7.–13. elokuuta

Roomalaiskirje 1–6

”Jumalan voima – – tuo pelastuksen”

Hengen kehotusten kirjoittaminen muistiin auttaa sinua muistamaan, mitä Henki opettaa sinulle. Voisit myös kirjoittaa muistiin, mitä tuntemuksia saat näistä kehotuksista.

Kirjoita muistiin saamiasi vaikutelmia

Kun Paavali kirjoitti kirjeensä roomalaisille kirkon jäsenille, jotka olivat kirjava joukko juutalaisia ja pakanoita, Jeesuksen Kristuksen kirkko oli kasvanut paljon pienestä uskovien piiristä Galileassa. Noin 20 vuotta Vapahtajan ylösnousemuksen jälkeen kristityillä oli seurakuntia lähes kaikkialla, mihin apostolit saattoivat kohtuudella matkustaa – kuten Roomassa, voimakkaan keisarikunnan keskuspaikassa. Rooman valtakunnan laajuuteen verrattuna kirkko oli kuitenkin pieni ja usein vainon kohteena. Tällaisessa tilanteessa jotkut saattavat tuntea häpeää Kristuksen evankeliumista – mutta ei tietenkään Paavali. Hän tiesi ja todisti, että todellinen voima, ”Jumalan voima, [joka] tuo pelastuksen”, on Jeesuksen Kristuksen evankeliumissa (Room. 1:16).

Ideoita pyhien kirjoitusten henkilökohtaiseen tutkimiseen

Mitä nämä kirjeet ovat ja kuinka ne on järjestetty?

Nämä kirjeet ovat kirkon johtajien kirjoittamia kirjeitä pyhille eri osissa maailmaa. Apostoli Paavali kirjoitti suurimman osan Uuden testamentin kirjeistä – Roomalaiskirjeestä Heprealaiskirjeeseen. Hänen kirjeensä on järjestetty pituuden mukaan lukuun ottamatta Kirjettä heprealaisille (ks. PKO, ”Paavalin kirjeet”). Vaikka Roomalaiskirje on Uuden testamentin ensimmäisenä kirjeenä, se on itse asiassa kirjoitettu lähellä Paavalin lähetysmatkojen päättymistä.

Room. 1–6

”Uskosta vanhurskas saa elää.”

Seuraavat määritelmät voivat auttaa sinua ymmärtämään paremmin Roomalaiskirjettä:

Laki.Kun Paavali kirjoitti ”laista”, hän viittasi Mooseksen lakiin. Paavalin kirjoituksissa sana ”teot” viittasi Mooseksen lakiin liittyviin ulkoisiin tekoihin. Mieti, kuinka Mooseksen laki ja sen vaatimat teot eroavat jakeissa Room. 3:23–31 kuvatusta ”uskon laista”.

Ympärileikattu, ympärileikkaamaton.Ympärileikkaus oli muinoin merkki eli vertauskuva liitosta, jonka Jumala teki Abrahamin kanssa. Paavali käytti ilmausta ”ympärileikattu” viitatessaan juutalaisiin (liittokansaan) ja ilmausta ”ympärileikkaamaton” viitatessaan pakanoihin. Pohdi, mitä jakeissa Room. 2:25–29 opetetaan siitä, mitä todella tarkoittaa se, että on Jumalan liittokansaa. Huomaa, että ympärileikkaus ei enää ole merkkinä Jumalan liitosta kansansa kanssa (ks. Ap. t. 15:23–29).

Syyttömäksi julistaminen.Tämä ilmaus viittaa anteeksiantoon eli synnin anteeksi antamiseen. Kun meidät on julistettu syyttömiksi, olemme saaneet anteeksi, meidät on julistettu viattomiksi ja vapautettu synneistämme johtuvasta iankaikkisesta rangaistuksesta. Kun näet nämä sanat, huomaa, mitä Paavali opetti siitä, mikä tekee syyttömäksi julistamisen mahdolliseksi (ks. myös PKO, ”Syyttömäksi julistaminen”, pyhätkirjoitukset.churchofjesuschrist.org; D. Todd Christofferson, ”Justification and Sanctification”, Ensign, kesäkuu 2001, s. 18–25). Roomalaiskirjeessä sanoja kuten ”vanhurskas” ja ”vanhurskaus” voidaan pitää synonyymeinä ilmauksille kuten ”syyttömäksi julistettu” ja ”syyttömäksi julistaminen”.

