Heprealaiskirje

Uuden testamentin kirja. Paavali kirjoitti tämän kirjeen kirkon juutalaisille jäsenille vakuuttaakseen heille, että merkittävät osat Mooseksen laista olivat täyttyneet Kristuksessa ja että Kristuksen evankeliumin korkeampi laki oli korvannut sen. Kun Paavali palasi Jerusalemiin kolmannelta lähetysmatkaltaan (noin 60 jKr.), hän havaitsi, että monet kirkon juutalaiset jäsenet vaativat yhä lain noudattamista (Ap. t. 21:20). Tämä tapahtui ainakin kymmenen vuotta sen jälkeen kun eräässä kokouksessa Jerusalemissa oli päätetty, etteivät tietyt Mooseksen lain toimitukset olleet välttämättömiä pakanakristittyjen pelastukselle. Nähtävästi pian tämän jälkeen Paavali kirjoitti heprealaisille osoittaakseen heille heidän omien kirjoitustensa ja terveen järjen avulla, miksi heidän ei pitänyt enää noudattaa Mooseksen lakia.

Luvuissa 1 ja 2 selitetään, että Jeesus on suurempi kuin enkelit. Luvuissa 3–7 Jeesusta verrataan Moosekseen ja Mooseksen lakiin ja todistetaan, että hän on suurempi kuin kumpainenkaan näistä. Niissä opetetaan myös, että Melkisedekin pappeus on suurempi kuin Aaronin pappeus. Luvuissa 8 ja 9 kuvataan, kuinka Mooseksen lain toimitukset valmistivat ihmisiä Kristuksen palvelutyöhön ja kuinka Kristus on uuden liiton välimies (Alma 37:38–45; OL 84:21–24). Luvussa 10 kehotetaan uutteruuteen ja uskollisuuteen. Luvussa 11 opetetaan uskosta. Luvussa 12 on kehotuksia ja tervehdyksiä. Luvussa 13 opetetaan, että avioliitto on kunniallinen ja että on tärkeää olla kuuliainen.