”12.–18. huhtikuuta. Oppi ja liitot 37–40: ’Ellette te ole yhtä, te ette ole minun’”, Tule ja seuraa minua – sinä ja perheesi: Oppi ja liitot 2021, 2020
”12.–18. huhtikuuta. Oppi ja liitot 37–40”, Tule ja seuraa minua – sinä ja perheesi: 2021
Pyhät muuttavat Kirtlandiin, Sam Lawlor
12.–18. huhtikuuta
Oppi ja liitot 37–40
”Ellette te ole yhtä, te ette ole minun”
Vaikutelmien muistiin kirjoittaminen tutkimisen aikana on yksi tapa, jolla voit noudattaa Jumalan neuvoa ”koota viisautta” (ks. OL 38:30).
Kirjoita muistiin saamiasi vaikutelmia
Varhaisille pyhille kirkko oli enemmän kuin vain paikka, jossa kuulla saarnaamista sunnuntaisin. Kaikkialla Joseph Smithille antamissaan ilmoituksissa Herra kuvaili kirkkoa sanoilla kuten asia, valtakunta, Siion ja varsin usein työ. Se on saattanut olla osa sitä, mikä veti monia varhaisia jäseniä kirkossa puoleensa. Niin paljon kuin he rakastivatkin kirkon palautettua oppia, monet halusivat myös jotakin, mille he voisivat omistaa elämänsä. Siitä huolimatta joidenkuiden oli vaikea noudattaa Herran vuonna 1830 pyhille antamaa käskyä kokoontua Ohioon. Phebe Carterin kaltaisille henkilöille se merkitsi mukavan kodin jättämistä ja sen vaihtamista outoon rajaseutuun (ks. ”Palautuksen ääniä” tämän oppimisehdotuksen lopussa). Tänä päivänä me pystymme näkemään selkeästi sen, mitä nuo pyhät pystyivät näkemään vain uskon silmin: Herralla oli suuria siunauksia odottamassa heitä Ohiossa.
Tarve kokoontua Ohioon on kauan sitten mennyt ohi, mutta nykyään pyhät kokoontuvat yhä saman työn äärelle: ”tuomaan esiin Siion” (OL 39:13). Niiden varhaisten pyhien tavoin me hylkäämme ”maailman huolet” (OL 40:2), koska luotamme Herran lupaukseen: ”Sinä saat – – niin suuren siunauksen, ettet ole milloinkaan tiennyt sellaisesta” (OL 39:10).
Katso myös Saints, kirja 1, luku 10.
Ideoita pyhien kirjoitusten henkilökohtaiseen tutkimiseen
Mitä Joseph Smith käänsi vuonna 1830?
Tässä jakeessa Herra viittasi Joseph Smithin työhön innoitetun raamatunkäännöksen parissa, johon viitattiin nimityksellä ”käännös”. Kun Joseph sai ilmoituksen, joka on tallennettu lukuun OL 37, hän oli kääntänyt muutamia lukuja Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta ja oli juuri saanut tietää Henokista ja tämän kaupungista Siionista (ks. 1. Moos. 5:18–24; Moos. 7). Jotkin niistä periaatteista, joita Herra opetti Henokille, ovat samanlaisia kuin ne, jotka Hän ilmoitti luvussa OL 38.
Katso myös kirkon historian aiheissa ”Joseph Smith Translation of the Bible”, churchofjesuschrist.org/study/topics.
Joseph Smith työskentelee Sidney Rigdonin kanssa innoitetun raamatunkäännöksen parissa. Kuvitus Annie Henrie Nader
Jumala kokoaa meitä siunatakseen meitä.
Herra päätti käskynsä kokoontua Ohioon sanomalla: ”Katso, tämä on viisasta” (OL 37:4). Mutta kaikki eivät nähneet siinä piilevää viisautta aivan heti. Luvussa OL 38 Herra ilmoitti viisaan ajatuksensa tarkemmin. Mitä opit jakeiden 11–33 perusteella kokoamisen siunauksista? Kirkon jäseniä ei enää käsketä kokoontumaan muuttamalla yhteen paikkaan. Millä tavoin me kokoonnumme nykyään? Kuinka nämä siunaukset koskevat meitä? (Ks. Russell M. Nelson, ”Hajallaan olevan Israelin kokoaminen”, Liahona, marraskuu 2006, s. 79–81.)
