2010–2019
Valmistautukaa kohtaamaan Jumala
Huhtikuu 2018


2:3

Valmistautukaa kohtaamaan Jumala

Kun pyrimme täyttämään Jumalalta saamamme vastuut vanhurskaudessa, ykseydessä ja yhdenvertaisuudessa, valmistaudumme kohtaamaan Jumalan.

Eliza R. Snow, puhuessaan Kirtlandin temppelin vihkimistilaisuudesta (johon hän osallistui), sanoi: ”Tämän vihkimistilaisuuden seremoniat voidaan toistaa uudelleen, mutta yksikään kuolevainen kieli ei pysty kuvailemaan sen ikimuistoisen päivän taivaallisia ilmenemisiä. Joillekuille ilmestyi enkeleitä, kaikki läsnäolijat tunsivat Jumalan Hengen vaikutuksen ja jokainen sydän täyttyi sanoin kuvaamattomalla, kirkastuneella ilolla.”

Kirtlandin temppelissä tapahtuneet jumalalliset ilmenemiset olivat perustavanlaatuisia palautetun Jeesuksen Kristuksen kirkon tarkoitukselle toteuttaa taivaallisen Isämme lasten pelastus ja korotus. Kun valmistaudumme kohtaamaan Jumalan, me voimme tietää, mitä Jumalalta saamamme vastuut ovat, tarkastelemalla Kirtlandin temppelissä palautettuja pyhiä avaimia.

Vihkimisrukouksessa profeetta Joseph Smith pyysi nöyrästi Herraa ”hyväksymään tämän huoneen – –, jonka sinä käskit meidän rakentaa”.

Viikkoa myöhemmin, pääsiäissunnuntaina, Herra ilmestyi suurenmoisessa näyssä ja hyväksyi temppelinsä. Tämä tapahtui 3. huhtikuuta 1836, miltei päivälleen 182 vuotta sitten tästä pääsiäissunnuntaista. Silloin myös juutalaiset viettivät pääsiäistä – yksi niistä harvoista kerroista, jolloin kristillinen pääsiäinen ja juutalainen pääsiäinen ovat olleet samaan aikaan. Näyn päätyttyä kolme muinaista profeettaa, Mooses, Elias ja Elia, ilmestyivät ja antoivat avaimia, jotka olivat välttämättömiä sen tarkoituksen toteuttamiseksi, jonka Herra oli antanut palautetulle kirkolleen tällä taloudenhoitokaudella. Tuoksi tarkoitukseksi on määritelty yksinkertaisesti mutta vaikuttavasti Israelin kokoaminen, heidän sinetöimisensä perheiksi ja maailman valmistaminen Herran toiseen tulemiseen.

Sillä, että sekä Elia että Mooses ilmestyivät, oli ”’hämmästyttävä yhtäläisyys – – juutalaiseen perinteeseen’, jonka mukaan Mooses ja Elia saapuisivat yhdessä ’ajan lopussa’”. Meidän opissamme tämä ilmestyminen toteutti tiettyjen avainten perustavaa laatua olevan palauttamisen – avainten, jotka ”on annettu viimeisen kerran ja viimeisiä aikoja varten, jolloin tämä aikojen täyttymisen taloudenhoitokausi on”.

Kirtlandin temppeli oli niin sijainniltaan kuin kooltaankin melko tuntematon. Mutta mitä tulee sen valtavaan merkitykseen ihmiskunnalle, se oli iankaikkisuutta muovaava. Muinaiset profeetat palauttivat pappeuden avaimia Jeesuksen Kristuksen evankeliumin iankaikkisia pelastavia toimituksia varten. Tämä johti uskollisten jäsenten kokemaan pakahduttavaan iloon.

Nämä avaimet tuovat ”voimaa korkeudesta” niihin Jumalan antamiin vastuisiin, joista koostuu kirkon ensisijainen tarkoitus. Sinä suurenmoisena pääsiäispäivänä Kirtlandin temppelissä palautettiin kolmet avaimet:

Ensiksi, Mooses ilmestyi ja antoi avaimet Israelin kokoamiseksi maan neljältä ääreltä, mikä tarkoittaa lähetystyötä.

