Älä jätä tätä hengellistä antia väliin
Liitot, krokotiilit ja sinä
Puheesta, joka pidettiin opiskelijoille Ensign Collegessa Salt Lake Cityssä Utahissa Yhdysvalloissa 13. lokakuuta 2020. Lue koko teksti osoitteessa ensign.edu.
Sisar Sharon Eubank kertoo, kuinka voit välttää elämän joessa piileskelevät krokotiilit ja auttaa myös muita välttämään ne.
Matkoillani tapaan ihmisiä, jotka toisinaan haluavat lahjoittaa minulle jotakin heille merkityksellistä. Vierailin vähän aikaa sitten eräässä kodissa, jossa sain lahjaksi itse vuollun puukrokotiilin. Se on maalattu kauniisti. Sillä on kynnet ja valkoiset silmät, ja se on tehty vihreäksi värjätystä puusta.
Laitoin sen esille paikkaan, josta näen sen joka päivä. Saanen kertoa, miksi halusin laittaa sen esille. Se muistuttaa minua asiasta, joka on merkityksellinen minulle, ja toivon sen olevan merkityksellinen myös teille.
Kohtaamiset elämän krokotiilien kanssa
Jotkut teistä ovat ehkä kuulleet Marajoesta, joka virtaa Keniassa. Tiettyinä aikoina vuodesta joen ylittää monenlaisia villieläimiä, jotka pyrkivät laiduntamaan toisella puolella oleville vihreille tasangoille.
Joessa on kuitenkin viisimetrisiä niilinkrokotiileja. Krokotiilit ovat hyvin tietoisia laumojen vaelluksista ja vaanivat kyltymättömän nälkäisinä seuraavaa saalistaan.
Kokemattomat eläimet, kuten antiloopit, eivät useinkaan ymmärrä pitää krokotiileja uhkana, sillä niistä pilkottaa veden pinnalla vain pieni osa. Antiloopit vilkaisevat joelle ja näkevät vain harmittoman oloisen eläimen kelluvan kasvien joukossa, joten ne hyppäävät veteen ja lähtevät ylittämään jokea. Ne eivät tajua, kuinka nopeasti krokotiilit voivat liikkua ja kuinka väkevät niiden leuat ovat, kun ne tarttuvat johonkin.
Toisinaan me olemme kuin antilooppi ja Saatana on kuin krokotiili. Olemme ylittämässä jokea ensi kertaa ja näemme krokotiilit vedessä, mutta emme tunnista niitä vaaraksi. Jätämme krokotiilit huomiotta ja kahlaamme virtaan.
Ja perässämme on usein lauman verran lajitovereitamme, jotka olettavat, että jos me menimme veteen, niin nekin varmasti voivat tehdä samoin. Saatana odottaa, että kaikki ehtivät syvään veteen, ja sitten hän iskee.
Taivaallinen Isämme tietää, että me olemme kokemattomia ja todennäköisesti joudumme silti elämämme aikana vertauskuvallisessa mielessä ylittämään jokia. Hän ei välttämättä poista krokotiileja elämästämme, mutta Hän antaa meille välineitä, jotka auttavat meitä pääsemään vastarannalle.
Tänään haluan puhua kolmesta tällaisesta hyödyllisestä välineestä, jotka taivaallinen Isä on antanut meille.
Kokeneet seeprat ja gnuut = pyhät kirjoitukset
Ensimmäinen asia, jonka Hän on antanut meille avuksi, ovat ne, jotka ovat onnistuneesti ylittäneet joen jo aiemmin. Antiloopit laiduntavat joen rannalla usein seeprojen ja gnuiden kanssa. Seeprat ja gnuut ylittävät joen paljon useammin kuin antiloopit. Jos ne voisivat viestiä antilooppien kanssa, niillä olisi hyviä ohjeita annettavana, mutta antilooppeja ei välttämättä aina kiinnosta kuunnella.
Missä on kirjoitettuna niiden ihmisten kokemuksia, jotka ovat onnistuneesti ylittäneet joen? Pyhissä kirjoituksissa.
Saatatte ehkä vastata: ”Se on totta, sisar Eubank, mutta pyhissä kirjoituksissa ei käsitellä niitä asioita, joita minun elämässäni tapahtuu.”
