Moosia 26

”Jos hän tunnustaa syntinsä – – ja tekee parannuksen”

Kuinka parannus voi auttaa meitä päivittäisessä elämässämme? Miksi meidän pitää tunnustaa syntimme osana parannusta? Vapahtajan kirkon ylipappina Alma halusi auttaa niitä, jotka olivat syyllistyneet vakaviin synteihin. Herra antoi hänelle selkeät ohjeet siihen, mitä hänen pitäisi tehdä. Tämän oppiaiheen tarkoituksena on auttaa sinua ymmärtämään taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen rakastavaa ja anteeksiantavaa luonnetta ja sitä, miksi meidän tulee tehdä parannus synneistämme.

Mitä tekisit?

Kuvittele, että olet kuullut jonkun mainitsevan seuraavat parannukseen liittyvät kysymykset ja huolet:

• En ole varma, kannattaako tehdä parannusta.

• Miksi minun pitäisi tunnustaa syntini? Miksi jotkin synnit pitää tunnustaa pappeusjohtajalle?

• Olen tehnyt niin paljon syntiä, ettei Herra voi antaa minulle anteeksi.

Mieti hetki, tunnetko jonkun, joka saattaisi samaistua johonkin näistä huolista.

• Mitä muita parannukseen liittyviä kysymyksiä tai huolia ihmisillä saattaa olla?

Mieti, mihin yhteen tai kahteen näistä kysymyksistä tai huolista sinun olisi hyödyllisintä keskittyä, kun tutkit tätä oppiaihetta. Pyydä taivaalliselta Isältä johdatusta, jotta löydät vastauksia ja voit lisätä ymmärrystäsi parannuksesta.

Ongelmia kirkossa

Kun Herra oli vapauttanut Alman ja tämän kansan orjuudesta, he liittyivät nefiläisiin ja Limhin kansaan Sarahemlassa. Siellä kuningas Moosia nimitti Alman kirkon johtajaksi. Alman ollessa kirkon johtajana jotkut tekivät vakavia syntejä eivätkä tehneet parannusta (ks. Moosia 26:1–6). Heidät tuotiin Alman eteen, mutta Alma ei tiennyt, miten toimia.

Lue Moosia 26:13–15, 19–24, 28–31 ja pane merkille, miten Herra opasti Almaa.

• Mitä Herran mukaan ihmisten täytyy tehdä, jotta Hän ottaisi heidät vastaan ja antaisi heille anteeksi?

• Miksi Vapahtaja jakeen 23 mukaan on pätevä päättämään, kuka voi saada anteeksi ja saada iankaikkisen elämän?

• Mitä muuta opit Herrasta näiden jakeiden perusteella?

Jos teemme parannuksen

Olet ehkä huomannut seuraavanlaisia periaatteita: Jos tunnustamme syntimme ja teemme parannuksen vilpittömin sydämin, Herra antaa meille anteeksi. Niin usein kuin teemme parannuksen, Herra antaa meille anteeksi.

• Mitä syntiemme tunnustaminen tarkoittaa?

• Mitähän tarkoittaa se, että joku ”tekee parannuksen vilpittömin sydämin” (Moosia 26:29)?

• Kuinka tieto Herran anteeksiantavasta luonteesta vaikuttaa siihen, miten suhtaudut parannuksen tekemiseen?

Näistä periaatteista voi olla apua vastattaessa parannusta koskeviin kysymyksiin ja huoliin, joita mainittiin oppiaiheen alussa.

1. Valitse neljästä huolesta kaksi ja vastaa niitä koskeviin kysymyksiin.

Huoli A: En ole varma, kannattaako tehdä parannusta.

• Mitä sellaisia pyhien kirjoitusten kohtia ja periaatteita luvusta Moosia 26 tai muista pyhien kirjoitusten kohdista voisit kertoa, joista voi olla apua tähän huoleen?

Muista, että Alma oli itse syyllistynyt vakaviin synteihin aiemmin elämässään ja oli tehnyt parannuksen ja saanut anteeksiannon Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen kautta (ks. Moosia 11:5–7; 18:1–3; 26:15, 20).

• Mitähän Alma voisi kertoa henkilölle, jolla on tämä huoli?

Pohdi, mitä sinä tai tuntemasi henkilöt olette kokeneet, kun olette kääntyneet Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen puoleen tekemällä parannuksen.

Huoli B: Miksi minun pitäisi tunnustaa syntini? Miksi jotkin synnit pitää tunnustaa pappeusjohtajalle?

Herra sanoi Almalle, että niiden, jotka olivat tehneet syntiä, tulee ”tunnustaa syntinsä sinun [Alman eli pappeusjohtajansa] ja minun [Herran] edessäni” (Moosia 26:29).

• Jos Herra jo tuntee syntimme, miksi on tärkeää, että me tunnustamme ne Hänelle? Kuinka se siunaa elämäämme?

Lue seuraavat lausunnot Nuorten voimaksi ‑kirjasesta ja vanhin C. Scott Grow’lta, täysinpalvelleelta johtavana auktoriteettina palvelleelta seitsenkymmeneltä, ja pane merkille ajatuksia siitä, milloin ja miksi meidän tulee tunnustaa syntimme piispalle tai seurakunnanjohtajalle.

