Itsemurha
Itsemurhien ehkäisy ja menetyksen kokeneiden auttaminen

Itsemurhien ehkäisy ja menetyksen kokeneiden auttaminen

Itsemurhien kasvava määrä monilla maailman alueilla on suuren huolen aihe. Tämän asiakirjan tarkoituksena on auttaa vanhempia, perheitä, kirkon johtohenkilöitä ja kirkon jäseniä, kun he pyrkivät auttamaan ja palvelemaan niitä, joihin itsemurha on vaikuttanut.

Jäsenet voivat käyttää tätä aineistoa saadakseen tietoa kirkon opista koskien itsemurhaa, itsemurhan varoitusmerkeistä sekä siitä, kuinka auttaa kriisissä olevaa henkilöä ja kuinka auttaa itsemurhan vuoksi menetyksen kokeneita. Johtohenkilöt voivat käyttää tätä aineistoa johtaakseen merkityksellisiä keskusteluja vaarna- ja seurakuntaneuvostojen jäsenten kanssa sekä muissa tilanteissa. Näiden keskustelujen tarkoituksena on auttaa johtohenkilöitä ja jäseniä auttamaan ja palvelemaan tehokkaammin niitä, joihin itsemurha on vaikuttanut.

Mikäli itsemurhien ehkäisyssä ja läheisen itsemurhan kokeneiden auttamisessa voisi olla apua siitä, että järjestetään itsemurhaa käsittelevä keskustelu, tätä keskustelua tulee olla johtamassa kaksi aikuista. Johtohenkilöt voivat kutsua keskusteluun mukaan paikallisen ammattiauttajan, joka ymmärtää ja kunnioittaa kirkon oppia koskien itsemurhaa. Alle 12-vuotiaiden lasten kanssa saa keskustella ainoastaan, kun vanhemmat ovat ensin neuvotelleet lastensa kanssa.

Kun vaarna- ja seurakuntaneuvostot ovat käyneet läpi tämän asiakirjan, niiden tulee keskustella asianmukaisista keinoista tukea yhteiskunnan pyrkimyksiä ja tiedottaa jäsenille saatavana olevista palveluista.

Oppi ja periaatteet

Herra on kehottanut meitä kohtelemaan kaikkia ihmisiä ymmärtävästi ja myötätuntoisesti, kun Hän opetti: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” (Matt. 22:39). Meidän pyrkimyksemme auttaa ja palvella niitä, joihin itsemurha vaikuttaa, ovat tehokkaampia, kun ymmärrämme paremmin opin ja opetukset, kuten seuraavat:

  • Sovituksensa kautta Jeesus Kristus koki aivan kaikki kuolevaisuuden haasteet, jotta Hän ”osaisi – – auttaa kansaansa sen heikkouksien mukaisesti” (Alma 7:11–13). James E. Faust opetti: ”Koska Vapahtaja on kärsinyt kaiken, mitä me voimme milloinkaan tuntea tai kokea, Hän voi auttaa heikkoja tulemaan vahvemmiksi” (”Sovitus – suurin toivomme”, Liahona, tammikuu 2002, s. 22).

  • Elämä kuolevaisuudessa on kallisarvoinen lahja Jumalalta – lahja, jota tulee arvostaa ja suojella (ks. OL 18:10; M. Russell Ballard, ”Itsemurha – mitä me tiedämme ja emme tiedä”, Valkeus, maaliskuu 1988, s. 16–20).

  • Kun joku riistää oman henkensä, yksin Jumala pystyy tuomitsemaan hänen ajatuksensa, tekonsa ja vastuullisuutensa tason. Itsemurhan ei tarvitse määrittää henkilön iankaikkisen elämän luonnetta (ks. 1. Sam. 16:7; OL 137:9; Dale G. Renlund, ”Grieving after a Suicide Loss”, video sivustolla suicide.lds.org).

Lisäaineistoa:

  • Evankeliumin aiheita sivustolla topics.lds.org ja Evankeliumiaiheinen kirjasto -sovelluksessa

Itsemurhan varoitusmerkkejä

Useimmat ihmiset, jotka yrittävät itsemurhaa, eivät halua kuolla. He haluavat vain huojennusta siihen fyysiseen, henkiseen, emotionaaliseen tai hengelliseen tuskaan, jota he kokevat. Monissa kriisin keskellä olevissa näkyy varoitusmerkkejä, ennen kuin he yrittävät itsemurhaa. Jos opit tunnistamaan varoitusmerkkejä, olet valmiimpi auttamaan niitä, jotka tarvitsevat apua. Pane merkille seuraavanlaisia toteamuksia: ”En välitä, vaikka kuolisin” tai ”Kaikilla menisi paremmin ilman minua”. Seuraavat käyttäytymismallit ovat varoitusmerkkejä:

  • Etsii keinoa surmata itsensä

  • Puhuu toivottomuuden tunteesta tai siitä, ettei näe mitään syytä elää

  • Puhuu siitä, että tuntee olevansa ahtaalla tai kokevansa sietämätöntä kipua

  • Puhuu olevansa taakkana muille

  • Alkaa käyttää enemmän alkoholia tai huumeita

  • Antaa pois henkilökohtaisia tavaroita ilman syytä

  • Toimii levottomasti tai hermostuneesti tai käyttäytyy holtittomasti

  • Vetäytyy tai eristäytyy muista

  • Ilmaisee raivoa tai puhuu kostonhalusta

  • Henkilöllä on äärimmäisiä mielialan vaihteluja. (Ks. National Suicide Prevention Lifeline.)

Yksi varoitusmerkki sinällään ei ehkä tarkoita kriisiä. Mutta jos henkilö on aiemmin yrittänyt itsemurhaa tai jos huomaat hänessä yhtäkkisen muutoksen tai alat nähdä useita merkkejä, toimi heti. Maksuttomia kriisipuhelimia ja lisää tietoa on sivustolla suicide.lds.org. (Katso lisätietoja tämän oppaan kohdasta ”Kuinka auttaa kriisissä olevaa”.)

Parhaistakaan pyrkimyksistämme huolimatta kaikkia itsemurhia ei voi ehkäistä. Jotkin itsemurhat tapahtuvat ilman mitään ilmeistä varoitusta. Sinä et ole vastuussa toisen henkilön päätöksestä lopettaa oma elämä.

Lisäaineistoa:

Kuinka auttaa kriisissä olevaa

Suhtaudu aina vakavasti itsemurhan varoitusmerkkeihin ja kaikkiin itsemurhayritystä koskeviin uhkauksiin, vaikka olisitkin sitä mieltä, ettei henkilö vakavissaan ajattele itsemurhaa tai että hän vain hakee huomiota. Tarjoa tukea noudattamalla näitä kolmea vaihetta – kysy, välitä, kerro.

Vaihe 1: Kysy. Kysy henkilöltä suoraan, ajatteleeko hän itsemurhaa. Voisit kysyä: ”Ajatteletko sitä, että riistäisit oman henkesi?” Jos hän sanoo ajattelevansa itsemurhaa, kysy häneltä, onko hänellä jokin suunnitelma. Voisit kysyä: ”Onko sinulla jokin suunnitelma itsesi vahingoittamiseksi?” Jos hänellä on suunnitelma, auta häntä välittömästi menemään sairaalaan tai terveyskeskukseen tai soita paikalliseen hätäkeskukseen tai kriisipuhelimeen. (Sivustolla suicide.lds.org/crisis kerrotaan kriisipuhelimista eri puolilla maailmaa.) Mikäli hänellä ei ole suunnitelmaa, siirry vaiheeseen 2.

Vaihe 2: Välitä. Näytä, että välität, kuuntelemalla, mitä hän sanoo. Anna hänelle aikaa kertoa, miltä hänestä tuntuu. Kunnioita hänen tuntemuksiaan sanomalla tähän tapaan: ”Olen pahoillani, että tunnet niin suurta tuskaa” tai ”En arvannut, miten vaikealta tilanteesi tuntuu”. Voisit tarjoutua auttamaan häntä laatimaan turvasuunnitelman itsemurhan ehkäisemiseen (ks. ”Kuinka laatia turvasuunnitelma itsemurhan ehkäisemiseen”, Doug Thomas, Liahona, syyskuu 2016, s. 33). Turvasuunnitelma voi auttaa henkilöä huomaamaan omia henkilökohtaisia vahvuuksia, myönteisiä ihmissuhteita ja tervehenkisiä selviytymistaitoja. Se voi myös rajoittaa hänen pääsyään välineisiin, joilla vahingoittaa itseä, kuten aseet tai lääkkeet. Jos hän pyytää sinua olemaan kertomatta kenellekään tuntemuksistaan, selitä, että kunnioitat hänen yksityisyyttään mahdollisimman pitkälle mutta että hän tarvitsee enemmän apua, kuin mitä sinä pystyt antamaan. Älä koskaan lupaa pitää salassa hänen itsemurha-ajatuksiaan.