Alma oli joutua krokotiilin ruoaksi
Kerronpa teille esimerkin Alma nuoremmasta. Kun hän oli nuori aikuinen, hänellä oli tapana tehdä juuri päinvastoin kuin mitä hänen vanhempansa toivoivat. Hän kapinoi Jumalaa vastaan, lakkasi noudattamasta käskyjä ja kiusasi ja pilkkasi hyviä ihmisiä. Sitten eräänä päivänä tapahtui jotakin. Enkeli ilmestyi hänelle. Alma kertoi seuraavaa:
”Minua kidutti iankaikkinen piina. – –
Niin, minä muistin kaikki syntini ja pahat tekoni, joiden takia helvetin tuskat piinasivat minua, niin, minä käsitin, että olin kapinoinut Jumalaani vastaan. – –
Niin, ja minä olin murhannut monia hänen lapsiaan, tai pikemminkin eksyttänyt heidät turmioon.” (Alma 36:12–14.)
Toisin sanoen Alma hyppäsi veteen tietämättömänä antilooppina ja pilkkasi sitten muita antilooppeja, koska nämä epäröivät kahlata veteen hänen kanssaan. Kun ne kaikki olivat joutuneet virran armoille, krokotiilit piirittivät ne ja alkoivat lähestyä. Alma jäi kiinni. Väkevät leuat iskeytyivät hänen lihaansa. Takaisin ei voinut kääntyä. Hän oli krokotiilin ruokaa.
”Ja tapahtui, että ollessani näin piinan kiduttama, – – katso, minä muistin myös kuulleeni isäni profetoivan – – erään Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, tulemisesta sovittamaan maailman synnit.
Nyt, kun mieleni takertui tähän ajatukseen, huusin sydämessäni: Oi Jeesus, sinä Jumalan Poika, armahda minua – –.
Ja nyt, katso, kun tätä ajattelin, en enää voinut muistaa tuskiani; niin, syntieni muisto ei enää raastanut minua.” (Alma 36:17–19.)
Näiden pyhien kirjoitusten kohtien opetus pätee jokaiseen nykyajan ongelmaan, jonka voit kohdata, ja opetus on tämä: Jeesus pystyy pelastamaan haavoittuneen antiloopin krokotiilin kidasta turvaan ja parantamaan sen haavat.
Se on mahdotonta, saatatte sanoa. Se ei ole loogista eikä järkevää.
Se on kuitenkin totta.
Se on tapahtunut minun omassa elämässäni. Minulla on arpia, mutta olen yhtenä kappaleena. Tämä on parannuksen ja anteeksiannon ihme. Siitä evankeliumissa juuri on kyse. Se tapahtui Almalle, ja se voi tapahtua sinulle. Herra Jumala ei enää muista syntejäsi, ja sinä olet vapaa. Koskaan ei ole liian myöhäistä, jos vain pyydät Jeesukselta Kristukselta armoa ja luovut synneistäsi.
Meidän kaikkien on tarpeen lukea kertomuksia vertauskuvallisista seeproista ja gnuista ja pelastetuista antiloopeista, ja ne kertomukset on merkitty meille muistiin pyhiin kirjoituksiin. Tarvitsemme niitä, koska teemme paljon virheitä ja koska ne opastavat meidät parannukseen ja anteeksiantoon Jeesuksessa Kristuksessa.
Veneet = liitot
Toinen apuväline, jonka Herra on antanut meille joen ylittämiseen, on vene. Vene nostaa meidät veden pinnalle ja muodostaa suojaavan kerroksen, joka pitää krokotiilit ulkopuolella. Veneessä voi olla purjeet, joihin tuuli tarttuu, tai moottori, jolla vene kiitää vastavirtaan, sekä peräsin, joka tekee ohjaamisesta paljon helpompaa.
Pari vuotta sitten lähdin erään ystävän kanssa melomaan pienellä kajakilla.
Halusimme ylittää merensalmen, jolla liikkui hummerin pyydystäjiä veneineen, ja käydä pienellä saarella. Meillä ei juurikaan ollut kokemusta veneilystä, mutta oivalsimme pian, että kajakin jalkatuilla voi ohjata pientä peräsintä. Peräsin on kajakin perässä oleva pieni levy, jonka avulla kajakkia voi ohjata oikeaan suuntaan.
