35

Seurakuntakeskusten hoito ja käyttö

35.1

Tarkoitus

Kirkko hankkii seurakuntakeskuksia, jotta kaikki kirkkoon tulevat voivat

• solmia liittoja ja uudistaa ne pyhissä toimituksissa (ks. OL 20:75; 59:9–12)

• kokoontua yhteen (ks. 3. Nefi 18:22–23)

• palvella Jumalaa ja rukoilla yhdessä (ks. Moosia 18:25; Moroni 6:9)

• opettaa ja palvella toisiaan (ks. Moroni 6:4–5)

• osallistua muihin hyväksyttyihin tarkoituksiin, kuten tässä luvussa on kuvattu.

Seurakuntakeskus voi olla monenlainen riippuen paikallisista olosuhteista ja tarpeista. Se voi olla kirkon rakentama tai kirkon ostama tila, jäsenen koti, paikallinen koulu tai kulttuurikeskus, vuokratila tai muu hyväksytty vaihtoehto.

35.2

Roolit ja vastuut

35.2.1

Seurakuntakeskusten kiinteistöosasto

Seurakuntakeskusten kiinteistöosasto kirkon keskustoimistossa määrittää periaatteet ja ohjeet jumalanpalveluspaikkojen hankkimiseen ja ylläpitämiseen. Tämä osasto toimii johtavan piispakunnan johdolla.

Seurakuntakeskusten kiinteistötyöntekijöillä on vastuu seurakuntakeskusten ja kirkon muiden rakennusten hankkimisesta ja ylläpidosta. Tämä tehdään vyöhykkeen johtokunnan ja vyöhykkeen ajallisten asioiden johtajan johdolla.

35.2.2

Kirkon kiinteistöjohtaja

Kirkon palkattu kiinteistöjohtaja auttaa jokaista vaarnaa hallinnoimaan seurakuntakeskuksia. Hän järjestää isot korjaukset, perusteellisen siivouksen ja rakennusten rutiinihuollon.

Kiinteistöjohtaja opettaa tarpeen mukaan vaarnojen ja seurakuntien kiinteistöedustajia rakennuksen siivoamisessa ja muissa paikallisissa tehtävissä. Hän antaa ohjeet sekä hankkii välineet ja laitteet.

Kiinteistöjohtaja työskentelee vaarnan kiinteistöedustajan kanssa hallinnoiden näitä palveluja ja rakennusten yleistä huoltoa. Hän voi myös tarkastella kiinteistökuluja piispakuntien kanssa.

35.2.3

Vyöhykeseitsenkymmen

Tehtävän saanut vyöhykeseitsenkymmen työskentelee tiiviisti vaarnanjohtajien kanssa yleissuunnitelmaprosessissa (ks. 35.3).

35.2.4

Vaarnan johtokunta

Vaarnan johtokunta ohjeistaa piispoja seurakuntakeskusten käytöstä, hoidosta ja turvallisuudesta. He antavat myös yhdelle korkean neuvoston jäsenelle tehtävän toimia vaarnan kiinteistöedustajana (ks. 35.2.5). He neuvottelevat hänen kanssaan tarkastellakseen tähän liittyviä tarpeita ja hankkeita.

Jos jäsenet tarvitsevat lisää tilaa jumalanpalvelukseen, vaarnan johtokunta tiedottaa asiasta vyöhykeseitsenkymmenelle. Tämä tehdään yleissuunnitelmaprosessissa (ks. 35.3).

35.2.5

Vaarnan kiinteistöedustaja

Vaarnan kiinteistöedustaja auttaa vaarnan johtokuntaa seurakuntakeskusten käytössä, hoidossa ja turvallisuudessa seuraavin tavoin:

• ohjaa seurakuntien kiinteistöedustajia näiden velvollisuuksissa (ks. 35.2.9)

• jakaa avaimia yksikön johtohenkilöille

• on yhteydessä kirkon kiinteistöjohtajaan rakennusten kunnossapitoon ja toiminnallisiin tarpeisiin liittyvissä asioissa.

35.2.6

Vaarnan ja seurakunnan tekniikka-asiantuntijat

Vaarnan ja seurakunnan tekniikka-asiantuntijat auttavat rakennuksen teknisten laitteiden asentamisessa ja kunnossa pitämisessä. Kun uusia laitteita pitää asentaa, he koordinoivat sen kiinteistöjohtajan kanssa. Lisää tietoa näistä tehtävistä on kohdassa 33.10 (ks. myös mhtech.churchofjesuschrist.org).

