Raamattu

Kokoelma heprealaisia ja kristillisiä kirjoituksia, jotka sisältävät jumalallisia ilmoituksia. Sana Raamattu tulee kreikan kielen ’kirjoituksia’ tai ’pyhiä kirjoituksia’ merkitsevästä sanasta grámmata muinaisvenäjän sanan gramata kautta. Raamatun toinen nimi Biblia puolestaan tulee kreikan ’kirjoja’ merkitsevästä sanasta biblia. Raamattu on syntynyt monien Pyhän Hengen vaikutuksesta toimineiden profeettojen ja innoitettujen kirjoittajien työnä (2. Piet. 1:21).

Kristillisessä Raamatussa on kaksi osaa: Vanha testamentti ja Uusi testamentti. Vanha testamentti käsittää pyhät kirjoitukset, joita Palestiinan juutalaiset käyttivät Herran kuolevaisuudessa tekemän palvelutyön aikana. Uusi testamentti sisältää apostolisen ajan kirjoituksia, joita pidetään yhtä pyhinä ja arvokkaina kuin juutalaisia pyhiä kirjoituksia. Vanhan testamentin kirjat ovat osa satojen vuosien aikana syntynyttä kansalliskirjallisuutta, joka kirjoitettiin miltei kokonaan hepreaksi, kun taas Uuden testamentin kirjat syntyivät yhden sukupolven aikana ja kirjoitettiin pääosin kreikaksi.

Vanhassa testamentissa sana testamentti vastaa heprean ’liittoa’ merkitsevää sanaa. Vanha liitto on laki, joka annettiin Moosekselle, kun Israel hylkäsi evankeliumin täyteyden, joka Jumalan kansalla oli ollut kuolevaisuuden alusta asti. Uusi liitto on Jeesuksen Kristuksen opettama evankeliumi.

Heprealaisen Raamatun (Vanhan testamentin) kirjat jaettiin kolmeen ryhmään: laki, profeetat ja kirjoitukset. Kristillisen maailman käyttämä Raamattu luokittelee kirjat niiden asiasisällön mukaan esimerkiksi historiallisiin, runollisiin ja profeetallisiin kirjoihin.

Uuden testamentin kirjat ovat yleensä seuraavassa järjestyksessä: neljä evankeliumia ja Apostolien teot; Paavalin kirjeet; Jaakobin, Pietarin, Johanneksen ja Juudaksen katoliset eli yleiset kirjeet; Johanneksen ilmestys.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko arvostaa ja kunnioittaa Raamattua ja vahvistaa myös, että Herra antaa viimeisinä aikoina profeettojensa kautta jatkuvasti lisää ilmoitusta, joka tukee ja vahvistaa Raamatun kertomusta Jumalan kanssakäymisestä ihmiskunnan kanssa.