Pääsimme saarelle ja pidimme hauskaa siellä seikkaillen. Sitten meri alkoi näyttää rauhattomalta ja totesimme, että on parempi palata mantereelle. Nousimme kajakkiin ja suuntasimme takaisin mantereelle, mutta kajakkia oli yhtäkkiä hyvin vaikea ohjata.
Vähän ajan päästä tajusin, että saarelle saapuessamme olin nostanut peräsimen ylös ja että lähtiessämme olin unohtanut laittaa sen takaisin oikeaan asentoon. Se osoitti, kuinka suuri merkitys sillä pienellä osasella saattoi olla.
Liittomme ovat kuin veneitä. Ne ympäröivät ja suojelevat meitä, kun ylitämme joen, ja ne pitävät meidät poissa rauhattomilta vesiltä ja kaukana krokotiileista. Kun pyrimme kaikin tavoin pitämään kasteenliittomme ja temppeliliittomme, Pyhä Henki voi opastaa ja ohjata meitä tyynille vesille – aivan kuten kanootin peräsin.
Meidän täytyy kuitenkin muistaa Pyhä Henki ja ottaa Hänet mukaan elämäämme. Ilman Pyhän Hengen apua meidän on vaikea suunnistaa.
”Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan.
Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien.”
Pyydän teitä: älkää pitäkö liittojanne itsestäänselvyyksinä. Niissä on paljon enemmän voimaa kuin tiedämmekään. Saatat ajatella, että lupauksesi ovat vain pieni soutuvene, mutta se kasvaa ajan mittaan valtamerialukseksi, joka voi pelastaa satoja ihmisiä.
Liittosi eivät koske pelkästään sinua vaan myös muita ihmisiä.
Näkymä joen yläpuolelta = profeettojen sanat
Kolmas apuväline on näkymä joen yläpuolelta. Joen rannasta katsottuna on miltei mahdotonta nähdä, missä viekkaat krokotiilit piileskelevät, mutta joen yläpuolelta ne on helppo havaita.
Profeetat ovat vähän kuin droneja. Herra näyttää profeetoille asioita toisesta näkökulmasta, ja he kertovat meille, missä meidän elämämme krokotiilit ovat ja liikkuvat.
Jae Aam. 3:7 on yhtä totta nykypäivänä kuin se on ollut tuhansien vuosien ajan: ”Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille.”
Yleiskonferenssissa profeetat kertovat meille, mitä he ovat havainneet näköalapaikaltaan. Kuulin eräässä aiemmassa yleiskonferenssissa presidentti Nelsonin kertovan, että Israelia ei ole kutsuttu kaikkia muita paremmaksi tai ainoaksi ”valituksi” kansaksi, joka voidaan pelastaa, vaan Israel on kutsuttu lipuksi, merkkiviiriksi, joka kertoo muille kansoille, mihin Israelia ollaan kokoamassa.
Kaikkia niitä, jotka haluavat antaa Jumalan vallita elämässään, ollaan kokoamassa kohtaamaan Jumalansa.
Jeesus kutsuu kaikkia ihmisiä luokseen: ”Tule ja seuraa minua.” Kun astut kasteen vesiin, kun nautit sakramentin tai saat endaumentin temppelissä, otat päällesi Jeesuksen Kristuksen nimen. Sinusta voi tulla Hänen merkkiviirinsä.
Merkkiviirinä sinun tehtäväsi on
-
ohjata muita niiden pyhien kirjoitusten kokemusten äärelle, jotka voivat opettaa heitä toimimaan oikein
-
auttaa heitä valmistautumaan liittojaan varten ja rakentamaan niitä turvallisiksi veneikseen
-
kuunnella korkealta näköalapaikalta tulevia neuvoja.
Tässä ei ole kyse pelkästään sinusta. Kyse on kaikista niistä ihmisistä, joita voit auttaa ylittämään joen turvallisesti.
Lausun henkilökohtaisen todistukseni siitä, että Jumala tuntee sinut. Hän tietää nimesi ja pelkosi mutta myös toiveesi ja vahvuutesi. Todistan, että teillä on suuri tehtävä. Nouskaa ja olkaa merkkiviirinä kansoille. Herra siunatkoon teitä tässä työssä.