35.2.7

Piispakunta

Piispakunta (tai seurakunnan kiinteistöedustaja) opettaa jäsenille, kuinka rakennusta tulee käyttää, kuinka siitä tulee pitää huolta ja kuinka se pidetään turvallisena. Piispakunta jakaa myös rakennuksen avaimia seurakunnan johtohenkilöille.

He huolehtivat siitä, että toiminta rakennuksessa ja piha-alueella on turvallista (ks. 20.7).

He keskustelevat kirkon kiinteistöjohtajan kanssa kunnossapidosta ja toiminnallisista tarpeista. He voivat myös käydä läpi tähän liittyvät kulut kiinteistöjohtajan kanssa.

35.2.8

Isäntäpiispa

Jos kaksi tai useampia seurakuntia kokoontuu samassa rakennuksessa, vaarnan johtokunta valitsee isäntäpiispan koordinoimaan toimeksiantoja muiden piispojen kanssa. Näitä toimeksiantoja ovat aikataulu, siivous ja rakennuksen turvallisuus. Vaarnan johtokunta kierrättää aika ajoin tätä vastuuta niiden piispojen kesken, joiden seurakunnat kokoontuvat rakennuksessa.

35.2.9

Seurakunnan kiinteistöedustaja

Piispakunta päättää, kutsutaanko seurakunnan kiinteistöedustaja. Jos piispakunta päättää kutsua jäsenen tähän tehtävään, siihen voidaan kutsua aikuinen mies tai nainen. Mikäli seurakunnan kiinteistöedustajaa ei ole kutsuttu, piispa voi antaa tämän vastuun toiselle neuvonantajistaan, seurakunnan kirjurille tai seurakunnan apulaiskirjurille tai toimisihteerille.

Seurakunnan kiinteistöedustaja järjestää jäsenet ja vapaaehtoiset siivoamaan ja ylläpitämään rakennusta. Hän opettaa heille, kuinka kukin tehtävä tehdään käytettävissä olevilla tarvikkeilla ja välineillä.

Hän saa tarvittaessa vaarnan kiinteistöedustajalta ohjeita äänentoisto-, lämmitys- ja ilmastointilaitteiden sekä rakennuksen muiden laitteiden käytöstä.

35.2.10

Jäsenet

Piispan johdolla aikuis- ja nuorjohtajat kannustavat jäseniä auttamaan rakennuksen hoitamisessa ja kunnossapidossa. Piispakunta ja seurakunnan kiinteistöedustaja mukauttavat tehtäviä sen mukaan, mitkä ovat työtä suorittavien taidot ja kyvyt. Se, että jäsenet ovat pitämässä huolta rakennuksista, auttaa kirkon resursseja kestämään mahdollisimman pitkään.

35.3

Seurakuntakeskusten hankkiminen

Seurakuntakeskusten koko ja tyyppi vaihtelevat paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Seurakuntakeskus voi olla kirkon rakentama tai ostama tila, jäsenen koti, paikallinen koulu tai kulttuurikeskus, vuokratila tai muu hyväksytty vaihtoehto.

Vyöhykkeen johtohenkilöt ja paikalliset johtohenkilöt pyrkivät hyödyntämään olemassa olevia seurakuntakeskuksia täysimittaisesti ja olemaan viisaita suositellessaan lisätiloja. He noudattavat ”Seurakuntakeskusten hankintaa koskevia periaatteita ja ohjeita” (Seurakuntakeskusten kiinteistöopas).

Johtohenkilöt laativat yleissuunnitelmia vuosittain käyttäen julkaisua Seurakuntakeskusten yleissuunnitelman ohjeet varmistaakseen, että seurakuntakeskustilat ovat riittävät. Johtohenkilöt käyttävät yleissuunnitelmia myös arvioidakseen tulevia tarpeita, jotka koskevat kokoustilojen lisäämistä tai uudelleen järjestelyä, mikä tarkoittaa seurakuntakeskusten ja kiinteistöjen myymistä tai sallimista muuhun käyttöön.

Lisää tietoa on kohdassa ”Seurakuntakeskusten ja muiden jumalanpalveluspaikkojen järjestäminen” (Seurakuntakeskusten kiinteistöopas).