Toiseksi, Elias ilmestyi ja antoi avaimet Abrahamin evankeliumin taloudenhoitokauteen, mihin sisältyy Abrahamin liiton palauttaminen. Presidentti Russell M. Nelson on opettanut, että liiton avainten tarkoitus on valmistaa jäseniä Jumalan valtakuntaan. Hän on sanonut: ”Me tiedämme, keitä me olemme, ja [me tiedämme], mitä Jumala meiltä odottaa.”

Kolmanneksi, Elia ilmestyi ja antoi tällä taloudenhoitokaudella sinetöimisvoiman avaimet, mikä tarkoittaa sukututkimustyötä ja temppelitoimituksia, jotka mahdollistavat pelastuksen eläville ja kuolleille.

Ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista koorumin alaisuudessa kirkon keskustoimistossa on kolme johtavaa neuvostoa, jotka valvovat näitä Jumalan antamia vastuualueita, ja nämä vastuut perustuvat Kirtlandin temppelissä palautettuihin avaimiin. Neuvostot ovat lähetystyön johtava neuvosto, pappeuden ja perheasiain johtava neuvosto sekä temppeli- ja sukututkimustyön johtava neuvosto.

Missä vaiheessa olemme nyt näiden Jumalan antamien vastuiden täyttämisessä?

Ensiksi, koska Mooses palautti Israelin kokoamisen avaimet, lähes 70 000 lähetyssaarnaajaa eri puolilla maailmaa on nyt saarnaamassa Hänen evankeliumiaan Hänen valittujensa kokoamiseksi. Tämä on alku sen suuren ja ihmeellisen työn toteuttamiseksi, jonka Nefi näki sekä pakanoiden että Israelin huoneen keskuudessa. Nefi näki meidän aikamme, jolloin Jumalan pyhiä olisi kaikkialla maan päällä, mutta jumalattomuuden tähden heidän lukumääränsä olisi pieni. Hän näki kuitenkin, että pyhät varustettaisiin ”vanhurskaudella ja Jumalan voimalla suuressa kirkkaudessa”. Kun tarkastellaan palautetun kirkon lyhyttä historiaa, lähetystyöhanke on ollut mitä merkittävin. Näemme Nefin näyn olevan täyttymässä. Vaikka lukumäärämme on suhteellisen pieni, me jatkamme ponnistelujamme tavoittaaksemme ne, jotka vastaavat Vapahtajan sanomaan.

Toiseksi, Elias ilmestyi ja antoi Abrahamin evankeliumin taloudenhoitokauden julistaen, että meidän ja meidän jälkeläistemme kautta siunattaisiin kaikkia sukupolvia meidän jälkeemme. Tässä konferenssissa on esitetty merkittävää ohjausta auttamaan pyhien täydelliseksi tekemisessä ja heidän valmistamisessaan Jumalan valtakuntaan. Pappeuskokouksen ilmoitus, joka koski vanhinten ja ylipappien koorumeja, antaa pappeuden voimalle ja valtuudelle entistä suuremmat toimintamahdollisuudet. Kotiopetus ja kotikäyntiopetus, nykyään ”palvelutyö”, kuten tässä kokouksessa on niin hienosti opetettu, valmistaa myöhempien aikojen pyhiä kohtaamaan Jumalan.

Kolmanneksi, Elia antoi tämän taloudenhoitokauden sinetöimisavaimet. Meille, jotka elämme tänä aikana, temppelien ja sukututkimustyön lisääntyminen on ilmiömäistä. Tämä tahti jatkuu ja kiihtyy Vapahtajan toiseen tulemiseen asti, ettei koko maata ”[hävitettäisi] täysin hänen tullessaan”.

Sukututkimustyö, jota taivas on siunannut tekniikalla, on kasvanut voimakkaasti muutaman viime vuoden aikana. Olisimme harkitsemattomia, jos alkaisimme olla liian tyytyväisiä tässä Jumalan antamassa vastuussa ja odottaisimme, että Liisa-täti tai joku muu sitoutunut sukulainen hoitaa sen. Saanen esittää presidentti Joseph Fielding Smithin terävän kommentin: ”Kukaan ei ole vapautettu tästä suuresta velvoituksesta. Sitä vaaditaan yhtä hyvin apostolilta kuin vähäpätöisimmältä vanhimmalta [tai sisarelta]. Asema tai arvo tai pitkä palvelu kirkossa – – ei tule oikeuttamaan ihmistä laiminlyömään kuolleittensa pelastusta.”

