Samaan sukupuoleen kohdistuva viehtymys
Läheiseni on homoseksuaalinen. Mitä minun pitäisi tehdä?


”Läheiseni on homoseksuaalinen. Mitä minun pitäisi tehdä?” Samaan sukupuoleen kohdistuva viehtymys: Perhe ja ystävät, 2020

”Läheiseni on homoseksuaalinen. Mitä minun pitäisi tehdä?” Samaan sukupuoleen kohdistuva viehtymys: Perhe ja ystävät

Läheiseni on homoseksuaalinen. Mitä minun pitäisi tehdä?

Aloita osoittamalla rakkautta

Samaan sukupuoleen kohdistuvasta viehtymyksestä puhuminen voi olla pelottavaa ja hämmentävää. Lapsesi, puolisosi tai perheesi jäsen ei ehkä ole tiennyt, miten puhua sinulle asiasta. Sinäkin saatat joskus tuntea riittämättömyyttä. Vaikka et aina tietäisikään, kuinka suhtautua kamppailuihin, joita perheesi jäsenellä on, niin et tule koskaan katumaan sitä, että pyrit auttamaan osoittaen rakkautta ja ymmärrystä.

Et tule koskaan katumaan sitä, että sanot ”rakastan sinua”.

Et tule koskaan katumaan sitä, että kiedot kätesi läheisesi ympärille ja halaat häntä. Et tule koskaan katumaan kuuntelemista. Et tule koskaan katumaan sitä, että yrität ymmärtää.

Jos ylireagoit, suutut tai sanot asioita, joita kadut, älä lannistu. Tämä on yksi hetki elinikäisessä keskustelussa. Koskaan ei ole liian myöhäistä pyytää anteeksi.

Jos kuulet epäsuorasti läheisesi viehtymyksestä samaan sukupuoleen, älä ota sitä henkilökohtaisesti. Samaan sukupuoleen kohdistuvasta viehtymyksestä puhuminen voi olla pelottavaa ja hämmentävää. Läheisesi ei ehkä ole tiennyt, kuinka puhua sinulle asiasta.

On luonnollista surra. Tuntuuko sinusta, että unelma ”täydellisestä” perheestä on hiipumassa? Pelkäätkö menettäväsi läheisen suhteen? Pelkäätkö, ettei läheistäsi kohdella ystävällisesti? Nämä tuntemukset ovat luonnollisia. Suremisessa ei ole mitään hävettävää.

Älä syytä itseäsi läheisesi viehtymyksestä samaan sukupuoleen. Tämä ei ole kenenkään vika. Syyttely ei ole tarpeellista eikä hyödyllistä.

Tavoittele hengellistä johdatusta

Perheenjäsenenä hyödyttömin rukous on ”miksi?” Toinen hyvin lähellä sitä on ”otathan tämän pois nyt heti”. Hyödyllisin kysymys, jonka voit esittää, on ”kuinka?” Kuinka voin auttaa? Kuinka voin olla sellaisena tukena, jota läheiseni tarvitsee? Kuinka voimme oppia tästä?

Etsi tietoa ja opi mahdollisimman paljon. Keskustele piispasi tai seurakunnanjohtajasi kanssa ja ota vastaan neuvoja valtuutetulta Herran palvelijalta. Jos tunnet innoitusta, pyydä häneltä pappeuden siunausta, joka auttaa sinua vastaamaan läheisesi tarpeisiin. Jotkut löytävät näkemystä tukiryhmistä tai käymällä temppelissä. Itse asiassa ei ole parempaa paikkaa löytää rauhaa ja näkemystä kuin temppeli.

Lisää ymmärrystä

Ympäröi itsesi ihmisillä, jotka vahvistavat sinua. Jotkut ihmiset välittävät. Jotkut ovat uteliaita. Kysymyksiin vastaaminen voi osaltaan lisätä ymmärrystä, mutta se voi myös olla uuvuttavaa. Muista ladata hengellistä akkuasi viettämällä laatuaikaa pyhissä paikoissa. Eikä kukaan välitä enemmän kuin taivaallinen Isäsi.

Se, että opit olemaan isä tai äiti tällä matkalla, vaatii paljon. Kun tavoittelet Hengen kumppanuutta, pääset lähemmäksi Jumalaa, lastasi ja tilanteen mukaan puolisoasi. Muista kunnioittaa tahdonvapautta. Jos puolisosi on eri mieltä siitä, kuinka haluat käsitellä asioita, selvitä tilanne kunnioittavasti. Jos lapsesi tekee valintoja, joista olet eri mieltä, kerro hänelle ystävällisesti, miltä sinusta tuntuu. Älä koskaan yritä hallita tai manipuloida häntä. Anna hänelle aikaasi ja vakuuta hänelle rakkauttasi.

Rakkauden ja lain tasapainottaminen

”Monet meistä myöhempien aikojen pyhistä – eivät kaikki mutta monet meistä – ovat taipuvaisia pitämään kiinni laista ja tekemään sen rakkaudettomalla tavalla.

