Kaikille kelvollisille miespuolisille jäsenille, Emma Allebes

6.–12. joulukuuta

Uskonkappaleet sekä Virallinen julistus 1 ja Virallinen julistus 2

”Me uskomme”

Lue rukoillen Uskonkappaleet sekä VJ 1 ja VJ 2 ja etsi Pyhän Hengen innoitusta, kun suunnittelet merkityksellistä oppimiskokemusta luokan jäsenille sunnuntaille.

Kirjoita muistiin saamiasi vaikutelmia

Innosta kertomaan

Voisit pyytää luokan jäseniä täydentämään seuraavan virkkeen: ”Olen iloinen, että luin tällä viikolla pyhiä kirjoituksia, koska…”

Opeta oppia

Uskonkappaleet

Uskonkappaleet sisältävät palautetun evankeliumin perustotuuksia.

• Tässä on yksi tapa auttaa luokan jäseniä kertomaan, mikä heidän mielestään oli erityisen merkityksellistä Uskonkappaleissa: Voisit kirjoittaa tauluun numerot 1–13 ja pyytää luokan jäseniä kirjoittamaan numeroiden viereen jotakin, mitä he oppivat vastaavasta uskonkappaleesta. Miten nämä totuudet vaikuttavat suhteeseemme taivaallisten vanhempiemme ja Jeesuksen Kristuksen kanssa? Ehkäpä luokan jäsenet voisivat kertoa, kuinka Uskonkappaleet ovat edistäneet heidän evankeliumin tutkimistaan tai auttaneet heitä kertomaan evankeliumista muille.

UK 1:9; VJ 1 ja VJ 2

Jeesuksen Kristuksen kirkkoa johdetaan ilmoituksella.

• Miksi jatkuva ilmoitus on meille tärkeää? Pyydä luokan jäseniä kertomaan, mitä he ajattelevat tästä kysymyksestä. Luokan jäsenet voisivat myös keskustella siitä, kuinka jatkuvan ilmoituksen periaate liittyy julistuksiin VJ 1 ja VJ 2. (Aineiston Tule ja seuraa minua – sinä ja perheesi tämän viikon oppimisehdotuksessa ehdotetaan näihin ilmoituksiin liittyvää hyödyllistä aineistoa.) Mitä opimme julistusten VJ 1 ja VJ 2 pohjalta ilmoituksen roolista kirkon johtamisessa? (Ks. myös UK 1:9 ja presidentti Gordon B. Hinckleyn lausunto kohdassa ”Lisäaineistoa”.) Mitä muita esimerkkejä jatkuvasta ilmoituksesta tulee luokan jäsenten mieleen? Kuinka nämä ilmoitukset vaikuttavat meidän elämäämme ja auttavat meitä rakentamaan taivaallisen Isän valtakuntaa?

• Voisit kehottaa luokan jäseniä tarkastelemaan julistuksia VJ 1 ja VJ 2 sekä mainitsemaan näistä ilmoituksista jotakin, mikä voisi auttaa henkilöä, jonka on vaikea hyväksyä jotakin viimeaikaista menettelytapamuutosta, ilmoitusta tai kirkon oppia. Kuinka luokan jäsenet ovat oppineet luottamaan Jumalaan, kun heidän on vaikea hyväksyä jotakin kirkkoon liittyvää? Kuinka heidän tämänviikkoinen opiskelunsa on vahvistanut heidän uskoaan siihen, että Herra johtaa kirkkoaan? Presidentti Dieter F. Uchtdorfin näkemykset kohdassa ”Lisäaineistoa” voisivat myös olla avuksi.

  

  Wilford Woodruff, H. E. Peterson

Lisäaineistoa

”Jumalan Henki oli läsnä.”

Presidentti Gordon B. Hinckley palveli kahdentoista apostolin koorumin jäsenenä, kun julistusta VJ 2 koskeva ilmoitus saatiin. Vuosia myöhemmin hän kertoi kokemuksestaan:

”Huoneessa vallitsi harras ja pyhä henki. Minusta tuntui ikään kuin taivaan valtaistuimen ja polvillaan rukoilevan Jumalan profeetan ja hänen kanssaan olevien veljien välille olisi avautunut kanava. Jumalan Henki oli läsnä. Ja Pyhän Hengen voimasta tuolle profeetalle tuli varmuus siitä, että se asia, josta hän rukoili, oli oikein, että aika oli koittanut ja että nyt pappeuden ihmeelliset siunaukset tulisi antaa kelvollisille miehille kaikkialla syntyperästä riippumatta.

Jokainen mies tuossa piirissä tiesi saman asian Pyhän Hengen voimasta.

Se oli hiljainen ja ylevä tilaisuus. – – Mitään fyysisten korviemme kuultavaa ääntä ei kuulunut. Mutta Hengen ääni kuiskasi varmuudella meidän mieleemme ja meidän sieluumme.” (”Priesthood Restoration”, Ensign, lokakuu 1988, s. 70.)

”On luonnollista, että on kysymyksiä.”

Presidentti Dieter F. Uchtdorf on sanonut seuraavaa niille, joilla on epäilyksiä kirkon historiasta tai opista:

”On luonnollista, että on kysymyksiä – vilpittömän kysymyksen terho on usein versonut ja kypsynyt ymmärryksen suureksi tammeksi. Kirkossa on harvoja jäseniä, jotka eivät olisi kerran jos toisenkin painiskelleet vakavien tai arkaluonteisten kysymysten kanssa. Yksi kirkon tarkoituksista on hoivata ja kasvattaa uskon siementä – joskus jopa epäilyksen ja epävarmuuden hiekkaisessa maaperässä. Usko on sellaisten asioiden toivomista, joita ei nähdä mutta jotka ovat totta.

Sen vuoksi rakkaat veljeni ja sisareni – rakkaat ystäväni – epäilettehän ensin epäilyksiänne ennen kuin epäilette uskoanne. Me emme saa koskaan antaa epäilyksen pitää meitä vankina ja erossa jumalallisesta rakkaudesta, rauhasta ja lahjoista, jotka koituvat uskosta Herraan Jeesukseen Kristukseen.” (”Tulkaa, liittykää joukkoomme”, Liahona, marraskuu 2013, s. 23; ks. myös Lawrence E. Corbridge, ”Stand Forever”, Brigham Youngin yliopiston hartaustilaisuus, 22. tammikuuta 2019, speeches.byu.edu.)

Näin kehitymme opettamisessa

On aivan hyväksyttävää sanoa: ”Minä en tiedä.” Vaikka sinun tulee parhaasi mukaan yrittää auttaa luokan jäseniä saamaan vastauksia kysymyksiinsä evankeliumista, Herra ei odota sinun tietävän kaikkea. Mikäli et osaa vastata johonkin kysymykseen, myönnä se. Suuntaa sitten oppilaasi ilmoitetun opin puoleen ja todista vilpittömästi siitä, mitä tiedät. (Ks. Opettaminen Vapahtajan tavalla, s. 24.)