Tutkimisen apuneuvoja
Kuninkaiden kirjat


Kuninkaiden kirjat

Vanhassa testamentissa kaksi kirjaa, joissa kerrotaan Israelin historia Daavidin neljännen pojan Adonian kapinasta (noin 1015 eKr.) aina Juudan pakkosiirtolaisuuteen asti (noin 586 eKr.). Kuninkaiden kirjoissa on pohjoisen valtakunnan (Israelin kymmenen heimon) koko historia jaosta siihen asti, kun assyrialaiset veivät asukkaat pakkosiirtolaisuuteen ja nämä pakenivat pohjoisiin maihin. Katso myös liitteen kohtaa Aikataulukko.

Ensimmäinen kuninkaiden kirja

Luvussa 1 kuvaillaan kuningas Daavidin elämän viimeisiä päiviä. Luvuissa 2–11 kerrotaan Salomon elämästä. Luvuissa 12–16 kerrotaan Salomon seuraajista Rehabeamista ja Jerobeamista. Jerobeam aiheutti Israelin valtakunnan jaon. Muitakin kuninkaita mainitaan. Luvuissa 17–21 esitetään osia Elian palvelutyöstä ja kuinka Elia neuvoi Israelin kuningasta Ahabia. Luvussa 22 kerrotaan Syyriaa vastaan käydystä sodasta, jossa Ahab ja Juudan kuningas Josafat yhdistivät joukkonsa. Profeetta Miika profetoi kuninkaita vastaan.

Toinen kuninkaiden kirja

Luvuissa 1–2 (2. Kun. 1:1–2:11) jatkuu kertomus Elian elämästä ja mainitaan hänen nousemisensa taivaaseen tulisissa vaunuissa. Luvuissa 2–9 kerrotaan Elisan uskosta ja palvelutyöstä sekä suuresta voimasta. Luvussa 10 kerrotaan kuningas Jehusta ja siitä, kuinka hän tuhosi Ahabin suvun ja surmasi Baalin papit. Luvuissa 11–13 kerrotaan Joaksen vanhurskaasta hallinnosta ja Elisan kuolemasta. Luvuissa 14–17 kerrotaan Israelin ja Juudan useimmiten jumalattomasti hallinneista kuninkaista. Luvussa 15 kerrotaan siitä, kun assyrialaiset valloittivat Israelin kymmenen heimoa. Luvuissa 18–20 kerrotaan Juudan kuninkaan Hiskian vanhurskaasta elämästä ja profeetta Jesajasta. Luvuissa 21–23 kerrotaan kuningas Manassesta ja Josiasta. Perimätiedon mukaan Manasse oli vastuussa Jesajan marttyyrikuolemasta. Josia oli vanhurskas kuningas, joka vahvisti uudestaan lain juutalaisten keskuudessa. Luvuissa 24–25 kerrotaan Babylonian pakkosiirtolaisuudesta.