Saan paljon kirjeitä ihmisiltä, jotka ovat järkyttyneitä jonkun perheenjäsenen tekemistä valinnoista. Ja he kysyvät: ’Mitä meidän pitäisi tehdä?’ Ja ensimmäinen asia, jota aina ehdotan, on jatkakaa hänen rakastamistaan. Loppujen lopuksi sitä voi tehdä aina. Meidän on pidettävä mielessä Herran käskyt, joita nimitän laiksi, ja myös suuri käsky rakastaa toisiamme. Ja ne joutuvat ristiriitaan, kun joku, jonka kanssa olemme tekemisissä, ei pidä käskyjä tai noudata sitä lakia. Ja sen vuoksi meidän on vaikeampaa olla tekemisissä hänen kanssaan ja rakastaa häntä. Jos kuitenkin rakastamme yksilöä ja samalla pidämme tiukasti kiinni siitä, minkä tiedämme olevan vastuumme lakia kohtaan, se on mahdollista. – –

Meidän ei pidä aloittaa kanssakäymistämme ihmisten kanssa, jotka tekevät erilaisia valintoja kuin me haluamme, kiistelemällä heidän valinnoistaan. Meidän on parempi aloittaa keskustelulla: Mitkä ovat sinun lähtökohtasi? Millaisia ovat perusarvosi? Mitä haluat saavuttaa? Ja siinä yhteydessä voimme selittää, että kannamme huolta Herran käskyistä, koska meille on tärkeää pysyä iankaikkiseen elämään johtavalla polulla.

Meille annetaan käskyjä. Kun noudatamme niitä käskyjä, olemme kuuliaisia. Kun olemme kuuliaisia käskyille, se johtaa siihen, että olemme sopusoinnussa iankaikkisen lain kanssa, jonka avulla voimme kasvaa ja edetä kohti iankaikkista elämää. Vapahtaja antoi seuraajilleen käskyn rakastaa toisiaan, ’niin kuin minä olen rakastanut teitä’ (Joh. 13:34). Niinpä pohdimme, kuinka Hän on rakastanut meitä. Hän uhrasi itsensä meidän puolestamme. Hän kantoi aina huolta yksilöstä. Hän osasi suurenmoisella tavalla tavoittaa ihmisiä. Mielestäni nuo kaikki osoittavat, miten me voimme rakastaa toisiamme niin kuin Hän rakasti meitä. Jos teemme Hänestä esikuvamme, meidän tulee aina yrittää tavoittaa jokainen ja ottaa hänet mukaan.” (Dallin H. Oaks, ”Love and Law, churchofjesuschrist.org.)

Jumalallinen rakkaus ei hyväksy syntiä – ”minä, Herra, en voi suvaita syntiä vähäisimmässäkään määrin” – mutta on innokas antamaan anteeksi: ”Kuitenkin sille, joka tekee parannuksen ja pitää Herran käskyt, annetaan anteeksi” (OL 1:31–32). Samalla tavoin meidän tulee aina elää Jumalan käskyjen mukaan ja puolustaa niitä, mutta kuvastaaksemme täysin Jumalan rakkautta meidän täytyy myös rakastaa toinen toistamme niin avoimesti ja täysin, ettei kukaan voi tuntea olevansa hylätty tai yksin tai toivoton.

Masennuksesta ja itsemurhasta puhuminen

Masennuksen tunteet ovat todellisia, ja ne voivat olla musertavia ja lamaannuttavia. Usein terapia-apu ja lääkitys voivat auttaa ihmistä selviytymään masennuksesta. Kun masennuksen tuntemukset kääntyvät itsetuhoisiksi ajatuksiksi, on ratkaisevan tärkeää, että ihmisellä on joku, jolle puhua. Itsetuhoiset ihmiset kokevat merkittävää fyysistä, henkistä tai emotionaalista tuskaa, ovat usein eristäytyneitä ja saattavat tuntea, ettei heillä ole tulevaisuudentoivoa. Heistä saattaa tuntua, ettei ole muuta keinoa lopettaa halvaannuttavaa tuskaa kuin riistämällä oman henkensä. Ajatuksia itsemurhasta usein pohditaan ja harkitaan yhä uudelleen, ennen kuin mitään yritetään. Tänä pohdiskelun aikana väliintulo voi pelastaa hengen.

Itsemurhan ehkäiseminen alkaa varoitusmerkkien tunnistamisesta. Eräs luettelo varoitusmerkeistä on sivustolla American Foundation of Suicide Prevention.

Jos vaikuttaa siltä, että joku voi olla vaarassa, niin parasta mitä voimme tehdä on puhua siitä hänelle. Se saattaa tuntua kiusalliselta tai ylimieliseltä, mutta ihminen, joka on masentunut, tarvitsee usein kipeästi jonkun, jolle puhua ja joka auttaa häntä käsittelemään ajatuksia ja tuntemuksia. Nämä keskustelut saattavat olla vaikeita, mutta ne ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta vähennetään itsemurhaan mahdollisesti johtavaa eristäytymistä ja toivottomuutta. Jos vaikuttaa siltä, että henkilö on välittömässä vaarassa yrittää itsemurhaa, soita valtakunnallisen kriisipuhelimen numeroon 09 2525 0111.

Kriisitilanteiden palvelupuhelin, churchofjesuschrist.org