Armo.Armo tarkoittaa ”jumalallista apua tai voimaa, jota annetaan Jeesuksen Kristuksen ylenpalttisen laupeuden ja rakkauden kautta”. Kaikki ihmiset nousevat kuolleista ja saavat armon kautta kuolemattomuuden. Lisäksi ”armo on kaiken mahdollistava voima, jonka ansiosta miehet ja naiset saavat mahdollisuuden voittaa omakseen iankaikkisen elämän ja korotuksen sen jälkeen kun he ovat itse tehneet parhaansa”. Me emme ansaitse armoa omien pyrkimystemme kautta; sen sijaan juuri armo antaa meille ”voimaa ja apua tehdä hyviä tekoja, joihin [me emme] muuten pystyisi”. (Bible Dictionary, ”Grace”; ks. myös 2. Nefi 25:23; Dieter F. Uchtdorf, ”Armon lahja”, Liahona, toukokuu 2015, s. 107–110; Brad Wilcox, ”Hänen armonsa riittää”, Liahona, syyskuu 2013, s. 42–45.) Kun luet Roomalaiskirjettä, kirjoita muistiin, mitä opit Vapahtajan armosta.

Room. 2:17–29

Tekojeni tulee heijastaa ja vahvistaa kääntymystäni.

Jotkut juutalaiskristityistä Roomassa ilmeisesti uskoivat yhä, että Mooseksen lain riitit ja rituaalit toisivat pelastuksen. Se voi tuntua ongelmalta, joka ei enää koske meitä, koska emme elä Mooseksen lain mukaan. Mutta kun luet Paavalin kirjoituksia, etenkin kohtaa Room. 2:17–29, mieti omia pyrkimyksiäsi elää evankeliumin mukaan. Syventävätkö sinun ulkoiset tekosi, kuten sakramentin nauttiminen tai temppelissä käyminen, kääntymystäsi ja vahvistavatko ne uskoasi Kristukseen? (Ks. Alma 25:15–16.) Onko jotakin, mitä sinun tulisi muuttaa, jotta ulkoiset tekosi johtaisivat sydämenmuutokseen?

Katso myös Dallin H. Oaks, ”Haaste muuttua”, Liahona, tammikuu 2001, s. 40–43.

Room. 3:10–31; 5

Voin saada syntini anteeksi Jeesuksen Kristuksen ansiosta.

Jotkut ihmiset saattavat lannistua Paavalin suorasukaisesta julistuksesta ”ei ole yhtäkään vanhurskasta” (Room. 3:10). Mutta Roomalaiskirje sisältää myös toiveikkaita sanomia. Etsi niitä luvuista 3 ja 5 ja pohdi, miksi sen muistaminen, että ”kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta” (Room. 3:23), on tärkeä askel oppiessamme riemuitsemaan Jeesuksen Kristuksen ansiosta saatavasta toivosta (ks. Room. 5:2).

Room. 6

Jeesus Kristus kehottaa minua ”[elämään] uutta elämää”.

Paavali opetti, että Jeesuksen Kristuksen evankeliumin tulisi muuttaa tapaamme elää. Mitkä sanat luvussa Room. 6 kuvailevat sitä, kuinka Vapahtajan seuraaminen on auttanut sinua ”[elämään] uutta elämää” (jae 4)?

Ideoita pyhien kirjoitusten tutkimiseen yhdessä perheenä ja koti-iltaan

Room. 1:16–17.Kuinka voimme osoittaa, ettemme ”häpeä evankeliumia”?

Room. 3:23–28.Kun luette näitä jakeita, voisitte keskustella siitä, mitä eroa on Jumalan armon ”ansaitsemisella”, mitä emme pysty koskaan tekemään, ja Hänen armonsa vastaanottamisella, mikä meidän täytyy tehdä. Milloin olemme tunteneet Jumalan armoa? Kuinka voimme saada sitä täydemmin?

Room. 5:3–5.Mitä ahdinkoja me olemme kokeneet? Kuinka nämä ahdingot ovat auttaneet meitä saamaan kärsivällisyyttä, kokemusta ja toivoa?

Room. 6:3–6.Mitä Paavali sanoi näissä jakeissa kasteen vertauskuvallisuudesta? Ehkä perheenne voisi suunnitella osallistuvansa johonkin tulevaan kastetilaisuuteen. Tai joku perheestänne voisi näyttää kuvia tai kertoa muistoja omasta kastetilaisuudestaan. Millä tavoin kasteenliiton tekeminen ja sen pitäminen auttavat meitä elämään ”uutta elämää”?

Kaste on vertauskuvana uuden elämän aloittamisesta Kristuksen opetuslapsena.

Lisäideoita lasten opettamiseen on julkaisun Tule ja seuraa minua – Alkeisyhdistys tämän viikon opetusehdotuksissa.

Lauluehdotus: ”Kasteen jälkeen”, Lasten laulukirja, s. 53.

Näin edistän henkilökohtaista tutkimista

Esitä tutkiessasi kysymyksiä. Kun tutkit pyhiä kirjoituksia, mieleesi saattaa nousta kysymyksiä. Pohdi näitä kysymyksiä ja etsi vastauksia. Esimerkiksi luvuista Room. 1–6 voisit etsiä vastausta kysymykseen ”Mitä armo on?”

Älä pelkää, Greg K. Olsen