Pyhittää, pyhityksen laki Katso myös Jumalan valtakunta eli taivaan valtakunta; Yhdistynyt veljeskunta Vihkiminen, pyhittäminen tai vanhurskaaksi tuleminen. Pyhityksen laki on jumalallinen periaate, jonka mukaan ihmiset pyhittävät vapaaehtoisesti aikansa, kykynsä ja aineellisen omaisuutensa Jumalan valtakunnan vahvistamiseen ja rakentamiseen. Teidät on tänään vihitty palvelemaan Herraa, 2. Moos. 32:29. Uskoville oli kaikki yhteistä, Ap. t. 2:44–45. Heillä oli kaikki yhteistä keskuudessaan; sen tähden ei ollut rikkaita eikä köyhiä, 4. Nefi 1:3. Herra selitti pyhityksen periaatteita, OL 42:30–39 (OL 51:2–19; 58:35–36). Ei ole tarkoitus, että toinen ihminen omistaa enemmän kuin toinen, OL 49:20. Jokaiselle annettiin yhtäläisesti hänen perheensä mukaan, OL 51:3. Luotiin järjestelmä, jotta pyhät voivat olla samanarvoisia iankaikkisten sekä maanpäällisten asioiden yhdistäminä, OL 78:4–5. Jokaisella tulee olla yhtäläinen oikeus puutteidensa ja tarpeidensa mukaan, OL 82:17–19. Siion voidaan rakentaa vain selestisen lain periaatteiden mukaan, OL 105:5. Henokin kansalla oli yksi sydän ja yksi mieli, ja se asui vanhurskaudessa, eikä sen keskuudessa ollut köyhiä, Moos. 7:18.