35.3.1

Maanmurtotilaisuudet ja rakennusten vihkiminen

Ennen rakentamista voidaan pitää maanmurtotilaisuus. Kun uusi rakennus tai iso laajennus on valmis, se tulee vihkiä käyttöön mahdollisimman pian. Myös vuokratiloja voidaan vihkiä käyttöön.

Lisää tietoa on kohdissa ”Maanmurtotilaisuudet” ja ”Rakennusten vihkiminen” luvussa ”Seurakuntakeskusten ja muiden jumalanpalveluspaikkojen järjestäminen” (Seurakuntakeskusten kiinteistöopas).

35.4

Seurakuntakeskusten ylläpito

35.4.1

Seurakuntakeskusten siivoaminen ja ylläpito

Paikallisilla johtohenkilöillä ja jäsenillä, myös nuorilla, on vastuu auttaa kunkin rakennuksen pitämisessä siistinä ja hyvässä kunnossa. Tämän avulla

• säilytetään rakennuksen pyhä luonne paikkana, jossa Henki voi olla läsnä

• edistetään kunnioitusta

• annetaan kuva arvokkuudesta ja kunnioituksesta

• pidennetään rakennuksen käyttöikää.

Siivousaikataulu ei saa kuormittaa jäseniä. Esimerkiksi jos matkustaminen rakennukseen on haasteellista, jäsenet voivat tehdä siivouksen osana viikoittaisia tapahtumia, kun he jo ovat rakennuksessa.

Lisää tietoa on luvussa ”Seurakuntakeskusten ylläpito” (Seurakuntakeskusten kiinteistöopas).

35.4.2

Korjausten pyytäminen

Seurakunta- ja vaarnaneuvostojen jäsenet voivat ilmoittaa rakennusten korjaustarpeista. Tämän voi tehdä käyttämällä Kiinteistöongelmista raportointi (FIR) -työkalua. FIR-työkalun avulla johtohenkilöt voivat lähettää korjaus- ja muita pyyntöjä, seurata niiden edistymistä sekä antaa niistä palautetta. Neuvoston jäsenet voivat pyytää apua myös ottamalla yhteyttä kiinteistöjohtajaan.

FIR on saatavana myös sovelluksena Google Playssa ja Apple App Storessa. Ohjeet FIR-sovelluksen käyttämiseen ovat kohdassa Help Center sivustolla churchofjesuschrist.org.

35.4.3

Seurakuntakeskusten tarkastus

Kiinteistöjohtaja tarkastaa jokaisen rakennuksen vuosittain. Tarkoituksena on huomata pitkän aikavälin rakennus- ja korjaustarpeita. Sitten kiinteistöjohtaja keskustelee tarkastustuloksista ja tarvittavista toimista vaarnan kiinteistöedustajan tai isäntäpiispan kanssa.

35.4.4

Energian ja veden säästäminen

Kirkko pyrkii säästämään vettä, energiaa ja muita resursseja. Johtohenkilöt kannustavat jäseniä säästämään rakennuksessa energiaa ja vettä. Esimerkiksi kun jäsenet lähtevät huoneesta, heidän tulee sammuttaa kokouksen tai toiminnan aikana käytetyt valot, vesihanat sekä lämmitys- ja viilennyslaitteet tai niiden asetukset. Jäsenet raportoivat johtohenkilöilleen olosuhteista, jotka vaikuttavat osaltaan tuhlaukseen.

Jäsenet voivat myös tukea yhteiskunnan järjestämiä energian- ja vedensäästöhankkeita. Näillä toimilla voidaan vähentää käyttökuluja.

Johtohenkilöt ja jäsenet voivat saada lisää tietoa veden ja energian käytöstä sekä säästämisestä ottamalla yhteyttä kiinteistöjohtajaan.

35.4.5

Turvallisuus ja turvatoimet

Johtohenkilöiden ja jäsenten tulee

• pitää käytävät, portaat, uloskäynnit ja aputilat vapaina, jotta sisään- ja uloskäynti on turvallista

• olla käyttämättä tai säilyttämättä vaarallisia tai helposti syttyviä aineita rakennuksissa

• sopia rakennusten lukitsemista koskevista toimintatavoista ja noudattaa niitä

• turvata kirkon omistamat laitteet varkauksilta

• osata sulkea vesi, sähkö ja kaasu tai polttoöljy.

