kakai ʻoku tau ʻofa aí ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, pea ʻe papi ha taha pē te tau vahevahe ʻetau tui fakalotú mo ia ʻi ha uike pē ʻe taha. He ʻikai puke ʻetau ngaahi faʻeé ʻi he kanisaá, he ʻikai ʻalu ʻetau ngaahi tamaí, pea he ʻikai mate kei talavou hotau ngaahi tokouá ʻi he ngaahi fakatamaki fakamamahí. He ʻikai mālōlō ʻetau fānaú ʻi ha tafa mafu, pea he ʻikai ke tau teitei tatali ki he taimi ʻa e ʻEikí. ʻOku mahino kiate kimoutolu. Ka he ʻikai foki ke tau lava ʻo fakatupulaki ha tuʻunga mahuʻingamālie ʻo e faʻa kātakí, angaʻofá, loto fakatōkilaló, kātaki fuoloá, ʻaloʻofá, kātakí, taʻe siokitá, pe tuí, ʻamanaki leleí, mo e manavaʻofá. Te tau foki hake ki heʻetau Tamai Hēvaní ʻi he meimei tuʻunga tatau pē ne tau ʻi ai he taimi ne tau mavahe mai ai mei Hono ʻafioʻangá, koeʻuhí ne ʻikai ke tau aʻusia ha meʻa ne fie maʻu ke tau liliu ai pe tupulaki pe fakakakato pe pehē ʻoku tau fakafalala ai ki he ʻOtuá.

Ka ʻoku ʻikai ke tau nofo ʻi ha moʻui ne tau faʻu ke faingofua pē. ʻOku tau moʻui ʻi he tuʻunga ne fokotuʻu ʻe hotau ʻOtuá ki he tumutumu taha ʻo e fiefiá mo e fakalakalaká. Ko ia ai fiemālie, he ʻe fakaafea koe ʻe he ʻofa taʻefakangatangata mo angavaivai ʻo e ʻOtuá ke fakahoko e ngaahi liliu ʻi hoʻo moʻuí ʻo fakafou ʻi he ngaahi aʻusia te ke ala maʻú, ʻi he lelei mo e koví fakatouʻosi. Ka te Ne fakaafeʻi maʻu pē ʻa e liliú ʻi ha founga ʻofa, fakalotolahi mo pau. ʻOua te ke fanongo ki he ngaahi leʻo ʻi ho fakakaukaú—mahalo kuo ʻi ai talu mei hoʻo kei siʻí—ʻokú ne talaatu he ʻikai te ke lava ʻo liliu, ʻoku ʻikai haʻo mahuʻinga, pea te ke toe taʻe malava pē. Fakafanongo pē ki he fanafana ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní mo e “folofola fakafiemālie ʻa e ʻOtuá … ʻokú [ne] fakamoʻui ʻa e laumālie kuo kafó”4 ʻo fakapapauʻi atu ho mahuʻinga taʻefakangatangatá mo e fakapapau ʻa e ʻOtuá te ke lava ʻo ikuná.

Pea ʻoua naʻá ke foʻi ʻi he taimi ʻokú ke helaʻia mo ongoʻi ai hangē ʻoku ʻikai ha meʻa lelei ʻe maʻu mei hoʻo ngaahi feinga ke moʻui māʻoniʻoní. ʻOua naʻá ke fakasiʻia hoʻo ngaahi fakaʻamú mo e ngaahi taumuʻá. Fakatupulaki hoʻo tuí ʻoku lelei maʻu pē ʻa e tatali ki he taimi ʻa e ʻEikí ʻi hoʻo moʻuí.

Pea ʻi he taimi ʻoku hoko ai ha ngaahi meʻa fakaloloma mo fakamamahi ʻi hoʻo moʻuí, pea ʻikai te ke ʻilo pe te ke ikunaʻi fēfē ho halá ʻi hoʻo Ketisemani fakatāutahá, manatuʻi kuo toʻo ʻe Kalaisi, ʻa e Tokotaha kuo Paní, kiate Ia hoʻo ngaahi vaivaí mo fua ʻetau ngaahi mamahí.5 Kuo fakavolu Ia koeʻuhí ko ʻetau ngaahi hiá, pea ʻi hono ngaahi taá ʻoku mou moʻui ai.6 ʻOkú Ne ʻafioʻi fakataautaha ʻa e mamahi ʻokú ke fuesiá. Ko e ʻUluaki Fānau Ia ʻa e Tamaí, pea kuó Ne tomuʻa toʻo kakato ʻetau mamahí, ʻi he fakaʻatamai, fakatuʻasino, fakaeloto, pe fakalaumālie. ʻOua naʻá ke teitei veiveiua ʻi Heʻene ngaahi talaʻofa ʻo e ʻamanaki leleí mo e fakamoʻuí. Kuo fakatupu koe ke ke maʻu ha moʻui fiefia mo mohu tāpuekina. ʻOku taʻe fakangatangata ho mahuʻingá, kae pehē ki he ʻofa ʻa e ʻOtuá kiate koé.

Fakamāʻopoʻopó

ʻOku ou fiefia ʻi he ʻamanaki ke mou fanongo mei hoku hesepānití. ʻOku ou loto ke mou meaʻi—fakatatau ki homou taʻu motuʻá mo e tuʻuga ʻo e moʻuí, ʻi hoʻomou faikaumeʻa mo e malí—kuo angaʻofa kiate au ʻa e tangata ko ʻeni ʻoku ou ʻofa līʻoa aí ʻi ha taʻu ʻe 27 ʻo ʻema nofo malí. Kuo teʻeki tuʻo taha, ke ne tukuhifoʻi au pe ʻai ke u ongoʻi tuenoa, pea kuo teʻeki ke ne fai ha faʻahinga tūkuhua ʻo kau kiate au. Fakatauange pē te mou ako mei ai.

ʻOku ou loto ke fakahā ʻeku tui ki he Kalaisi Moʻuí, ʻa ia ko e maama mo e moʻui pea mo e ʻamanaki leleiʻanga ʻo e māmaní. Ko Hono ʻalungá, ko e hala ia ʻoku fakatau ki he fiefia ʻi he moʻui ko ʻení pea mo e moʻui taʻengata ʻi he maama ka hoko maí.”7 Ko Hono siasí ʻeni ʻoku tataki ʻe Heʻene palōfitá.

ʻI he huafa toputapu mo fakamoʻui ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Paaki