8. Avioliitto ja perhe

8.1. Miehen ja naisen välinen avioliitto on Jumalan säätämä, ja perhe on keskeisellä sijalla Hänen pelastussuunnitelmansa ja meidän onnemme kannalta (ks. 1. Moos. 2:24; OL 49:15–17). Mies ja nainen voivat täyttää jumalalliset, iankaikkiset mahdollisuutensa ainoastaan solmimalla selestisen avioliiton liiton ja pitämällä sen uskollisesti (ks. 1. Kor. 11:11; OL 131:1–4).

8.2. Jumala on antanut lapsilleen käskyn lisääntyä ja täyttää maa (ks. 1. Moos. 1:28). Pyhiä lisääntymisen voimia tulee käyttää ainoastaan miehen ja naisen kesken, jotka on laillisesti vihitty aviomieheksi ja vaimoksi (ks. 1. Moos. 39:9; Alma 39:9). Aviomiehellä ja vaimolla on vakava velvollisuus rakastaa toinen toistaan ja huolehtia toisistaan sekä rakastaa lapsiaan ja huolehtia heistä. Vanhempien tulee kasvattaa lapsensa rakkaudessa ja vanhurskaudessa ja huolehtia heidän fyysisistä ja hengellisistä tarpeistaan.

8.3. Perhe-elämän onni saavutetaan todennäköisimmin silloin, kun sen perustana ovat Herran Jeesuksen Kristuksen opetukset. Jumalallisen suunnitelman mukaan isän on määrä johtaa perhettään rakkaudessa ja vanhurskaudessa ja huolehtia sen toimeentulosta. Äiti on ensisijaisesti vastuussa lastensa hoivaamisesta. Näissä pyhissä tehtävissä isillä ja äideillä on velvollisuus auttaa toisiaan tasavertaisina kumppaneina.

8.4. Jumalallinen onnensuunnitelma mahdollistaa sen, että perhesuhteet jatkuvat haudan tuolla puolen. Maailma luotiin ja evankeliumi ilmoitettiin, jotta perheitä voidaan muodostaa, sinetöidä ja korottaa iankaikkisesti. Sukututkimustyön ja temppelipalvelun avulla me voimme tuoda evankeliumin toimitukset ja liitot esivanhempiemme ulottuville (ks. Mal. 3:23–24).

(Mukailtu asiakirjasta ”Perhe – julistus maailmalle”, Liahona, marraskuu 2010, s. 129.)

Aiheeseen liittyviä pyhien kirjoitusten kohtia: Moos. 1:39; 1. Moos. 1:26–27; 2. Moos. 20:3–17; Matt. 16:15–19; Joh. 17:3; 1. Kor. 6:19–20; 2. Nefi 2:22–25; Moosia 2:41; Alma 41:10; OL 84:20–22

Tähän liittyviä aiheita: Pelastussuunnitelma; Käskyt