Jumalan kanssa käytävää kunnioittavaa keskustelua, jonka aikana ihminen kiittää ja pyytää siunauksia. Rukoukset osoitetaan taivaalliselle Isällemme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Rukous voidaan lausua ääneen tai pitää ääneti. Ihminen voi rukoilla myös mielessään, jos hän osoittaa ajatuksensa Jumalalle. Vanhurskaiden laulu voi olla rukous Jumalalle (OL 25:12).
Rukouksen tarkoituksena ei ole muuttaa Jumalan tahtoa vaan saada meille itsellemme ja muille siunauksia, joita Jumala muutenkin haluaa antaa mutta joita meidän on pyydettävä saadaksemme niitä.
Me rukoilemme Isää Kristuksen nimessä (Joh. 14:13–14; 16:23–24). Me voimme todella rukoilla Kristuksen nimessä vain silloin, kun meidän toiveemme ovat Kristuksen toiveita (Joh. 15:7; OL 46:30). Sitten me pyydämme sellaista, mikä on oikein ja mitä Jumala siten voi suoda (3. Nefi 18:20). Kaikkiin rukouksiin ei saada vastausta, koska ne eivät mitenkään edusta Kristuksen tahtoa vaan nousevat ihmisen itsekkyydestä (Jaak. 4:3; OL 46:9). Jos me pyydämme Jumalalta sellaista, mikä on epävanhurskasta, se koituu meidän tuomioksemme (OL 88:65).