Tarvittaessa kiinteistöjohtaja voi antaa kartan, jossa näkyvät palosammuttimet, ensiapupakkaukset ja paikat, joissa vesi, sähkö ja kaasu voidaan sulkea. Lisää tietoa turvallisuudesta on kohdassa ”Turva- ja lukitsemistoimet” luvussa ”Seurakuntakeskusten ylläpito” (Seurakuntakeskusten kiinteistöopas). Katso myös 20.7.

35.5

Kirkon seurakuntakeskusten käyttöä koskevat menettelytavat

Kirkon seurakuntakeskukset ovat pyhiä resursseja, joita tulee käyttää siihen, että Jumalan lapsia autetaan pääsemään lähemmäksi Kristusta. Se, että toivotamme ihmiset tervetulleiksi toimintoihin seurakuntakeskuksissamme ja että seurakuntakeskuksiemme avulla siunaamme yhteisöjämme, ovat tapoja antaa valomme loistaa ihmisille, jotta he näkisivät meidän hyvät tekomme ja ylistäisivat Isäämme, joka on taivaissa (ks. Matt. 5:16).

Tämä osio sisältää seurakuntakeskusten käyttöön liittyviä yleisiä menettelytapoja. Nämä menettelytavat koskevat myös kaikkia kirkon omistamia kiinteistöjä ja tiloja seurakuntakeskuksen ympärillä. Lisää tietoa on tässä osiossa mainituissa lähteissä.

35.5.1

Kirkon seurakuntakeskusten käytön perusperiaatteet ja vaatimukset

Kirkon seurakuntakeskukset ovat yksityisiä uskonnollisia kiinteistöjä, jotka on omistettu jumalanpalvelukseen, evankeliumin oppimiseen, yhteenkuuluvuuden rakentamiseen ja asianmukaisiin toimintoihin, jotka auttavat tuomaan ihmisiä Kristuksen luokse. Kirkon seurakuntakeskusten käyttö on etuoikeus.

Kirkon seurakuntakeskusten kaiken käytön on täytettävä seuraavat perusvaatimukset:

• on kirkon opin, menettelytapojen ja käytäntöjen mukaista, mukaan lukien kirkon seurakuntakeskusten pyhä luonne ja tarkoitukset

• on lain rajoissa

• on tarvittaessa sopusoinnussa kirkon verovapaan aseman kanssa

• on otettu käyttöön asianmukaiset toimenpiteet turvallisuusriskien välttämiseksi, vähentämiseksi ja hallitsemiseksi, mukaan lukien kirkon ohjeet ja menettelytavat lasten ja nuorten varjelemiseksi (ks. 12.5.1 ja 20.7.1)

• noudattaa muita vaarnanjohtajan tai piispan antamia ehtoja ja rajoituksia.

35.5.2

Seurakuntakeskusten käyttö kirkon toimesta

Kirkon kokoukset, ohjelmat ja toiminnat ovat etusijalla muihin seurakuntakeskusten käyttötarkoituksiin nähden, jos niissä ilmenee ristiriitaa. Kirkon käyttötapoja ovat seuraavat:

• jumalanpalvelukset ja muut sapatinpäivän kokoukset

• johtohenkilöiden kokoukset

• Apuyhdistyksen kokoukset ja toiminnat

• pappeuskokoukset ja -toiminnat

• Alkeisyhdistyksen, Aaronin pappeuden sekä Nuorten Naisten kokoukset ja toiminnat

• seminaari, instituutti, nuorten naimattomien aikuisten sekä naimattomien aikuisten kokoukset ja toiminnat

• sukututkimustyö

• lähetyssaarnaajien kokoukset ja tapahtumat

• hätävalmiustoiminnat.

Seurakunnat ja vaarnat voivat tarjota myös muita kirkon ohjelmia, jotka hyödyttävät jäseniä ja paikallista yhteisöä. Näitä ovat seuraavat:

• omavaraisuuskurssit

• riippuvuuksista toipumisen kurssit

• EnglishConnect

• BYU – Pathway Worldwide.

Vaarnanjohtaja pyytää vyöhyketoimistolta ohjausta varmistaakseen, että paikallisia lakeja noudatetaan.

Lisää tietoa on julkaisussa A Leader’s Guide to Sharing Church Resources [Johtohenkilön opas kirkon resurssien jakamiseen].

