Fariseukset

Uudessa testamentissa juutalaisten keskuudessa ollut uskonnollinen ryhmä, jonka nimi viittaa erillään pysyttelemiseen. Fariseukset ylpeilivät sillä, että he noudattivat tiukasti Mooseksen lakia ja välttivät kaikkea pakanoihin liittyvää. He uskoivat kuoleman jälkeiseen elämään, ylösnousemukseen sekä enkelien ja henkien olemassaoloon. He uskoivat, että suullinen laki ja perinne olivat aivan yhtä tärkeitä kuin kirjoitetut lait. Heidän opetuksensa kutistivat uskonnon sääntöjen noudattamiseksi ja edistivät hengellistä ylpeyttä. He saivat monet juutalaiset epäilemään Kristusta ja hänen evankeliumiansa. Herra tuomitsi fariseukset ja heidän tekonsa kohdissa Matt. 23; Mark. 7:1–23 ja Luuk. 11:37–44.