Meillä on nyt temppeleitä ympäri maailman ja temppelissäkävijöiden avustusrahaston varat auttamassa niitä apua tarvitsevia, jotka ovat kaukana temppelistä.

Yksilöinä meidän kannattaa arvioida omia ponnistelujamme osallistuessamme lähetystyöhön, temppeli- ja sukututkimustyöhön sekä valmistautuessamme kohtaamaan Jumalan.

Vanhurskaus, ykseys ja yhdenvertaisuus Herran edessä antavat perustan näille pyhille vastuualueille

Mitä vanhurskauteen tulee, tämä elämä on meille kaikille aikaa valmistautua kohtaamaan Jumala. Mormonin kirjassa on lukuisia esimerkkejä murheellisista seurauksista silloin kun yksilöt tai ryhmät eivät pidä Jumalan käskyjä.

Elämäni aikana maailman ongelmat ja huolet ovat siirtyneet yhdestä äärimmäisyydestä toiseen – turhista ja tyhjänpäiväisistä pyrkimyksistä vakavaan moraalittomuuteen. On kiitettävää tuoda esiin ja arvostella ankarasti moraalittomuutta, joka ei perustu molempien osapuolten halukkuuteen. Sellainen moraalittomuus, joka ei perustu molempien halukkuuteen, on vastoin Jumalan ja yhteiskunnan lakeja. Niiden, jotka ymmärtävät Jumalan suunnitelman, tulee yhtä lailla vastustaa molempien osapuolten halukkuuteen perustuvaa moraalittomuutta, joka myös on syntiä. Maailmalle osoitetussa perhejulistuksessa varoitetaan, ”että ne, jotka rikkovat siveyden liittoja, jotka kohtelevat pahasti puolisoaan tai jälkeläisiään [tai totta puhuen ketä tahansa muutakin] – –, seisovat eräänä päivänä tilivelvollisina Jumalan edessä”.

Kun katsomme ympärillemme, näemme joka käänteessä jumalattomuuden ja riippuvuuksien aiheuttamaa tuhoa. Jos me yksilöinä olemme tosiaan huolissamme siitä, kuinka Vapahtaja meidät lopulta tuomitsee, meidän tulee tehdä parannus. Pelkään, että on monia, jotka eivät enää tunne olevansa tilivelvollisia Jumalalle eivätkä käänny hakemaan johdatusta pyhistä kirjoituksista tai profeetoilta. Jos me yhteiskuntana pohtisimme synnin seurauksia, siitä seuraisi pornografian ja naisten esineellistämisen valtava julkinen vastustus. Kuten Alma sanoi pojalleen Koriantonille Mormonin kirjassa: ”Jumalattomuus ei ole koskaan ollut onnea.”

Mitä ykseyteen tulee, Vapahtaja julisti: ”Olkaa yhtä; ja ellette te ole yhtä, te ette ole minun.” Tiedämme, että kiistelyn henki on Perkeleestä.

Meidän aikanamme pyhien kirjoitusten käskystä ykseyteen ei juurikaan piitata, ja monet ihmiset tähdentävät tribalismia, joka usein pohjautuu asemaan, sukupuoleen, etniseen taustaan ja varakkuuteen. Monissa maissa, ellei useimmissa, ihmiset jakautuvat voimakkaasti sen mukaan, kuinka he elävät. Herran kirkossa ainoa kulttuuri, jota noudatamme ja opetamme, on Jeesuksen Kristuksen evankeliumin kulttuuri. Ykseys, jota tavoittelemme, on sitä, että olemme yhtä Vapahtajan ja Hänen opetustensa kanssa.

Kun tarkastelemme kirkon ensisijaisia päämääriä, ne kaikki perustuvat yhdenvertaisuuteen Herran edessä ja noudattavat Jeesuksen Kristuksen evankeliumin kulttuuria. Mitä tulee lähetystyöhön, tärkeimpiä kastevaatimuksia ovat nöyrtyminen Jumalan edessä ja tuleminen seurakunnan eteen särkynein sydämin ja murtunein mielin. Koulutusta, varakkuutta, etnistä tai kansallista taustaa ei edes ajatella.

