Alma 31:12–38

Palvelemme taivaallista Isää ja Jeesusta Kristusta

Taivaallisen Isän ja Jeesuksen Kristuksen palvelemisen tarkoituksena on tuoda meitä lähemmäksi Heitä. Mutta entä jos kadotamme näkyvistä todellisen syyn palvelemiseen? Soramilaiset, jotka olivat aiemmin kuuluneet Jumalan tosi kirkkoon, alkoivat uskoa vääriin opetuksiin. Heidän turmeltunut tapansa palvella Jumalaa johti heidän sydämensä pois Hänestä ja sai heidät tuomitsemaan ja kohtelemaan muita väärin. Tämä oppiaihe voi auttaa sinua parantamaan suhdettasi taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen, kun arvioit, kuinka ylpeys ja nöyryys vaikuttavat suhteeseesi Heihin ja muihin.

Palvelemisemme vaikutusten arvioiminen

Me palvelemme Jumalaa, kun me ”annamme Hänelle rakkautemme, kunnioituksemme, palvelemisemme ja omistautumisemme” (Gospel Topics, ”Worship”, topics.ChurchofJesusChrist.org). Kun katsot näitä kuvia, mieti, kuinka palveleminen näillä ja muilla tavoilla on auttanut sinua tuntemaan olevasi lähempänä Jumalaa.

• Kuinka usein sinusta tuntuu, että yrität vilpittömästi osoittaa rakkauttasi Jumalaa kohtaan palvelemalla Häntä?

• Millä tavoin sinusta mahdollisesti tuntuu, että palvelemisesi ei ole kovin vilpitöntä tai että se keskittyy vääriin asioihin?

Soramilaiset palvelevat Jumalaa Rameumptomilla

Kun Alma ja hänen veljensä huomasivat soramilaisten vääristelevän Herran teitä, he matkasivat Antionumiin. Siellä he huomasivat soramilaisten palvelevan Jumalaa tavalla, jota he eivät olleet koskaan nähneet (ks. Alma 31:12).

1. Jäljennä opiskelupäiväkirjaasi seuraava taulukko ja täytä kumpaakin osiota koko oppitunnin ajan.

   Soramilaisten rukous	Alman rukous

   Lue Alma 31:13–23 ja täytä taulukon vasemmanpuoleiseen sarakkeeseen asiat, jotka kiinnittävät huomiosi soramilaisten tavassa palvella Jumalaa. Voisit myös katsoa videon ”Alma and His Brethren Preach the Word of God among the Zoramites” [Alma ja Hänen veljensä saarnaavat Jumalan sanaa soramilaisten keskuudessa] (aikakoodi 0.22–3.58], joka on sivustolla ChurchofJesusChrist.org.

   • Mitä panit merkille soramilaisten tavassa palvella Jumalaa? Kuinka se mahtoi vaikuttaa heidän suhteeseensa Jumalaan?

Alma rukoilee soramilaisten puolesta

Nähdessään soramilaisten keskuudessa vallitsevan turmeluksen Alma rukoili heidän puolestaan.

Lue Alma 31:24–38 ja pane merkille, mihin Alma keskittyi, mitä hän tunsi ja mitä hän toivoi rukouksessaan. Täytä löytämäsi asiat taulukon oikeanpuoleiseen sarakkeeseen. Tämä voi auttaa sinua vertaamaan Alman rukousta soramilaisten rukoukseen.

Voisit katsoa videon ”Alma and His Brethren Preach the Word of God among the Zoramites” [Alma ja Hänen veljensä saarnaavat Jumalan sanaa soramilaisten keskuudessa] (aikakoodi 4.03–5.55), joka on sivustolla ChurchofJesusChrist.org. Videon tässä osassa kuulet Alman rukouksen ja näet Alman ja hänen kumppaniensa pyrkimykset opettaa soramilaisia.

• Mitä huomasit verratessasi Almaa soramilaisiin?

Presidentti Dieter F. Uchtdorf, siihen aikaan ensimmäisestä presidenttikunnasta, on opettanut:

Kun meidän sydämemme täyttyy ylpeydestä, me syyllistymme vakavaan syntiin, sillä me rikomme kahta suurinta käskyä. Sen sijaan että palvelisimme Jumalaa ja rakastaisimme lähimmäisiämme, me paljastamme, mikä on palvontamme ja rakkautemme todellinen kohde – se kuva, jonka näemme peilistä. Ylpeys on suuri itsensä ylentämisen synti. Hyvin monille se on henkilökohtainen Rameumptom, pyhä koroke, joka oikeuttaa kateuden, ahneuden ja turhamaisuuden. (Dieter F. Uchtdorf, ”Ylpeys ja pappeus”, Liahona, marraskuu 2010, s. 56)

Lue Alma 32:1–5 ja pane merkille, kuinka soramilaiset kohtelivat ihmisiä.

• Kuinka soramilaiset kohtelivat muita?

