Kristuksen oppi
Kristuksen oppi suo meille mahdollisuuden käyttää sitä hengellistä voimaa, joka kohottaa meidät nykyisestä hengellisestä tilastamme tilaan, jossa meistä voi tulla täydellisiä.
Jeesuksen käynti nefiläisten luona Hänen ylösnousemuksensa jälkeen oli toteutettu huolellisesti, jotta se opettaisi meille kaikkein tärkeimpiä asioita. Se alkoi siitä, kun Isä todisti kansalle, että Jeesus oli Hänen rakas Poikansa, johon Hän oli mielistynyt. Sitten Jeesus itse laskeutui taivaasta ja todisti sovitusuhristaan kutsuen ihmisiä ”tietämään varmasti”, että Hän oli Kristus, tulemalla Hänen luokseen ja tunnustelemalla haavan jälkeä Hänen kyljessään ja naulojen jälkiä Hänen käsissään ja jaloissaan. Nämä todistukset vahvistivat ehdottomasti, että Jeesuksen sovitus oli täydellinen ja että Isä oli täyttänyt lupauksensa antaa Vapahtajan. Sitten Jeesus opetti nefiläisille, kuinka voi saada Isän onnensuunnitelman kaikki siunaukset, jotka suodaan meille Vapahtajan sovituksen ansiosta, opettamalla heille Kristuksen opin.
Minun sanomani tänään keskittyy Kristuksen oppiin. Pyhissä kirjoituksissa Kristuksen opin määritellään olevan sitä, että osoittaa uskoa Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa, tekee parannusta, ottaa kasteen, vastaanottaa Pyhän Hengen lahjan ja kestää loppuun asti.
Kristuksen opin ansiosta me voimme saada Kristuksen sovituksen siunaukset
Kristuksen sovitus luo olosuhteet, joiden pohjalta me voimme turvautua pyhän Messiaan ansioihin, laupeuteen ja armoon, tulla täydellisiksi Kristuksessa, saada kaiken hyvän ja saada iankaikkisen elämän.
Toisaalta Kristuksen oppi on keino – ainoa keino – jonka avulla me voimme saada kaikki siunaukset, jotka meille suodaan Jeesuksen sovituksen kautta. Juuri Kristuksen oppi suo meille mahdollisuuden käyttää sitä hengellistä voimaa, joka kohottaa meidät nykyisestä hengellisestä tilastamme tilaan, jossa meistä voi tulla täydellisiä kuten Vapahtaja. Tästä uudestisyntymisen prosessista vanhin D. Todd Christofferson on opettanut: ”Uudestisyntyminen, toisin kuin fyysinen syntymämme, on enemmänkin prosessi kuin kertatapahtuma. Ja tuossa prosessissa mukana oleminen on kuolevaisuuden keskeinen tarkoitus.”
Tarkastellaanpa Kristuksen opin kutakin osatekijää.
Ensiksi, usko Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa. Profeetat ovat opettaneet, että usko alkaa Kristuksen sanan kuulemisesta. Kristuksen sanat todistavat Hänen sovitusuhristaan ja kertovat meille, kuinka voimme saada anteeksiannon, siunauksia ja korotuksen.
Kuultuamme Kristuksen sanoja me osoitamme uskoa päättämällä noudattaa Vapahtajan opetuksia ja esimerkkiä. Nefi opetti, että tämän tehdäksemme meidän täytyy turvautua täysin Kristuksen ansioihin, joka on voimallinen pelastamaan. Koska Jeesus oli Jumala kuolevaisuutta edeltävässä olemassaolossa, koska Hän eli synnittömän elämän ja sovituksessaan tyydytti kaikki oikeudenmukaisuuden vaatimukset teidän osaltanne ja minun, niin Hänellä on voima ja avaimet toteuttaa kaikkien ihmisten ylösnousemus ja Hän on tehnyt mahdolliseksi sen, että armo voi voittaa oikeudenmukaisuuden parannuksen ehdoilla. Kun ymmärrämme, että voimme saada armon Kristuksen ansioiden kautta, me kykenemme saamaan ”parannukseen johtavan uskon”. Siten täysin Kristuksen ansioihin turvaaminen on sitä, että me uskomme Hänen tehneen sen, mikä on välttämätöntä meidän pelastamiseksemme, ja sitten toimimme uskomme pohjalta.
Usko saa aikaan myös sen, että lakkaamme kantamasta niin suurta huolta siitä, mitä muut ajattelevat meistä, ja alamme huolehtia paljon enemmän siitä, mitä Jumala ajattelee meistä.