Lisäksi lähetyssaarnaajat palvelevat nöyrästi siellä, minne heidät kutsutaan. He eivät pyri palvelemaan asemaa koskevien maailmallisten normien mukaan eivätkä valmistautuakseen tulevaan uraansa. He palvelevat koko sydämestään, väkevyydestään, mielestään ja voimastaan, minne heidät sitten määrätäänkin. He eivät valitse lähetystyötovereitaan, ja he pyrkivät uutterasti omaksumaan Kristuksen kaltaisia ominaisuuksia, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen kulttuurin ytimessä.

Pyhät kirjoitukset antavat opastusta tärkeimpiin ihmissuhteisiimme. Vapahtaja opetti, että ensimmäinen käsky on: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi.” Ja toinen on: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

Vapahtaja selitti myös, että jokainen on meidän lähimmäisemme. Mormonin kirja tekee selväksi, ettei saa olla mitään -laisia, heimoja tai luokkia. Meidän täytyy olla yhtä ja yhdenvertaisia Jumalan edessä.

Pyhät toimitukset ja Jumalan antamat vastuualueet rakentuvat tälle lähtökohdalle. Olettaisin, että teidän kokemuksenne temppelissä ovat samankaltaisia kuin minun. Kun jätin työpäivän arkimaailman San Franciscossa ja saavuin Oaklandin temppeliin, koin rakkauden ja rauhan pakahduttavan tunteen. Suuri osa siitä oli sitä, että koin olevani lähempänä Jumalaa ja Hänen tarkoituksiaan. Keskityin ensisijaisesti pelastaviin toimituksiin, mutta merkittävä osa noista mieltä kohottavista tunteista johtui yhdenvertaisuudesta ja ykseydestä, joka temppelissä vallitsee. Jokainen on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin. Siellä ei ole todisteita varakkuudesta, asemasta tai opiskelusaavutuksista, vaan olemme kaikki veljiä ja sisaria nöyrtymässä Jumalan edessä.

Pyhässä sinetöimishuoneessa iankaikkinen vihkitoimitus on sama kaikille. Rakastan sitä tosiasiaa, että vaatimattomimmista oloista tullut pariskunta saa täsmälleen saman kokemuksen kuin varakkaimmista oloista tullut pariskunta. He käyttävät samantyyppisiä viittoja ja tekevät samat liitot alttarin ääressä. He myös saavat samat iankaikkiset pappeuden siunaukset. Tämä tapahtuu kauniissa temppelissä, joka on rakennettu pyhien kymmenysvaroilla Herran pyhäksi huoneeksi.

Vanhurskauteen, ykseyteen ja yhdenvertaisuuteen Herran edessä perustuvien Jumalan antamien vastuiden täyttäminen tuo henkilökohtaista onnea ja rauhaa tässä maailmassa ja valmistaa meitä iankaikkiseen elämään tulevassa maailmassa. Se valmistaa meitä kohtaamaan Jumalan.

Rukoilemme, että jokainen teistä, nykyisistä olosuhteistaan riippumatta, neuvottelee piispansa kanssa ja tulee kelvolliseksi saamaan temppelisuosituksen.

Olemme kiitollisia siitä, että yhä useammat jäsenet valmistautuvat menemään temppeliin. Kelvollisten aikuisten temppelisuosituksen haltijoiden määrä on lisääntynyt merkittävästi monen vuoden ajan. Rajatun käytön suositukset kelvollisille nuorille ovat lisääntyneet voimakkaasti viimeisten kahden vuoden aikana. Selvästikään kirkon uskollinen ydinjoukko ei ole koskaan ollut vahvempi.

Lopuksi voitte olla varmoja siitä, että kirkon ylimmät johtohenkilöt, jotka ohjaavat Jumalan kirkolle antamia päämääriä, saavat jumalallista apua. Tämä johdatus tulee Hengeltä ja toisinaan suoraan Vapahtajalta. Kummankinlaista hengellistä johdatusta saadaan. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut sellaista apua. Mutta johdatusta saadaan Herran aikataulun mukaan rivi rivin päälle ja opetus opetuksen päälle, kun ”kaikkitietävä Herra haluaa nimenomaan kouluttaa meitä”. Koko kirkkoa koskevaa johdatusta tulee vain Hänen profeetalleen.