Vaihe 3: Kerro. Kannusta henkilöä kertomaan asiasta jollekulle, joka voi tarjota enemmän tukea. Anna oman alueenne hyödyllisten palvelujen yhteystiedot. Niitä voivat olla terveyskeskukset, päivystysvastaanotot tai maksuttomat kriisipuhelimet. Mikäli hän ei hae apua, sinun pitää kertoa asiasta jollekulle hänen puolestaan. Voisit sanoa tähän tapaan: ”Välitän sinusta ja haluan sinun olevan turvassa. Aion kertoa asiasta jollekulle, joka voi tarjota sinulle tarvitsemaasi apua.” Kunnioita hänen yksityisyyttään kertomalla asiasta ainoastaan sellaiselle henkilölle, jonka arvelet voivan auttaa, kuten läheinen perheenjäsen, henkilön piispa, opinto-ohjaaja, lääkäri tai joku muu terveydenhuollon ammattilainen. Mikäli et ole varma, kenelle kertoa, puhu piispallesi tai soita paikalliseen maksuttomaan kriisipuhelimeen. Muista, ettei sinun odoteta tukevan henkilöä omin voimin.

Huom. Jos johdat keskustelua, voisit pyytää osallistujia harjoittelemaan näitä vaiheita. Anna heille tilanne, jossa heidän luokseen tulee joku, joka ilmaisee itsetuhoisia ajatuksia, ja pyydä heitä harjoittelemaan sitä, kuinka he toimisivat.

Lisäaineistoa:

Kuinka auttaa itsemurhan jälkeen

Parhaistakaan pyrkimyksistämme huolimatta kaikkia itsemurhia ei voi estää. On normaalia, että itsemurhan jälkeen läheiset tuntevat kieltämisen, järkytyksen, syyllisyyden, vihan ja hämmennyksen tunteita. Presidentti M. Russell Ballard on sanonut: ”Oman henkensä ottaminen on todella murheellinen teko, koska tuo yksi ainoa teko aiheuttaa niin monia uhreja: ensinnäkin sen, joka kuolee, ja sitten kymmeniä muita – perheenjäseniä ja ystäviä – jotka jäävät jälkeen kokemaan joskus vuosikausia syvää tuskaa ja hämmennystä” (”Itsemurha – mitä me tiedämme ja emme tiedä”, Valkeus, maaliskuu 1988, s. 17). Näille henkilöille parantuminen tulee Vapahtajan kautta – Hänen, joka ”laskeutui kaiken alapuolelle”, jotta Hän ”osaisi lihan mukaisesti auttaa kansaansa sen heikkouksien mukaisesti” (OL 88:6; Alma 7:12). Ammattiauttajien palvelut ja neuvonta voivat myös olla hyödyllisiä.

Vaarna- ja seurakuntaneuvostoissa voidaan keskustella siitä, kuinka sen jäsenet voivat tukea yksilöä tai perhettä itsemurhatapauksen jälkeen. Mahdollisia keskustelukysymyksiä:

  • Kuinka Jeesuksen Kristuksen opetukset ja sovitus voivat tuoda parantumisen tälle yksilölle tai perheelle?

  • Mitä tarpeita palvelutyöveljet ja -sisaret ovat havainneet henkilöllä tai perheellä? Millä tavoin he ovat palvelleet?

  • Mitä jatkuvaa emotionaalista tai hengellistä tukea henkilö tai perhe tarvitsee? Kuka voi antaa tätä tukea?

  • Onko henkilöllä tai perheellä ajallisia tarpeita, kuten tarvitseeko hän kuljetusta tai aterioita?

  • Kuinka seurakunnan apujärjestöjen johtohenkilöt voivat tukea lapsia ja nuoria, jotka ovat menettäneet läheisen?

Itsemurhan jälkeinen suruprosessi voi kestää pitkän aikaa. Jos joku tuntee jatkuvasti voimakasta tuskaa tai murhetta, neuvottele asiasta muiden henkilöstä huolehtivien kanssa. Pohdi rukoillen, kuinka voit parhaiten antaa tukea. Voisit auttaa henkilöä saamaan pappeuden siunauksen tai olemaan yhteydessä paikallisiin palveluihin. Vertaistukiryhmistä, lääkäreistä tai muista terveydenhuollon ammattilaisista voi olla apua.

Huom. Jos johdat keskustelua, älä puhu siitä, kuinka joku henkilö riisti henkensä. Tämä saattaa tahattomasti kannustaa jotakuta ryhmässä jäljittelemään kuvailtua käyttäytymismallia. Jos joku alkaa kertoa näitä yksityiskohtia ryhmätilanteessa, ohjaa ystävällisesti keskustelu toisaalle.

Lisäaineistoa:

Muuta aineistoa

Neuvoja kirkon johtajilta

Jäsenten henkilökohtaisia kokemuksia

Kirkon muuta lähdeaineistoa

Ks. muuta aineistoa ja palveluja sivustolta suicide.lds.org.