1 Totisesti, totisesti minä sanon, että minä tahdon teidän antavan almuja köyhille, mutta varokaa antamasta almujanne ihmisten edessä, jotta he näkisivät; muuten ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaassa.

2 Kun siis annatte almujanne, älkää toitottako torvea edellänne, niin kuin tekopyhät tekevät synagogissa ja kaduilla, jotta saisivat kunniaa ihmisiltä. Totisesti minä sanon teille: He ovat palkkansa saaneet.

3 Vaan kun annatte almuja, älköön vasen kätenne tietäkö, mitä oikea kätenne tekee;

4 jotta almunne olisivat salassa; ja Isänne, joka näkee salassa, itse palkitsee teidät julkisesti.

5 Ja kun rukoilette, älkää tehkö tekopyhien tavoin, sillä he seisovat mielellään rukoilemassa synagogissa ja kadunkulmissa, jotta ihmiset näkisivät heidät. Totisesti minä sanon teille: He ovat palkkansa saaneet.

6 Vaan kun te rukoilette, menkää sisälle huoneeseenne, ja kun olette sulkeneet ovenne, rukoilkaa Isäänne, joka on salassa; ja Isänne, joka näkee salassa, palkitsee teidät julkisesti.

7 Mutta kun rukoilette, älkää tyhjää hokeko niin kuin pakanat, sillä he luulevat, että heitä kuullaan heidän paljon puheensa tähden.

8 Älkää siis olko heidän kaltaisiaan, sillä teidän Isänne tietää, mitä te tarvitsette, jo ennen kuin häneltä pyydättekään.

9 Rukoilkaa siis te tällä tavalla: Isä meidän, joka olet taivaassa, pyhitetty olkoon sinun nimesi.

10 Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä niin kuin taivaassa.

11 Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin me annamme anteeksi meidän velallisillemme.

12 Äläkä johdata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

13 Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia ikuisesti. Aamen.

14 Sillä jos te annatte ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi;

15 mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi heidän rikkomuksiaan, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

16 Edelleen, kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät, sillä he muuttavat kasvonsa surkeiksi, jotta ihmiset huomaisivat heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: He ovat palkkansa saaneet.

17 Vaan kun sinä paastoat, voitele pääsi ja pese kasvosi;

18 etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset vaan Isäsi, joka on salassa; ja Isäsi, joka näkee salassa, palkitsee sinut julkisesti.

19 Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste turmelevat ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat;

20 vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste turmele ja missä varkaat eivät murtaudu sisään ja varasta.

21 Sillä missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.

22 Ruumiin valo on silmä; jos siis silmäsi on terve, valoa täynnä on koko ruumiisi.

23 Mutta jos silmäsi on huono, koko ruumiisi on täynnä pimeyttä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan se pimeys!

24 Kukaan ei voi palvella kahta herraa, sillä joko hän vihaa toista ja rakastaa toista, tai hän pitää toista arvossa ja halveksii toista. Te ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.

25 Ja nyt tapahtui, että kun Jeesus oli puhunut nämä sanat, hän katsoi niihin kahteentoista, jotka hän oli valinnut, ja sanoi heille: Muistakaa sanat, jotka minä olen puhunut. Sillä katso, te olette ne, jotka minä olen valinnut palvelemaan tätä kansaa. Sen tähden minä sanon teille: Älkää huolehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?

26 Katsokaa ilman lintuja, sillä eivät ne kylvä eivätkä korjaa eivätkä kokoa aittoihin; kuitenkin teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljon parempia kuin ne?

27 Kuka teistä voi huolehtimalla lisätä mittaansa yhtäkään kyynärää?

28 Ja miksi te vaatetuksesta huolehditte? Katsokaa kedon liljoja, kuinka ne kasvavat; eivät ne aherra eivätkä kehrää;

29 ja kuitenkin minä sanon teille, ettei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.

30 Sen tähden, jos Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna heitetään uuniin, niin samoin hän pukee teidät, ellette ole vähäuskoisia.

31 Älkää siis huolehtiko sanoen: Mitä me syömme? tai: Mitä me juomme? tai: Millä me itsemme vaatetamme?

32 Sillä teidän taivaallinen Isänne tietää, että te tarvitsette kaikkea tätä.

33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä annetaan teille lisäksi.

34 Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, sillä huomispäivä huolehtii itsestään. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.