Luukas 7:36–50
”Sen vuoksi hän rakasti paljon”
Jeesus söi päivällistä Simon-nimisen fariseuksen kodissa. Sisään tuli nainen, jota Simon piti ”syntisenä”. ”Kun Jeesuksen jalat kastuivat [naisen kyynelistä], hän kuivasi ne hiuksillaan, suuteli niitä ja voiteli ne tuoksuöljyllä”. (Luuk. 7:37–39.) Vastauksena Simonin ajatuksiin Vapahtaja kertoi vertauksen anteeksiannosta ja rakkaudesta. Tämän oppiaiheen tarkoituksena on auttaa sinua osoittamaan uskoa Jeesukseen Kristukseen ja tekemään parannus synneistäsi.
Mahdollisia oppimistoimintoja
Suunta, jota kohti kuljemme
-
Mitä huomaat tämän piirroksen ihmisistä?
-
Mitä heidän etäisyytensä Vapahtajasta ja heidän kulkusuuntansa kertovat heidän suhteestaan Häneen?
Pohdi hetken aikaa, mihin sijoittaisit itsesi tässä piirroksessa ja mihin suuntaan olisit kulkemassa.Vanhin Larry R. Lawrence, silloinen seitsemänkymmenen koorumin jäsen, selitti:
Taivaallinen Isämme tuntee jumalalliset mahdollisuutemme. Hän iloitsee aina kun otamme askeleen eteenpäin. Hänelle meidän kulkusuuntamme on paljon tärkeämpi kuin nopeutemme.
(Larry R. Lawrence, ”Mitä vielä puuttuu?”, Liahona, marraskuu 2015, s. 35)
-
Miksi hengellinen kulkusuuntamme on tärkeämpi kuin nopeutemme?
Herra tuntee suurta iloa, kun ponnistelemme tehdäksemme parannuksen (ks. Luuk. 15:7; OL 18:13). Parannuksentekoa voi kuvata muun muassa kääntymisenä pois synnistä ja kohti Jumalaa (ks. PKO, ”Parannus”, pyhätkirjoitukset.churchofjesuschrist.org). Kiinnitä opiskellessasi huomiota Hengen kehotuksiin, jotka voivat auttaa sinua kääntymään pois synnistä ja kohti Vapahtajaa.
Jeesus syö fariseus Simonin kotona
Luuk. 7 sisältää kertomuksen siitä, kun Jeesus oli aterialla Simon-nimisen fariseuksen luona. Kun Jeesus oli Simonin luona, Häntä lähestyi nainen, jonka tiedettiin olevan syntinen (ks. Luuk. 7:37, 39).
Lue Luuk. 7:36–39 ja selvitä, mitä tapahtui, kun nainen lähestyi Jeesusta tämän juhlan aikana.
-
Mitä huomasit Simonista? Entä naisesta?
Jeesus ymmärsi Simonin ajatukset ja kertoi vertauksen. Lue Luuk. 7:40–43 ja katso, mitä Vapahtaja opetti Simonille tällä vertauksella. Voi olla hyödyllistä tietää, että yksi denaari vastaa rahasummaa, jonka työläinen tavallisesti ansaitsi päivässä (ks. jae 41).
-
Miten tämä vertaus mahtoi auttaa Simonia ymmärtämään oman tarpeensa anteeksiantoon?
Vapahtajan aikaan oli tapana, että isäntä kunnioitti huomattavia vieraitaan osoittamalla ystävällisyyttä, kuten suutelemalla heitä tervehdykseksi, antamalla vettä jalkojen pesemiseen ja voitelemalla heidän päänsä öljyllä (ks. James E. Talmage, Jeesus Kristus, s. 182). Kuten jakeisiin Luuk. 7:44–46 on tallennettu, Vapahtaja huomautti, ettei Simon tarjonnut Jeesukselle näitä kohteliaisuuksia, kun taas nainen näki paljon vaivaa osoittaakseen rakkauttaan ja kiitollisuuttaan Häntä kohtaan.
-
Mitähän sellaista tämä nainen ymmärsi Jeesuksesta, mitä Simon ei ehkä ymmärtänyt?
-
Mitä todisteita huomaat siitä, että nainen oli tehnyt parannuksen eli kääntynyt pois synneistään ja kohti Vapahtajaa?
Lue Luuk. 7:47–50 ja ota selville, miksi Herra antoi tälle naiselle hänen syntinsä anteeksi.
-
Mitä ajatuksia tai tuntemuksia sinulla on ollut Vapahtajasta, kun olet tutkinut tätä kertomusta?
-
Mitä totuuksia olet oppinut tämän kertomuksen pohjalta?
Vanhin Dale G. Renlund kahdentoista apostolin koorumista on kertonut opetuksista, jotka liittyvät luvun Luuk. 7 kertomukseen. Katso video ”That I Might Draw All Men unto Me” [Jotta voisin vetää kaikki ihmiset luokseni] (13.39) (aikakoodi 4.22–5.03) tai lue seuraava teksti.
