Virallinen julistus 1
Raamatussa ja Mormonin kirjassa opetetaan, että yksiavioisuus on Jumalan avioliittomalli, ellei Hän toisin julista (ks. 2. Sam. 12:7–8 ja MK Jaak. 2:27, 30). Moniavioisuutta alettiin harjoittaa kirkon jäsenten keskuudessa Joseph Smithille annetun ilmoituksen jälkeen 1840-luvun alussa (ks. OL 132). Yhdysvaltain hallinto sääti 1860–1880-luvuilla lakeja tämän uskonnollisen käytännön kieltämiseksi. Lopulta Yhdysvaltain korkein oikeus piti ne voimassa. Ilmoituksen saatuaan presidentti Wilford Woodruff antoi seuraavan manifestin, jonka kirkko hyväksyi arvovaltaiseksi ja velvoittavaksi 6. lokakuuta 1890. Tämä johti moniavioisuuden harjoittamisen päättymiseen kirkossa.
Kaikille, joita asia koskee
Poliittisissa tarkoituksissa Salt Lake Citystä lähetetyissä, laajalti julkaistuissa lehdistötiedotteissa kerrotaan Utahin komission äskettäin sisäasiainministerille antamassaan selonteossa väittäneen, että pluraaliavioliittoon vihkimisiä toimitetaan yhä ja että neljäkymmentä tai enemmän sellaista avioliittoa on solmittu Utahissa viime kesäkuusta lähtien tai viime vuoden aikana sekä että kirkon johtajat ovat julkisissa puheissaan opettaneet moniavioisuutta sekä rohkaisseet ja kehottaneet jatkamaan sen harjoittamista.
Sen tähden minä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon presidenttinä täten mitä juhlallisimmin julistan, että nämä syytökset ovat vääriä. Me emme opeta moniavioisuutta emmekä pluraaliavioliittoa emmekä salli kenenkään ryhtyvän harjoittamaan sitä, ja minä kiistän, että joko neljäkymmentä tai mitään muuta määrää pluraaliavioliittoja olisi tuona aikana solmittu temppeleissämme tai missään muussa paikassa territoriossa.
Yksi tapaus on ilmoitettu, jossa osapuolet väittävät, että vihkiminen toimitettiin Endowment Housessa Salt Lake Cityssä keväällä 1889, mutta en ole kyennyt selvittämään, kuka tuon seremonian suoritti; mitä tässä asiassa tehtiinkin, tapahtui minun tietämättäni. Tämän väitetyn tapauksen tähden Endowment House revittiin viipymättä maahan minun määräyksestäni.
Koska kongressi on säätänyt lakeja, jotka kieltävät pluraaliavioliitot ja jotka lait viimeinen vetoomustuomioistuin on julistanut perustuslain mukaisiksi, julistan täten aikomukseni alistua noihin lakeihin ja käyttää vaikutusvaltaani sen kirkon jäseniin, jota minä johdan, jotta he tekisivät samoin.
Minun tai työtovereideni opetuksissa kirkolle mainittuna aikana ei ole mitään, minkä voisi järkeenkäyvällä tavalla käsittää yllyttäneen tai kehottaneen moniavioisuuteen; ja milloin kuka tahansa kirkon vanhin on käyttänyt ilmausta, joka on näyttänyt ilmentävän jotakin sellaista opetusta, häntä on heti ojennettu. Ja minä julistan nyt julkisesti, että ohjeeni myöhempien aikojen pyhille on pidättäytyä solmimasta mitään avioliittoa, jonka maan laki kieltää.
Wilford Woodruff
Myöhempien Aikojen Pyhien
Jeesuksen Kristuksen Kirkon presidentti
Presidentti Lorenzo Snow esitti seuraavaa:
”Esitän, että tunnustaen Wilford Woodruffin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon presidentiksi ja tällä hetkellä maan päällä ainoaksi mieheksi, jolla on hallussaan sinetöimistoimitusten avaimet, pidämme häntä hänen asemansa nojalla täysin valtuutettuna antamaan sen manifestin, joka on luettu kuultemme ja joka on päivätty 24. syyskuuta 1890, ja että me yleiskonferenssiin kokoontuneena kirkkona hyväksymme hänen julistuksensa pluraaliavioliitoista viralliseksi ja sitovaksi.”
Salt Lake City Utah 6. lokakuuta 1890
Otteita
Presidentti Wilford Woodruffin
Kolmesta Manifestia Koskevasta Puheesta
Herra ei koskaan salli minun eikä kenenkään muun miehen, joka on tämän kirkon presidenttinä, johtaa teitä harhaan. Se ei ole suunnitelmassa. Se ei ole Jumalalla mielessä. Jos minä yrittäisin sitä, Herra poistaisi minut paikaltani, ja niin hän poistaa kenen tahansa muun miehen, joka yrittää johtaa ihmislapsia harhaan Jumalan ilmoituksista ja heidän velvollisuuksistaan. (Kirkon 61. puolivuotiskonferenssi, maanantaina 6. lokakuuta 1890 Salt Lake Cityssä Utahissa. Julkaistu Deseret Evening Newsissä 11. lokakuuta 1890, s. 2.)
Ei ole väliä sillä, kuka elää ja kuka kuolee tai kuka kutsutaan johtamaan tätä kirkkoa; heidän on johdettava sitä kaikkivaltiaan Jumalan innoituksen mukaan. Elleivät he tee sitä sillä tavalla, he eivät voi tehdä sitä ollenkaan – –.