Kun luet tämän luvun loppuosaa, pane merkille kohtia, jotka ovat saattaneet auttaa pyhiä saamaan sitä uskoa, jota he tarvitsivat noudattaakseen Jumalan käskyä kokoontua Ohioon. Mieti myös, mitä käskyjä Hän on antanut sinulle ja millaista uskoa tarvitset niitä noudattaaksesi. Seuraavat kysymykset voivat opastaa tutkimistasi:
-
Mitä sellaista löydät jakeista 1–4, mikä antaa sinulle luottamusta Herraan ja Hänen käskyihinsä?
-
Kuinka jae 39 voi auttaa sinua noudattamaan Jumalan käskyjä silloinkin kun ne vaativat uhrauksia?
Mitä muuta löydät?
Jos olen valmis, minun ei tarvitse pelätä.
Pyhät olivat jo kohdanneet paljon vastustusta, ja Herra tiesi, että lisää oli tulossa (ks. OL 38:11–13, 28–29). Auttaakseen heitä olemaan pelkäämättä Hän ilmoitti kallisarvoisen periaatteen: ”Jos te olette valmiita, te ette pelkää” (OL 38:30). Pohdi hetken aikaa kohtaamiasi haasteita. Kun sitten tutkit lukua OL 38, kuuntele Hengen antamaa innoitusta siitä, millä tavoin voit valmistautua haasteiden varalle, jotta sinun ei tarvitse pelätä.
Katso myös Ronald A. Rasband, ”Älkää olko huolissanne”, Liahona, marraskuu 2018, s. 18–21.
Maailman huolet eivät saa estää minua noudattamasta Jumalan sanaa.
Lue luvut OL 39–40 sekä niiden johdannoissa oleva historiallinen tausta ja mieti, millä tavoin James Covelin kokemus voisi koskea sinua. Mieti esimerkiksi tilanteita, jolloin sydämesi on ollut vilpitön Jumalan edessä (ks. OL 40:1). Kuinka sinua on siunattu uskollisuutesi ansiosta? Mieti myös, mitä maailman huolia sinä kohtaat (ks. OL 39:9; 40:2). Mitä sellaista huomaat näissä luvuissa, mikä innoittaa sinua olemaan johdonmukaisemmin kuuliainen?
Katso myös Matt. 13:3–23.
Ideoita pyhien kirjoitusten tutkimiseen yhdessä perheenä ja koti-iltaan
-
OL 37:3.Voisit auttaa perhettänne ymmärtämään, minkä uhrauksen pyhät tekivät kokoontuakseen Ohioon, näyttämällä karttaa, joka on tämän oppimisehdotuksen ohessa.
-
OL 38:22.Kuinka voimme tehdä Jeesuksesta Kristuksesta perheemme ”lainsäätäjän”? Kuinka Hänen lakiensa noudattaminen tekee meistä ”vapaan kansan”?
-
OL 38:24–27.Jotta voit opettaa lapsille, mitä tarkoittaa se, että ”on yhtä”, voisit auttaa heitä laskemaan perheenne jäsenet ja voisitte puhua siitä, miksi jokainen henkilö perheessänne on tärkeä. Tähdennä, että yhdessä te olette yksi perhe. Voisit auttaa lapsianne piirtämään isokokoiselle paperille ison numeron 1 ja koristelemaan sen kunkin perheenjäsenen nimellä ja piirustuksella tai valokuvalla. Voisitte myös kirjoittaa paperille asioita, joita aiotte tehdä ollaksenne enemmän yhtä perheenä. Voisitte myös katsoa videon ”Love in Our Hearts” [Rakkaus sydämessämme] (churchofjesuschrist.org) tai lukea Moos. 7:18.
