Tule ja seuraa minua 2024
Palautuksen ääniä: Mormonin kirjan kääntäminen


”Palautuksen ääniä: Mormonin kirjan kääntäminen”, Tule ja seuraa minua – koti ja kirkko: Oppi ja liitot 2025, 2025

”Mormonin kirjan kääntäminen”, Tule ja seuraa minua – koti ja kirkko: 2025

palautuksen ääniä -kuvake

Palautuksen ääniä

Mormonin kirjan kääntäminen

Huhtikuussa 1829, samassa kuussa, jolloin saatiin Opin ja liittojen luvut 6–9, Joseph Smithin päätyönä oli Mormonin kirjan kääntäminen. Emme tiedä moniakaan yksityiskohtia sen ihmeellisestä käännösprosessista, mutta tiedämme kuitenkin, että Joseph Smith oli näkijä, jolla oli apunaan Jumalan valmistamia välineitä: kaksi läpinäkyvää kiveä, joita kutsuttiin urimiksi ja tummimiksi, sekä kivi, jota kutsuttiin näkijänkiveksi.

Kun Josephia myöhemmin pyydettiin kertomaan, kuinka tämä aikakirja käännettiin, hän sanoi: ”Tarkoitus ei ole kertoa maailmalle kaikkia – – yksityiskohtia.” Usein hän sanoi yksinkertaisesti, että se käännettiin ”Jumalan lahjan ja voiman avulla”.

Seuraavat lausumat niiltä, jotka henkilökohtaisesti seurasivat käännösprosessia, tukevat Josephin todistusta.

Hyrum Smithin puinen laatikko

Tätä Hyrum Smithille kuulunutta laatikkoa uskotaan käytetyn väliaikaisesti kultalevyjen piilottamiseen.

Emma Smith

A painted portrait by Lee Greene Richards of Emma Hale Smith in a black dress and a white shawl.

”Kun mieheni käänsi Mormonin kirjaa, kirjoitin siitä osan hänen sanellessaan kunkin lauseen sanasta sanaan, ja kun eteen tuli erisnimiä, joita hän ei osannut lausua, tai pitkiä sanoja, hän luetteli ne kirjain kirjaimelta, ja kun kirjoitin niitä ja jos tein jonkin virheen niiden kirjoittamisessa, hänellä oli tapana keskeyttää minut ja korjata oikeinkirjoitustani, vaikka hänen oli mahdotonta nähdä, kuinka silloin kirjoitin ne. Aluksi hän ei osannut lausua edes [englannin kielen] sanaa Sarah, vaan hänen täytyi luetella nimen kirjaimet, ja sitten minä lausuin sen hänelle.”

”Levyt olivat tavallisesti pöydällä käärittyinä pieneen pellavaliinaan, jonka olin antanut hänelle levyjen päälle kiedottavaksi, eikä niitä yritetty millään lailla piilotella. Kerran tunnustelin levyjä, kun ne olivat siten pöydällä, seuraten niiden ulkoreunoja ja muotoa. Ne tuntuivat taipuisilta kuin kartonki, ja niistä lähti kahiseva metallinen ääni, kun sivuja liikutteli peukalolla, kuten silloin kun selaa sormella kirjan sivun reunoja. – –

Uskon, että Mormonin kirjalla on jumalallinen alkuperä – minulla ei ole siitä pienintäkään epäilystä. Olen vakuuttunut siitä, että kukaan ei olisi voinut sanella noiden käsikirjoitusten tekstiä ilman innoitusta. Sillä kun minä toimin [Josephin] kirjurina, hän saneli minulle tunnin toisensa perään; ja kun hän palasi työhön aterioiden tai keskeytysten jälkeen, hän aloitti heti siitä, mihin oli jäänyt, ilman että olisi nähnyt käsikirjoitusta tai että siitä olisi yhtään luettu hänelle. Tämä oli hänelle aivan tavallista. Olisi ollut epätodennäköistä, että joku oppinut ihminen pystyisi tekemään niin. Ja henkilölle, joka oli niin tietämätön ja oppimaton kuin hän oli, se oli yksinkertaisesti mahdotonta.”

Kuva Emma Smithistä auttamassa Joseph Smithiä kultalevyjen kääntämisessä

Oliver Cowdery

Head and shoulders portrait of Oliver Cowdery as a young man. He is wearing a dark suit, white shirt and dark tie.

”Minä kirjoitin omalla kynälläni koko Mormonin kirjan (muutamaa sivua lukuun ottamatta) siten kuin se tuli profeetan huulilta, kun hän käänsi sitä Jumalan lahjan ja voiman avulla, urimin ja tummimin välityksellä tai pyhien kääntäjien avulla, kuten niitä kirjassa nimitetään. Katselin omin silmin ja pitelin omin käsin kultalevyjä, joilta se käännettiin. Minä näin myös kääntäjät.”

Viitteet

  1. Lisää tietoa on kohdassa Aiheita ja kysymyksiä, ”Mormonin kirjan kääntäminen”, Evankeliumiaiheinen kirjasto; Richard E. Turley jr., Robin S. Jensen ja Mark Ashurst-McGee, ”Joseph, näkijä”, Liahona, lokakuu 2015, s. 10–17.

  2. Minutes, 25–26 October 1831”, Minute Book 2, s. 13, josephsmithpapers.org.

  3. Julkaisussa ”Church History”, Times and Seasons, 1. maaliskuuta 1842, s. 707; ks. myös Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 461.

  4. Julkaisussa Edmund C. Briggs, ”A Visit to Nauvoo in 1856”, Journal of History, vsk. 9, nro 4 (lokakuu 1916), s. 454; Russell M. Nelsonin lainaamana artikkelissa ”A Treasured Testament”, Ensign, heinäkuu 1993, s. 62.

  5. Julkaisussa ”Last Testimony of Sister Emma”, Saints’ Herald, 1. lokakuuta 1879, s. 290.

  6. Julkaisussa Reuben Miller journal, 21. lokakuuta 1848, kirkon historian kirjasto, Salt Lake City.