Olen saanut viime aikoina muutamia ilmoituksia, ja minulle hyvin tärkeitä, ja minä kerron teille, mitä Herra on sanonut minulle. Sallikaa minun kiinnittää huomiotanne siihen, mitä sanotaan manifestiksi. – –
Herra on käskenyt minua esittämään myöhempien aikojen pyhille kysymyksen, ja hän sanoi minulle myös, että jos he kuuntelevat, mitä minä heille sanon, ja vastaavat heille esitettyyn kysymykseen, Jumalan Hengen ja voiman avulla he kaikki vastaavat samalla tavalla ja he kaikki uskovat samoin tästä asiasta.
Kysymys on tämä: Kumpi on myöhempien aikojen pyhille viisaampi tie kulkea – yrittää jatkaa pluraaliavioliiton harjoittamista vastoin kansakunnan lakeja ja 60 miljoonan ihmisen vastustaessa sitä ja kaikkien temppeleiden takavarikoimisen ja menetyksen ja kaikkien niissä eläville ja kuolleiden puolesta suoritettavien toimitusten lakkauttamisen ja ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista ja kirkon perheiden päämiesten vangitsemisen ja ihmisten henkilökohtaisen omaisuuden takavarikoimisen hinnalla (jotka kaikki yksinäänkin lakkauttaisivat käytännön); vai tehtyämme ja kärsittyämme, mitä olemme, pitäessämme kiinni tästä periaatteesta, lopettaa käytäntö ja alistua lakiin ja siten tekemällä jättää profeetat, apostolit ja isät kotiin, niin että he voivat opettaa kansaa ja huolehtia kirkon tehtävistä, ja säilyttää myös temppelit pyhien käsissä, niin että he voivat suorittaa evankeliumin toimituksia sekä eläville että kuolleiden puolesta?
Herra näytti minulle näyssä ja ilmoituksessa tarkasti, mitä tapahtuisi, ellemme lopettaisi tätä käytäntöä. Ellemme olisi lopettaneet sitä, teillä ei olisi ollut käyttöä – – yhdellekään miehelle tässä temppelissä Loganissa; sillä kaikki toimitukset lakkautettaisiin kaikkialla Siionin maassa. Sekaannus vallitsisi kaikkialla Israelissa, ja monet miehet vangittaisiin. Tämä vaiva olisi kohdannut koko kirkkoa, ja meidät olisi pakotettu lopettamaan käytäntö. Nyt, kysymyksenä on, pitäisikö se lopettaa tällä tavalla vai sillä tavalla, jonka Herra on meille ilmaissut, ja jättää profeettamme ja apostolimme ja isämme vapaiksi miehiksi ja temppelit kansan käsiin, niin että kuolleet voidaan lunastaa. Tämä kansa on jo vapauttanut suuren joukon vankihuoneesta henkimaailmassa, ja pitääkö työn jatkua vai lakata? Tämän kysymyksen minä asetan myöhempien aikojen pyhien eteen. Teidän on päätettävä itse. Haluan teidän vastaavan siihen itse. Minä en siihen vastaa; mutta minä sanon teille, että juuri sellaisessa tilassa me kansana olisimme olleet, ellemme olisi lähteneet sille tielle, jolle lähdimme.
– – Näin tarkasti, mitä tulisi tapahtumaan, ellei jotakin tehtäisi. Tämä henki on ollut päälläni pitkän aikaa. Mutta haluan sanoa tämän: Olisin antanut kaikkien temppeleiden mennä pois käsistämme; olisin itse mennyt vankilaan ja antanut kaikkien muiden miesten mennä sinne, ellei taivaan Jumala olisi käskenyt minun tehdä, mitä tein; ja kun koitti hetki, jolloin minua käskettiin tekemään se, kaikki oli minulle selvää. Menin Herran eteen ja kirjoitin, mitä Herra käski minun kirjoittaa. – –
Esitän tämän teille, teidän pohdittavaksenne ja harkittavaksenne. Herra tekee työtä meidän kanssamme. (Cachen vaarnan konferenssi Loganissa Utahissa sunnuntaina 1. marraskuuta 1891. Julkaistu Deseret Weeklyssä 14. marraskuuta 1891.)
Nyt minä kerron teille, mitä minulle ilmaistiin ja mitä Jumalan Poika teki tässä asiassa – –. Kaikki tämä olisi tapahtunut, niin totta kuin Jumala Kaikkivaltias elää, ellei tuota manifestia olisi annettu. Sen tähden Jumalan Poika halusi, että se esitetään kirkolle ja maailmalle hänen oman mielensä tarkoituksia varten. Herra oli säätänyt Siionin perustamisen. Hän oli säätänyt tämän temppelin valmiiksi rakentamisen. Hän oli säätänyt, että elävien ja kuolleiden pelastus annettaisiin näissä vuorten laaksoissa. Ja kaikkivaltias Jumala sääti, ettei Paholainen saisi tehdä sitä tyhjäksi. Jos kykenette ymmärtämään sen, se on avain siihen. (Saarnasta, joka pidettiin Suolajärven temppelin kuudennessa vihkimiskokouksessa huhtikuussa 1893. Koneella kirjoitettu selostus vihkimenoista kirkon historiaosaston arkistossa Salt Lake Cityssä Utahissa.)