Synagoga

Uskonnollisiin tarkoituksiin käytetty kokoushuone. Kalustus oli Uuden testamentin aikoina yleensä yksinkertainen: arkku, jossa olivat lain ja muiden pyhien kirjoitusten kääröt, lukupöytä ja jumalanpalvelukseen osallistuvien istuimet.

Kunkin synagogan johdossa oli vanhinten neuvosto, joka päätti, kuka sai kuulua synagogaan ja kuka ei (Joh. 9:22; 12:42). Tärkein virkamies oli synagogan esimies (Mark. 5:22; Luuk. 13:14). Hän oli yleensä lainopettaja, ja hän huolehti rakennuksesta ja valvoi jumalanpalveluksia. Avustaja huolehti muista tehtävistä (Luuk. 4:20).

Jokaisessa kaupungissa, jossa asui juutalaisia, oli synagoga, niin Palestiinassa kuin muuallakin. Tämä oli suureksi avuksi Jeesuksen Kristuksen evankeliumin levittämisessä, sillä aluksi lähetyssaarnaajat saivat yleensä puhua synagogissa (Ap. t. 13:5, 14; 14:1; 17:1, 10; 18:4). Lähetyssaarnaajat saivat tehdä samoin Mormonin kirjassa (Alma 16:13; 21:4–5; 32:1) sekä tämän taloudenhoitokauden alussa (OL 66:7; 68:1).