Joissakin paikoissa, joissa kirkon jäseniä on paljon, useampi kuin yksi vaarna saattaa käyttää jotakin seurakuntakeskusta. Näissä tapauksissa vaarnanjohtajat neuvottelevat yhdessä rakennuksen käytöstä ja aikataulusta. He voivat tarpeen mukaan ottaa yhteyttä vyöhykeseitsenkymmeneen.

Ajallisten asioiden johtajalta ja vyöhykkeen johtokunnalta vaaditaan lupa ennen kuin seurakuntakeskusta käytetään siihen, että perustetaan kokoontumispaikka nuorille naimattomille aikuisille, kun pyydetään standardista poikkeavia varusteita tai resursseja. Luvan pyytämiseksi vaarnanjohtaja ottaa yhteyttä kiinteistöjohtajaan.

Kaikkien, jotka käyttävät seurakuntakeskusta, tulee ottaa muut huomioon. Muiden tarpeet tulee pyrkiä sovittamaan kaikin tavoin. Näihin pyrkimyksiin sisältyy tilojen käytön aikataulusta sopiminen, äänentason hillitseminen ja käytön pitäminen aikataulun mukaisena.

Lisää tietoa kirkon toiminnoista on luvussa 20.

35.5.3

Jäsenten harjoittama seurakuntakeskusten käyttö – henkilökohtainen ja perhe

Jäsenet saattavat pyytää käyttää vaarnassaan olevaa seurakuntakeskusta henkilökohtaisiin tai perheen toimintoihin. He ottavat yhteyttä johonkuhun kyseisessä seurakuntakeskuksessa kokoontuvan seurakunnan piispakunnan jäseneen (tai johonkuhun, jonka hän nimittää) pyytääkseen lupaa. Seuraavat ehdot pätevät:

• Käytön täytyy olla kohdan 35.5.1 perusperiaatteiden ja -vaatimusten mukaista.

• Seurakuntakeskuksessa kokoontuvan seurakunnan vastuuntuntoisen aikuisjäsenen täytyy valvoa käyttöä henkilökohtaisesti.

• Käyttö ei saa haitata sovittuja kirkon toimintoja.

• Käyttäjillä on täysi vastuu tiloihin kohdistuneista vahingoista sekä käyttöön liittyvistä loukkaantumisista tai velvoitteista.

• Käyttäjien tulee siivota ja palauttaa tilat samaan käyttökuntoon kuin missä ne olivat aiemmin.

• Käyttäjien täytyy noudattaa paikallisten johtohenkilöiden ohjeita ja pyyntöjä, mukaan lukien johtohenkilöiden pyynnöt valvoa käyttöä.

• Kirkon johtohenkilöt voivat pyytää ketä tahansa henkilöä tai ryhmää lopettamaan kiinteistön käytön, mikäli nämä eivät noudata ohjeita.

• Hyväksyttyjen toimintojen osalta seurakuntien ja vaarnojen johtohenkilöiden tulee järjestää pääsy seurakuntakeskukseen. Rakennuksen avaimet tulee antaa vain määrätyille seurakunnan tai vaarnan jäsenille.

Katso kohdasta 38.3.4, kuinka seurakuntakeskuksia käytetään avioliittoon vihkimisiin ja hääjuhliin.

Katso kohdasta 29.5, kuinka seurakuntakeskuksia käytetään hautajaisiin ja vainajien muistotilaisuuksiin.

35.5.4

Kirkon seurakuntakeskusten käyttö voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden tai muiden ryhmien tai yksilöiden toimesta

Vyöhykkeen johtohenkilöt voivat antaa luvan sille, että voittoa tavoittelemattomat sekä paikalliset järjestöt ja muut ryhmät (kuten urheilujoukkueet) tai henkilöt, joita ei ole kuvailtu kohdassa 35.5.3, voivat käyttää kirkon seurakuntakeskuksia tervehenkisiin toimintoihin ja palvelemiseen. Kohdassa 35.5.3 luetellut ehdot pätevät.

Vaarnanjohtaja ottaa yhteyttä kiinteistöjohtajaan pyytääkseen vyöhykkeen johtohenkilöiltä lupaa tällaiseen käyttöön.

Jos vyöhykkeen johtohenkilöt hyväksyvät voittoa tavoittelemattoman järjestön seurakuntakeskuksen käytön, vaaditaan väliaikaisen käytön sopimus. Tämä sopimus on saatavissa vyöhyketoimistosta. Lisäksi voittoa tavoittelemattomalta järjestöltä vaaditaan vakuutustodistus, ellei ajallisten asioiden johtaja vahvista, että kirkon riskienhallintajaosto on hyväksynyt poikkeuksen.