[Piispalla] on oikeus saada Pyhältä Hengeltä ilmoitusta, joka koskee hänen seurakuntansa jäseniä, myös sinua. Piispa voi auttaa sinua parannusprosessissa tavoilla, joita vanhempasi tai muut johtohenkilöt eivät kykene tarjoamaan. – –

[Jos ihminen ei tunnusta, hän] kantaa edelleen yksinään synnin taakkaa sen sijaan että antaisi Vapahtajan ottaa taakan pois. (C. Scott Grow, ”Miksi ja mistä minun pitää tehdä tunnustus piispalleni?”, Liahona, lokakuu 2013, s. 58–59)

• Kuinka tämä lausunto voi auttaa henkilöä, jolla on huolia koskien syntien tunnustamista omalle pappeusjohtajalle?

Huoli C: Olen tehnyt niin paljon syntiä, ettei Herra voi antaa minulle anteeksi.

• Kuinka Herran sanat jakeissa Moosia 26:29–30 voivat auttaa tämän huolen suhteen? (Voisit myös tutkia jakeita 1. Tim. 1:15; 1. Joh. 1:9 tai OL 18:10–12; 58:42–43.)

• Mitkä Vapahtajasta kertovat pyhien kirjoitusten kertomukset havainnollistavat Hänen tunteitaan niitä kohtaan, jotka pyrkivät tekemään parannuksen, ja Hänen halukkuuttaan antaa anteeksi?

Huoli D: Oma valintasi

Mieti jotakin muuta todellisen elämän huolta tai kysymystä, joka jollakulla saattaa olla parannuksesta. Tutki Pyhien kirjoitusten oppaasta kohtaa ”Parannus” tai ”Tunnustaminen” (scriptures.ChurchofJesusChrist.org) ja pane merkille totuuksia, joista voi olla apua. Voit myös käydä läpi pyhien kirjoitusten kohtia, jotka mainitaan Pyhien kirjoitusten oppaan artikkeleissa ”Parannus” ja ”Tunnustaminen” (ChurchofJesusChrist.org). Voi olla hyödyllistä tutkia myös, mitä Nuorten voimaksi ‑kirjasessa sanotaan parannuksesta, ja pohtia, mitä sellaista tiedät Herrasta, mistä voi olla apua.

Mitä tapahtui?

Lue Moosia 26:34–37 ja pane merkille, mitä tapahtui, kun Alma noudatti Herran ohjeita.

Kirjoita opiskelupäiväkirjaasi, mitä haluat ehkä muistaa tai tehdä tämän oppiaiheen innoittamana. Voit esimerkiksi pohtia, millä tavalla aiot muistaa Herran halukkuuden antaa anteeksi tai millä tavalla voisit pyrkiä tunnustamaan omat syntisi ja tekemään parannuksen niistä.

Valinnainen: Haluatko oppia lisää?

Kuinka Saatana saattaa houkutella meitä jättämään syntimme tunnustamatta?

Sisar Linda S. Reeves, entinen neuvonantaja Apuyhdistyksen ylimmässä johtokunnassa, on opettanut:

Kun olemme tehneet syntiä, Saatana yrittää usein vakuuttaa meille, että epäitsekästä on nimenomaan suojella muita siltä järkytykseltä, jonka tieto synneistämme aiheuttaa, kuten että vältämme tunnustamista piispallemme, joka voi siunata elämäämme, koska hänellä yleisenä tuomarina Israelissa on siihen pappeuden avaimet. Totuus on kuitenkin se, että epäitsekästä ja Kristuksen kaltaista on nimenomaan tunnustaa ja tehdä parannus. Tämä on taivaallisen Isän suuri lunastussuunnitelma. (Linda S. Reeves, ”Suuri lunastussuunnitelma”, Liahona, marraskuu 2016, s. 88)

Moosia 26:32. Mitä tarkoitti se, että jotakuta ei enää luettu Herran kansaan?

Herra antoi Almalle ohjeen, että jos ihmiset kieltäytyisivät tekemästä parannusta synneistään, heitä ”ei pidä lukea minun kansaani” (Moosia 26:32). Lue seuraava lausunto, niin näet, miten pappeusjohtajat saattavat toisinaan toimia samanlaisissa tilanteissa nykyäänkin ja miksi:

Jos jäsen syyllistyy vakavaan syntiin, piispa tai vaarnanjohtaja auttaa häntä tekemään parannuksen. Osana tätä menettelyä piispan tai vaarnanjohtajan voi olla tarpeen rajoittaa henkilön jäsenoikeuksia kirkossa joksikin aikaa. Joissakin tilanteissa hänen voi olla tarpeen peruuttaa henkilön jäsenyys joksikin aikaa.

Jäsenyysrajoitusten asettamisen tai jäsenyyden peruuttamisen tarkoituksena ei ole rangaista. Ennemminkin nämä toimenpiteet ovat toisinaan välttämättömiä, jotta henkilöä autetaan tekemään parannus ja kokemaan sydämenmuutos. Ne myös antavat henkilölle aikaa valmistautua hengellisesti, jotta hän voi jälleen uudistaa liittonsa ja pitää ne. (Yleiskäsikirja: Palveleminen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa, 32.2, ChurchofJesusChrist.org)