Valtuus Katso myös Asettaminen; Kutsumus; Pappeuden avaimet; Pappeus; Voima Maan päällä oleville, kutsutuille tai asetetuille miehille annettu lupa toimia Isän Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen puolesta Jumalan työssä. Minä olen sinut lähettänyt, 2. Moos. 3:12–15. Sano, mitä minä käsken sinun sanoa, 2. Moos. 7:2. Jeesus antoi kahdelletoista opetuslapselleen vallan, Matt. 10:1. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, Joh. 15:16. Nefi ja Lehi saarnasivat suurella valtuudella, Hel. 5:18. Nefi, Helamanin poika, oli Jumalan mies, jolla oli suuri voima ja valtuus Jumalalta, Hel. 11:18 (3. Nefi 7:17). Jeesus antoi voiman ja valtuuden kahdelletoista nefiläiselle, 3. Nefi 12:1–2. Jumala kutsui Joseph Smithin, ja hänet asetettiin, OL 20:2. Kukaan ei saa lähteä maailmaan saarnaamaan minun evankeliumiani eikä vahvistamaan minun kirkkoani, ellei hän ole jonkun sellaisen asettama, jolla on valtuus, ja ellei kirkko tiedä, että hänellä on valtuus, OL 42:11. Vanhinten tulee saarnata evankeliumia kaikille luoduille toimien valtuudella, OL 68:8. Melkisedekin pappeudella on valtuus johtaa hengellisissä asioissa, OL 107:8, 18–19. Siitä, mikä tehdään jumalallisella valtuudella, tulee laki, OL 128:9. Jokaisen, joka saarnaa ja suorittaa toimituksia Jumalan puolesta, täytyy olla Jumalan kutsuma sellaisten kautta, joilla on toimivalta, UK 1:5.