Toiseksi, parannus. Samuel Lamanilainen on opettanut: ”Jos te uskotte [Kristuksen nimeen], te teette parannuksen kaikista synneistänne.” Parannus on taivaallisen Isämme antama kallisarvoinen lahja, jonka Hänen ainosyntyisen Poikansa uhri tekee mahdolliseksi. Isä on antanut meille tämän prosessin, jonka avulla me muutamme eli käännämme ajatuksemme, tekomme ja koko olemuksemme sellaisiksi, että meistä tulee yhä enemmän Vapahtajan kaltaisia. Ei ole kyse vain isoista synneistä vaan päivittäisestä itsearvioinnin ja kehittymisen prosessista, joka auttaa meitä voittamaan syntimme, epätäydellisyytemme, heikkoutemme ja puutteellisuutemme. Parannuksen ansiosta meistä tulee Kristuksen tosi seuraajia, mikä täyttää meidät rakkaudella ja karkottaa meidän pelkomme. Parannus ei ole mikään varasuunnitelma siltä varalta, että oma suunnitelmamme elää täydellisesti epäonnistuu. Jatkuva parannuksenteko on ainoa tie, joka voi tuoda meille kestävää iloa ja suoda meille mahdollisuuden palata elämään taivaallisen Isämme luona.
Tekemällä parannuksen me alistumme Jumalan tahtoon ja olemme sille kuuliaisia. Tätä ei tehdä yksin. Jumalan hyvyyden ja oman mitättömyytemme tunnustaminen yhdistettynä parhaisiin pyrkimyksiimme sovittaa oma käytöksemme Jumalan tahtoon tuo elämäämme armon. Armo on ”jumalallista apua tai voimaa, jota annetaan Jeesuksen Kristuksen anteliaan laupeuden ja rakkauden kautta, – – tehdä hyvää, mihin [me emme] omin neuvoin kykenisi”. Koska parannuksessa on todella kyse Vapahtajan kaltaiseksi tulemisesta, mikä meille yksin on mahdotonta, me tarvitsemme kipeästi Vapahtajan armoa tehdäksemme elämässämme välttämättömiä muutoksia.
Kun teemme parannusta, me korvaamme vanhat, epävanhurskaat käyttäytymistapamme, heikkoutemme, epätäydellisyytemme ja pelkomme uusilla käyttäytymistavoilla ja uskonkäsityksillä, jotka lähentävät meitä Vapahtajaan ja auttavat meitä tulemaan Hänen kaltaisikseen.
Kolmanneksi, kaste ja sakramentti. Profeetta Mormon opetti, että ”parannuksen ensi hedelmä on kaste”. Jotta parannus olisi täydellinen, siihen tulee yhdistyä kastetoimitus, jonka toimittajalla on Jumalan antama pappeuden valtuus. Me kirkon jäsenet uudistamme kasteessa ja muissa tilanteissa tehdyt liitot nauttiessamme sakramentin.
Kaste- ja sakramenttitoimituksissa me lupaamme pitää Isän ja Pojan käskyt, muistaa Kristuksen aina ja olla halukkaita ottamaan Kristuksen nimen (eli Hänen työnsä ja ominaisuutensa) päällemme. Vapahtaja puolestaan lupaa antaa syntimme anteeksi ja vuodattaa Henkeään runsaammin meidän päällemme. Lisäksi Kristus lupaa valmistaa meitä iankaikkiseen elämään auttamalla meitä tulemaan Hänen kaltaisikseen.
Douglas D. Holmes, ensimmäinen neuvonantaja Nuorten Miesten ylimmässä johtokunnassa, on kirjoittanut: ”Kaste- ja sakramenttitoimitukset ovat vertauskuvana sekä uudestisyntymisen lopputuloksesta että prosessista. Kasteessa me hautaamme vanhan lihallisen ihmisen ja tulemme esiin uuteen elämään. Sakramentissa me opimme, että tämä muutos on vähittäinen prosessi, [jossa] vähä vähältä, viikko viikolta me muutumme, kun teemme parannusta, teemme liittoja ja entistä suurempien Hengen siunausten ansiosta [tulemme Vapahtajan kaltaisiksi].”
Toimitukset ja liitot ovat välttämättömiä Kristuksen opissa. Jumalisuuden voima ilmenee elämässämme nimenomaan sillä tavoin, että vastaanotamme kelvollisina pappeuden toimitukset ja pidämme niihin liittyvät liitot. Vanhin D. Todd Christofferson on selittänyt: ”Tämä ’jumalisuuden voima’ tulee Pyhän Hengen hahmossa ja vaikutuksesta.”
Neljänneksi, Pyhän Hengen lahja. Kasteen jälkeen meille annetaan Pyhän Hengen lahja konfirmointitoimituksessa. Tämä lahja, jos otamme sen vastaan, sallii meidän saada Jumalan jatkuvan kumppanuuden ja jatkuvan oikeuden siihen armoon, joka on olennainen osa Hänen vaikutustaan.