• Mitä Alma ajatteli muista ja kuinka hän kohteli muita (ks. Alma 31:1–2, 24–25, 34–35)?

• Mitä periaatteita voimme oppia ylpeyden tai nöyryyden vaikutuksista?

Yksi periaate, jonka voimme oppia, on se, että ylpeytemme tai nöyryytemme vaikuttaa suhteeseemme Jumalaan ja muihin.

• Millä tavoin meidän ylpeytemme tai nöyryytemme mahtaa vaikuttaa siihen, kuinka palvelemme taivaallista Isää ja Jeesusta Kristusta?

• Millä tavoin meidän ylpeytemme tai nöyryytemme mahtaa vaikuttaa siihen, kuinka kohtelemme muita?

• Mitä opit Almalta nöyryydestä? Mitä Jeesus Kristus on opettanut sinulle nöyryydestä?

2. Tee seuraava tehtävä:

   Valitse kaksi tai kolme tapaa, joilla voimme osoittaa nöyryyttä palvellessamme Jumalaa. Kirjoita nämä tavat opiskelupäiväkirjaasi.

   Arvioi hetken ajan, kuinka itse palvelet taivaallista Isää ja Jeesusta Kristusta ja kuinka palvelemisesi vaikuttaa suhteeseesi Heihin. Pohdi myös, kuinka ylpeys ja nöyryys vaikuttavat tapaasi kohdella muita. Päätä, haluaisitko tehdä joitakin muutoksia.

Valinnainen: Haluatko oppia lisää?

Miksi Jumala kutsuu meitä rakastamaan ja palvelemaan Häntä?

Presidentti Dieter F. Uchtdorf, siihen aikaan ensimmäisestä presidenttikunnasta, on opettanut:

Jumala, iankaikkinen Isä, ei antanut tuota ensimmäistä suurta käskyä siksi, että Hän tarvitsisi meidän rakkauttamme. Hänen voimansa ja kirkkautensa eivät vähenisi, vaikka me halveksisimme, kieltäisimme tai jopa häpäisisimme Hänen nimeään. Hänen vaikutuksensa ja herrautensa ulottuvat kautta ajan ja avaruuden meidän hyväksymisestämme tai ihailustamme riippumatta.

Ei, Jumala ei tarvitse meidän rakkauttamme, mutta oi, kuinka me tarvitsemmekaan rakkautta Jumalaa kohtaan!

Sillä se, mitä me rakastamme, määrää sen, mitä me tavoittelemme.

Se, mitä me tavoittelemme, määrää sen, mitä me ajattelemme ja teemme.

Se, mitä me ajattelemme ja teemme, määrää sen, mitä me olemme – ja mitä meistä tulee. (Dieter F. Uchtdorf, ”Jumalan rakkaus”, Liahona, marraskuu 2009, s. 22)

Kuinka me voimme palvella Jumalaa jokaisella elämänalueella?

Lähdeaineistoa ja tietoa on Gospel Topics -aineiston kohdassa ”Worship” sivustolla topics.ChurchofJesusChrist.org.

Kuinka voin kehittää rukouksiani?

Vanhin Joseph B. Wirthlin (1917–2008) kahdentoista apostolin koorumista esitti suurenmoisia kysymyksiä ja antoi tämän neuvon:

Kuulostavatko ja tuntuvatko rukouksemme ajoittain samanlaisilta? Oletteko milloinkaan rukoilleet mekaanisesti, niin että sanat tulevat suustanne konemaisesti? Ikävystytättekö rukoillessanne toisinaan itsenne?

Ansaitsevatko sellaiset rukoukset, jotka eivät vaadi juurikaan ajatuksianne, paljonkaan taivaallisen Isänne huomiota? Kun huomaatte alkavanne rukoilla rutiininomaisesti, pysähtykää ajattelemaan. Mietiskelkää hetki sitä, mistä asioista olette todella kiitollisia. Etsikää niitä. Ei niiden tarvitse olla suuria eikä loistokkaita. Toisinaan meidän pitäisi ilmaista kiitollisuutemme pienistä ja yksinkertaisista asioista, kuten sateen tuoksusta, lempiruokamme mausta tai rakkaamme äänestä. (Joseph B. Wirthlin, ”Parempia rukouksia”, Liahona, elokuu 2004, s. 18)

Miksi on tärkeää rukoilla muiden puolesta?

Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:

On hyvä ja soveliasta pyytää taivaallisesta Isältä siunauksia, joita haluamme omaan elämäämme. Merkityksellisessä rukouksessa on kuitenkin tärkeää rukoilla vakavasti myös muiden puolesta, sekä rakkaidemme että niiden, jotka vahingoittavat meitä. – – Muiden puolesta rukoileminen koko sielumme voimalla lisää kykyämme kuulla Herran ääntä ja ottaa se varteen. (David A. Bednar, ”Rukoilkaa alati”, Liahona, marraskuu 2008, s. 43)