Mitä lähempänä olemme Jeesusta Kristusta ajatuksissamme ja sydämemme aikeissa, sitä enemmän arvostamme Hänen viattomana kokemaansa kärsimystä, sitä kiitollisempia olemme armosta ja anteeksiannosta ja sitä enemmän haluamme tehdä parannusta ja tulla Hänen kaltaisikseen. Meidän todellinen etäisyytemme taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen on tärkeä, mutta suunta, johon kuljemme, on vielä paljon tärkeämpi. Jumala on tyytyväisempi katuviin syntisiin, jotka pyrkivät lähestymään Häntä, kuin omahyväisiin, vikoja etsiviin ihmisiin, jotka muinaisten fariseusten ja lainopettajien tavoin eivät ymmärrä, kuinka suuressa parannuksen tarpeessa he ovat.
(Dale G. Renlund, ”Jotta – – voisin vetää kaikki ihmiset luokseni”, Liahona, toukokuu 2016, s. 40)
-
Mitkä tämän lausunnon sanat tai ilmaukset parantavat ymmärrystäsi siitä, mitä juuri tutkit luvussa Luuk. 7?
-
Mitkä kokemukset ovat auttaneet sinua tuntemaan suurempaa rakkautta ja kiitollisuutta Vapahtajaa sekä Hänen tarjoamaansa armoa kohtaan?
Tee suunnitelma
Muista, että parannuksen tekeminen ei ole yksittäinen tapahtuma eikä koske pelkästään vakavia syntejä. Parannuksen tekeminen on prosessi, ja me teemme parannusta aina, kun pyrimme tulemaan lähemmäksi Herraa ja kääntymään pois pahasta.
Katso uudelleen Vapahtajan kuvaa ja tikku-ukkoja sisältävää piirrosta. Pohdi, millainen on suhteesi Jeesukseen Kristukseen ja mihin suuntaan olet kulkemassa. Laadi suunnitelma siitä, kuinka pyrit syventämään rakkauttasi Vapahtajaa kohtaan tekemällä parannusta päivittäin. Tee seuraava harjoitus erilliselle paperille, jotta voit pitää sen yksityisenä. Sinulle voi tulla tilaisuus palata tähän kokemukseen tulevassa oppiaiheessa.
-
Mikä on yksi asia, jonka tekeminen sinun pitää lopettaa tullaksesi lähemmäksi Vapahtajaa? Miten aiot lopettaa sen tekemisen?
-
Mikä on yksi asia, jota sinun pitää alkaa tehdä tullaksesi lähemmäksi Vapahtajaa? Miten aiot aloittaa sen tekemisen?
Selityksiä ja taustatietoja
Kumpaa muistutan tässä kertomuksessa eniten: Simonia vai naista?
Presidentti Dieter F. Uchtdorf, siihen aikaan ensimmäisestä presidenttikunnasta, on sanonut:
Kumpaa näistä kahdesta ihmisestä me muistutamme enemmän?
Olemmeko me kuin Simon? Olemmeko me itsevarmoja ja tyytyväisiä omien hyvien tekojemme suhteen luottaen omaan vanhurskauteemme? Olemmeko me kenties hieman kärsimättömiä niiden suhteen, jotka eivät elä tasovaatimustemme mukaan? Olemmeko me automaattiohjauksella: suoritamme asioita mekaanisesti, käymme kokouksissamme, haukottelemme läpi Evankeliumin oppi -luokan ja kenties vilkuilemme matkapuhelintamme sakramenttikokouksen aikana?
Vai olemmeko me kuin tämä nainen, joka ajatteli, että hän oli synnin vuoksi täysin ja toivottomasti hukassa?
Rakastammeko me paljon?
Ymmärrämmekö me oman velkamme taivaalliselle Isälle ja anommeko me koko sielustamme Jumalan armoa?
Kun polvistumme rukoukseen, onko tarkoituksenamme luetella oman vanhurskautemme hienoimmat kohokohdat vai onko tarkoituksenamme tunnustaa virheemme, anoa Jumalan armoa ja vuodattaa kiitollisuuden kyyneliä ihmeellisen lunastussuunnitelman ansiosta?
Pelastusta ei voi ostaa kuuliaisuuden valuutalla. Se ostetaan Jumalan Pojan verellä [ks. Ap. t. 20:28].
(Dieter F. Uchtdorf, ”Armon lahja”, Liahona, toukokuu 2015, s. 109)
Miksi on tärkeää tehdä parannusta päivittäin?
Presidentti Russell M. Nelson on selittänyt:
Mikään ei ole vapauttavampaa, ylevöittävämpää tai tärkeämpää meidän yksilölliselle edistymisellemme kuin säännöllinen, päivittäinen keskittyminen parannuksen tekemiseen. Parannus ei ole yksittäinen tapahtuma, se on prosessi. Se on avain onnellisuuteen ja mielenrauhaan. Kun parannukseen yhdistyy usko, se avaa meille pääsyn Jeesuksen Kristuksen sovituksen voimaan.
(Russell M. Nelson, ”Me voimme toimia paremmin ja olla parempia”, Liahona, toukokuu 2019, s. 67)