Meillä kaikilla on ollut tässä konferenssissa etuoikeus hyväksyä presidentti Russell M. Nelson profeetaksemme ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon presidentiksi. Kahdellatoista ryhmänä ja yksilöinä oli merkittävä hengellinen kokemus, kun asetimme kätemme presidentti Nelsonin pään päälle ja presidentti Dallin H. Oaks, joka toimi ryhmän äänenä, asetti hänet ja erotti hänet kirkon presidentiksi. Todistan, että hänet on ennalta asetettu ja häntä on koko hänen elämänsä ajan valmistettu olemaan Herran profeetta meidän aikanamme. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Viitteet

  1. Eliza R. Snow, julkaisussa Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 321–322.

  2. Ks. Käsikirja 2: Johtaminen ja palveleminen kirkossa, 2010, 2.2.

  3. OL 109:4.

  4. Ks. Russell M. Nelson, ”Epistles of the Lord” [Herran kirjeitä], puhe uusien lähetysjohtajien seminaarissa, 25. kesäkuuta 2015, s. 1–2.

  5. Stephen D. Ricks, ”The Appearance of Elijah and Moses in the Kirtland Temple and the Jewish Passover”, BYU Studies, vsk. 23, nro 4, syksy 1983, s. 485.

  6. OL 112:30.

  7. Ks. OL 38:38; ks. myös OL 43:16; 84:20–21.

  8. Ks. Käsikirja 2, 2.2. Neljättä vastuualuetta, köyhistä ja tarvitsevista huolehtimista, varten ei ole tarvinnut palauttaa avaimia, mutta siinä luotetaan Jumalan innoittamaan kirkon organisaatioon.

  9. Lähetystyön johtava neuvosto valvoo tätä Jumalan antamaa vastuualuetta. Ks. OL 110:11.

  10. Pappeuden ja perheasiain johtava neuvosto valvoo tätä Jumalan antamaa vastuualuetta. Ks. OL 110:12.

  11. Russell M. Nelson, ”Liitot”, Liahona, marraskuu 2011, s. 88.

  12. Temppeli- ja sukututkimustyön johtava neuvosto valvoo tätä Jumalan antamaa vastuualuetta. Ks. OL 110:13–16.

  13. 1. Nefi 14:14; ks. myös 1. Nefi 14:5, 7, 12.

  14. Ks. Moosia 18:9; Alma 6:1; 32:37; ks. myös Jeffrey R. Holland, ”Kirkon lähettiläät”, Liahona, marraskuu 2016, s. 61–62, 67.

  15. Ks. OL 2:3.

  16. Joseph Fielding Smith, Pelastuksen oppeja, toim. Bruce R. McConkie, 3 osaa, 1977–1982, osa 2, s. 145.

  17. Ks. Alma 34:32.

  18. Toistuva teema Mormonin kirjassa on, että jos ihmiset pitävät käskyt, he menestyvät maassa, mutta jos he eivät pidä käskyjä, heidät erotetaan pois Herran edestä. Ks. mm. 2. Nefi 1:9; 4:4; Alma 9:13.

  19. Näin on tapahtunut #MeToo-liikkeessä.

  20. Perhe − julistus maailmalle”, Liahona, toukokuu 2017, s. 145.

  21. Ks. Ross Douthat, ”Let’s Ban Porn”, New York Times, 11. helmikuuta 2018, s. SR11.

  22. Alma 41:10.

  23. OL 38:27.

  24. Ks. 3. Nefi 11:29.

  25. Ks. David Brooks, ”The Retreat to Tribalism”, New York Times, 2. tammikuuta 2018, s. A15.

  26. Ks. Joh. 17:21–22.

  27. Ks. 2. Nefi 26:33: ”Kaikki ovat Jumalalle yhdenvertaisia”, mukaan lukien mustat ja valkoiset, orjat ja vapaat, miehet ja naiset.

  28. Ks. OL 20:37.

  29. Ks. Saarnatkaa minun evankeliumiani: lähetystyöpalvelun opas, 2005, luku 6.

  30. Ks. Matt. 22:36–39.

  31. Ks. Luuk. 10:29–37.

  32. Ks. 4. Nefi 17.

  33. Ks. OL 59:23.

  34. Ks. Alma 34:32.

  35. Temppelisuosituspuhuttelun kysymykset arvioivat hyvin sitä, kuinka elämme evankeliumin mukaan.

  36. Ks. 2. Nefi 28:30; OL 98:12; 128:21.

  37. Neal A. Maxwell, All These Things Shall Give Thee Experience, 2007, s. 31.