Puhdas ja epäpuhdas

Vanhan testamentin mukaan Herra ilmoitti Moosekselle ja muinaisille israelilaisille, että vain osaa ruoka-aineista pidettiin puhtaana eli toisin sanoen ravinnoksi kelpaavana. Sillä, mitä israelilaiset pitivät puhtaina ja epäpuhtaina ruoka-aineina, oli suuri vaikutus heidän uskonnolliseen ja yhteiskunnalliseen elämäänsä. Tiettyjä maaeläimiä, lintuja ja kaloja pidettiin puhtaina ja syömäkelpoisina; toiset olivat epäpuhtaita ja kiellettyjä (3. Moos. 11; 5. Moos. 14:3–20). Myös tiettyjä tauteja sairastavia ihmisiä pidettiin epäpuhtaina.

Hengellisessä mielessä puhdas ihminen on synnitön, eikä hänellä ole synnillisiä haluja. Tässä mielessä sanalla kuvataan hyveellisiä ja puhdassydämisiä ihmisiä (Ps. 24:4). Jumalan liittokansaa on aina käsketty olemaan puhdas (3. Nefi 20:41; OL 38:42; 133:5).