-
OL 38:29–30.Voisitte keskustella perheen tai yksittäisten perheenjäsenten äskettäisistä kokemuksista, jotka ovat vaatineet valmisteluja. Kuinka teidän valmistautumisenne vaikutti kokemukseen? Mihin Herra tahtoo meidän valmistautuvan? Kuinka se, että olemme valmiita, voi auttaa meitä olemaan pelkäämättä? Mitä voimme tehdä valmistautuaksemme?
-
OL 40.Mitä ilmaus ”maailman huolet” (jae 2) merkitsee meille? Onko mitään maailman huolia, jotka estävät meitä vastaanottamasta Jumalan sanaa ”iloiten”? Kuinka voitamme ne?
Lisäideoita lasten opettamiseen on julkaisun Tule ja seuraa minua – Alkeisyhdistys tämän viikon opetusehdotuksissa.
Lauluehdotus: ”Jokaista tulee rakastaa”, Lasten laulukirja, s. 39.
Palautuksen ääniä
Kokoontuminen Ohioon
Kirtlandin kylä, Al Rounds
Ohioon 1830-luvulla kokoontuneiden monien pyhien joukossa oli Phebe Carter. Hän liittyi kirkkoon Koillis-Yhdysvalloissa noin 25-vuotiaana, vaikka hänen vanhempansa eivät liittyneet. Myöhemmin hän kirjoitti päätöksestään muuttaa Ohioon liittyäkseen pyhien joukkoon:
”Ystäväni hämmästelivät valitsemaani tietä, ja niin tein minäkin, mutta jokin sisimmässäni pakotti minua eteenpäin. Äitini murhe kotoa lähtemisestäni oli miltei enemmän kuin saatoin kestää, ja ellen sisimmässäni olisi tuntenut henkeä, olisin lopulta horjunut. Äiti sanoi minulle, että hän näkisi minut mieluummin haudattuna kuin lähtemässä sillä tavoin yksin ulos kylmään maailmaan.
’[Phebe]’, hän sanoi mieleenpainuvasti, ’tuletko takaisin luokseni, jos huomaat, että mormonismi on väärässä?’
Vastasin: ’Kyllä, äiti, minä tulen.’ – – Vastaukseni lievitti hänen huoltaan, mutta eroaminen tuotti meille kaikille suurta murhetta. Kun lähtöni aika tuli, en uskaltanut luottaa itseeni jäähyväisiä jättääkseni, joten kirjoitin hyvästini jokaiselle, ja jätettyäni ne pöydälleni juoksin alas portaita ja hyppäsin vaunuihin. Niin minä jätin rakkaan lapsuudenkotini yhdistääkseni elämäni Jumalan pyhien kanssa.”1
Yhdessä niistä jäähyväisviesteistä Phebe kirjoitti:
”Rakkaat vanhemmat – olen nyt jättämässä vanhempieni kodin joksikin aikaa. – – En tiedä, kuinka pitkäksi aikaa – mutta tunnen kiitollisuutta siitä hyvyydestä, jota olen saanut osakseni varhaislapsuudestani asti nykyhetkeen saakka – mutta Sallimus vaikuttaa määräävän toisin nyt kuin on ollut aiemmin. Jättäkäämme kaikki tämä Sallimuksen käsiin ja olkaamme kiitollisia siitä, että meidän on sallittu elää niinkin pitkään yhdessä niin suosiollisissa olosuhteissa kuin olemme, uskoen, että kaikki järjestyy meidän parhaaksemme, jos rakastamme Jumalaa yli kaiken. Ymmärtäkäämme, että voimme rukoilla yhtä Jumalaa, joka kuulee kaikkien luotujensa vilpittömät rukoukset ja antaa meille sitä, mikä on meidän parhaaksemme. – –
Äiti, uskon, että Jumalan tahto omalla kohdallani on mennä länteen, ja olen vakuuttunut siitä, että se on ollut pitkän aikaa niin. Nyt tie on avautunut – –. Uskon, että Herran henki, joka riittää kaikkeen, on tehnyt sen. Älkää olko huolissanne lapsestanne. Herra on lohduttava minua. Uskon, että Herra on huolehtiva minusta ja antava minulle sitä, mikä on parhaaksi. – – Menen, koska Mestarini kutsuu – Hän on tehnyt velvollisuuteni selväksi.”2