Jatkuvana kumppaninamme Pyhä Henki antaa meille lisää voimaa eli lujuutta pitää tekemämme liitot. Hän myös pyhittää meidät, mikä tarkoittaa sitä, että meidät tehdään vapaiksi synnistä sekä puhtaiksi ja pyhiksi Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta. Pyhittymisprosessi paitsi puhdistaa meidät myös antaa meille välttämättömiä hengellisiä lahjoja eli Vapahtajan jumalallisia ominaisuuksia ja muuttaa koko meidän olemuksemme sellaiseksi, ”ettei meillä ole enää halua tehdä pahaa”. Joka kerta kun saamme Pyhän Hengen elämäämme uskon, parannuksen, toimitusten, Kristuksen kaltaisen palvelemisen ja muiden vanhurskaiden pyrkimysten myötä, me muutumme, kunnes askel askeleelta, vähä vähältä meistä tulee Kristuksen kaltaisia.
Viidenneksi, kestäminen loppuun asti. Profeetta Nefi opetti, että saatuamme Pyhän Hengen lahjan meidän täytyy ”[kestää] loppuun asti noudattaen elävän Jumalan Pojan esimerkkiä”. Vanhin Dale G. Renlund on kuvaillut loppuun asti kestämisen prosessia seuraavasti: ”Me voimme tulla täydellisiksi – – toistuvasti ja kasvavassa määrin – – osoittamalla uskoa [Kristukseen], tekemällä parannuksen, nauttimalla sakramentin uudistaaksemme kasteenliiton ja siinä annetut siunaukset sekä saamalla Pyhän Hengen jatkuvaksi kumppaniksemme suuremmassa määrin. Kun teemme niin, meistä tulee enemmän Kristuksen kaltaisia ja pystymme kestämään loppuun asti kaikessa, mitä se tuo tullessaan.”
Toisin sanoen Pyhän Hengen vastaanottaminen ja se muutos, jonka tämä vastaanottaminen saa meissä aikaan, vahvistaa uskoamme edelleen. Entistä suurempi usko johtaa parannuksenteon jatkumiseen. Kun me sitten vertauskuvallisesti uhraamme sydämemme ja syntimme sakramenttialttarilla, me vastaanotamme Pyhän Hengen entistä suuremmassa määrin. Pyhän Hengen vastaanottaminen entistä suuremmassa määrin vie meitä eteenpäin uudestisyntymisen polulla. Kun jatkamme tätä prosessia ja saamme kaikki evankeliumin pelastavat toimitukset ja liitot, me saamme ”armoa armon lisäksi”, kunnes me saamme täyteyden.
Meidän täytyy toteuttaa Kristuksen oppia elämässämme
Veljet ja sisaret, kun toteutamme Kristuksen oppia elämässämme, meitä siunataan sekä ajallisesti että hengellisesti, jopa koetuksissa. Lopulta kykenemme ”[tarttumaan] kaikkeen hyvään”. Minä todistan, että tämä tapahtumasarja on tapahtunut ja edelleen tapahtuu omassa elämässäni, askel askeleelta, vähä vähältä.
Mutta mikä tärkeämpää, meidän täytyy toteuttaa Kristuksen oppia elämässämme, koska se tarjoaa ainoan tien takaisin taivaallisen Isämme luo. Se on ainoa keino vastaanottaa Vapahtaja ja tulla Hänen pojikseen ja tyttärikseen. Itse asiassa ainoa tapa tulla lunastetuksi synnistä ja edistyä hengellisesti on toteuttaa Kristuksen oppia elämässämme. Toisaalta apostoli Johannes on opettanut, että ”jokainen, joka ei pysy Kristuksen opetuksessa – –, on vailla Jumalaa”. Ja Jeesus itse sanoi kahdelletoista nefiläiselle, että ellemme osoita uskoa Kristukseen, tee parannusta, ota kastetta ja kestä loppuun asti, meidät ”kaadetaan maahan ja heitetään tuleen, josta [emme] enää voi palata”.
Kuinka me siis voimme toteuttaa Kristuksen oppia elämässämme täydemmin? Yksi tapa olisi pyrkiä tietoisesti joka viikko valmistautumaan sakramenttiin varaamalla aikaa siihen, että rukoillen pohdimme, missä meidän tulee kehittyä eniten. Sitten voisimme tuoda uhrina sakramenttialttarille ainakin yhden asian, joka estää meitä olemasta Jeesuksen Kristuksen kaltaisia, anoen uskossa apua, pyytäen tarpeellisia hengellisiä lahjoja ja luvaten kehittyä tulevalla viikolla. Niin tehdessämme Pyhä Henki tulee elämäämme entistä suuremmassa määrin ja me saamme lisää voimaa voittaa heikkoutemme.
Todistan, että Jeesus Kristus on maailman Vapahtaja ja että vain Hänen nimensä kautta me voimme pelastua. Kaikki, mikä on hyvää, tulee vain Hänen kauttaan. Mutta tarttuaksemme todella ”kaikkeen hyvään”, kuten iankaikkiseen elämään, meidän täytyy jatkuvasti toteuttaa elämässämme Kristuksen oppia. Jeesuksen Kristuksen pyhässä nimessä. Aamen.