Sellaisten paikallisten järjestöjen, joita ei lueta voittoa tavoittelemattomiksi järjestöiksi, sekä sellaisten henkilöiden, joita ei kuvailla kohdassa 35.5.3, täytyy täyttää kaikki kiinteistöjohtajan välityksellä ilmoitetut vaatimukset.

35.5.5

Hätätilanteet

Kirkon seurakuntakeskuksia voidaan käyttää välttämättömään yhteiskunnalliseen palveluun hätätilanteessa. Vaarnanjohtaja voi esimerkiksi antaa katastrofiapujärjestöjen ja muiden samoja pyrkimyksiä täyttävien tahojen käyttää vaarnansa seurakuntakeskuksia (ks. 35.5.4). Näissä olosuhteissa hän työskentelee kiinteistöjohtajan, huoltotyö- ja omavaraisuuspäällikön sekä tarvittaessa muiden kirkon edustajien kanssa (ks. 22.9.1.3).

Mikäli seurakuntakeskuksia käytetään hätätilanteisiin vastaamiseen, vaarnan johtohenkilöitä kannustetaan koordinoimaan toimintaa yhteiskunnallisten johtohenkilöiden kanssa.

35.5.6

Seurakuntakeskusten käyttö, joka ei ole sallittua

35.5.6.1

Kaupalliset käyttötarkoitukset

Kirkon kiinteistöjä ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Seurakuntakeskuksia ei esimerkiksi saa käyttää minkäänlaisen liiketoiminnan tukemiseen. Seurakuntakeskuksissa olevia resursseja, kuten ilmoitustauluja, ei myöskään saa käyttää liiketoiminnan tukemiseen (ks. 38.8.5). Sellainen käyttö ei ole sopusoinnussa kirkon kiinteistöjen tarkoitusten kanssa. Se voi myös olla ristiriidassa paikallisten tai valtakunnallisten lakien kanssa, joiden mukaan kirkon omaisuutta ei veroteta (ks. 34.8.1).

Seuraavassa on lueteltu esimerkkejä kaupallisista käyttötarkoituksista, jotka eivät ole hyväksyttäviä:

• liikeyritysten tai sijoitusten edistäminen tai tukeminen

• tuotteiden, palvelujen, julkaisujen tai luovien teosten ostaminen, myyminen tai myynninedistäminen

• luvattomien varainhankintatoimintojen järjestäminen (ks. 20.6.5)

• sellaisten kuorojen, puhujien, kouluttajien, koulutusryhmien tai muiden palveluntarjoajien isännöiminen tai vastaanottaminen, jotka saavat maksun seminaareista, oppitunneista (paitsi pianon tai urkujen yksityisopetuksesta, ks. 19.7.2), luokista tai muista toiminnoista

• tilan vuokraaminen avioliittoon solmimisiin tai hääjuhliin

35.5.6.2

Käyttö kotiopetukseen (kotikouluun) ja lastenhoitoon

Kirkko tukee voimakkaasti koulutusta ja perheitä. Seurakuntakeskuksia ei kuitenkaan käytetä kotiopetukseen (kotikouluun) eikä lastenhoitopalveluihin.

Tämän menettelytavan noudattaminen edistää turvallisuutta ja auttaa kirkkoa välttymään verorasitteilta.

35.5.6.3

Poliittiset käyttötarkoitukset

Kirkko on poliittisesti puolueeton. Kirkon kiinteistöjä ei saa käyttää poliittisiin eikä etujärjestöjen tarkoituksiin. Kiellettyjä toimintoja ovat poliittiset kokoukset sekä poliittisten kampanjoiden ja etujärjestöjen harjoittama käyttö. Poliittisiin tarkoitusperiin liittyviä ilmoituksia ei saa esittää kirkon tiloissa, kuten ilmoitustauluilla.

Poikkeuksena voi kuitenkin olla sallittua käyttää kiinteistöjä äänestäjien rekisteröitymiseen tai äänestämiseen (ks. 38.8.30). Vaarnanjohtaja voi saada luvan tällaiseen poikkeukseen kiinteistöjohtajan kautta (ks. 35.5.4).

35.5.6.4

Muut käyttötarkoitukset

Kirkon seurakuntakeskuksen kiinteistöjen seuraavia käyttötarkoituksia ei yleensä hyväksytä:

• majoittumisen tarjoaminen (paitsi hätätilanteissa; ks. 35.5.5)

• telttailu

• kirkon rakennusten ja kiinteistöjen vuokraaminen tai antaminen vuokralle.

Nämä ohjeet koskevat seurakuntakeskusta itsessään sekä kaikkia kirkon omistamia kiinteistöjä ja tiloja seurakuntakeskuksen ympärillä. Jos vaarnanjohtaja katsoo, että poikkeus voi olla perusteltu, hän voi pyytää sitä kiinteistöjohtajan kautta. Poikkeus seurakuntakeskuksen käytölle voidaan myöntää esimerkiksi, jotta autetaan jäseniä, jotka matkustavat pitkiä matkoja temppeliin päästäkseen.

35.5.7

Muita menettelytapoja ja vaatimuksia, jotka koskevat kaikkia käyttötarkoituksia

35.5.7.1

Kappelit

Kappelit ovat huoneita, joissa jäsenet palvelevat Jumalaa ja nauttivat sakramentin. Kappeleissa pidettävien kokousten ja toimintojen tulee olla sopusoinnussa näiden tarkoitusten kanssa. Ohjeita kulttuuri- ja taidetapahtumien, konserttien ja muiden esitysten järjestämisestä kappeleissa on kohdassa 19.3.5.

35.5.7.2

Ampuma-aseet ja muut aseet

Kirkon kiinteistöissä ei sallita ampuma-aseita eikä muita aseita. Tämä koskee myös piilossa pidettäviä aseita. Tämä ei koske poliiseja.

35.5.7.3

Keittiöt ja tarjoilutilat

Keittiöitä ja tarjoilutiloja voidaan käyttää aterioiden ja virvokkeiden tarjoamiseen sekä ruoan pitämiseen lämpimänä tai kylmänä.

Joissakin paikoissa ruoanvalmistus keittiöissä on sallittua. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja joissakin muissa maissa ruoankäsittelyä koskevat määräykset edellyttävät kuitenkin usein sertifiointia, kaupallisia laitteita tai viranomaisten tarkastusta. Näillä alueilla ruoka tulee valmistaa muualla ja tuoda seurakuntakeskukseen. Ruoanvalmistusnäytökset ovat poikkeus, ja ne ovat sallittuja sielläkin, missä näitä määräyksiä on. Kiinteistöjohtajat voivat opastaa kutakin aluetta.

Lisää tietoa on sivustolla safety.churchofjesuschrist.org.

35.5.7.4

Pysäköintialueet

Kirkon pysäköintialueiden käytön tulee noudattaa tässä luvussa annettuja ohjeita. Pysäköintialueita ei myöskään pidä käyttää työmatkapysäköintiin tai muihin vastaaviin käyttötarkoituksiin ilman ajallisten asioiden johtajan lupaa. Johtohenkilöt voivat esittää pyyntöjä kiinteistöjohtajalle. Kirkon tonteilla ei saa säilyttää omia autoja eikä muita omia välineitä.

Lisää tietoa pysäköintialueista ja esteettömästä pysäköinnistä on luvussa ”Seurakuntakeskusten pysäköintialueet” (Seurakuntakeskusten kiinteistöopas).

35.5.7.5

Varastointi

Rakennuksissa saa varastoida vain huoltovälineitä ja hyväksyttyjä tarvikkeita. Huoltotyötarvikkeita voidaan varastoida seurakuntakeskuksissa hätätilanteissa (ks. 35.5.5). Johtohenkilöt voivat esittää kysymyksiä kiinteistöjohtajalle.

35.5.7.6

Lisätietoja

Lisää tietoa kirkon kiinteistöjen käytöstä on luvussa ”Seurakuntakeskustiloihin liittyviä muita tietoja” (Seurakuntakeskusten kiinteistöopas). Tähän aineistoon sisältyy tietoa ja ohjeita taiteesta, koristeluista, laitteista, lipuista, maksuista, kylteistä, tyhjän kirkon tontin käytöstä sekä muista aiheista.

Virkistyskiinteistöjen käyttöön liittyviä menettelytapoja on kohdassa ”Virkistysleirialueet” (Seurakuntakeskusten kiinteistöopas).