YA Fakauiké
Ko e Founga Naʻe Fakatupu ai ʻe he Ngaahi Lea Fakaʻosi ʻEku Tamaí ʻa ʻEku Uluí
Mē 2024


Ko e Founga Naʻe Fakatupu ai ʻe he Ngaahi Lea Fakaʻosi ʻEku Tamaí ʻa ʻEku Uluí

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi Nemīpia.

Naʻe tokoniʻi au ʻe he ngaahi lea ʻa e kau palōfitá, kau faifekaú, pea mo ʻeku tamaí, ke fakatupulaki ʻeku tui kia Sīsū Kalaisí.

ʻĪmisi
ko ha faifekau ʻoku talanoa ki ha ongo tangata

Naʻá ku hiki ki ha fuʻu kolo lahi ʻi Nemīpia ʻi hoku taʻu ʻuluaki ʻi he ʻunivēsití. Naʻá ku nofo ai mo hoku taʻoketé, ʻa ia ko ha mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní.

ʻI ha Sāpate ʻe taha, naʻá ne fakaafeʻi au ki he lotú, pea naʻá ku loto ke ma kaungā ʻalu. Naʻá ku fakatokangaʻi naʻe hā fiefia ʻa e tokotaha kotoa pē naʻá ku fetaulaki mo ia ʻi he falé.

Naʻe fakafeʻiloaki au ʻe hoku tokouá ki he ongo faifekaú, peá ma fokotuʻu ha ʻapoinimeni. Ko hono moʻoní, naʻe ʻikai ke u fuʻu tokanga lolotonga ʻena lēsoní, pea neongo naʻe poupouʻi maʻu pē au ʻe he ongo faifekaú ke u lotua ʻa e meʻa naʻá na akoʻí koeʻuhí ke u ʻiloʻi pe ʻoku moʻoni, ka naʻe ʻikai ke u tokanga ke fai ia.

Naʻe faifai peá u foʻi ʻi he ngaahi lēsoní. Naʻe ʻikai ke u lau ʻa e folofolá pe feinga ke liliu ʻa e ngaahi meʻa ʻi heʻeku moʻuí, ko ia naʻá ku kamata ke fakamamaʻo mei he ongo faifekaú.

Ka naʻá ku kei ʻalu pē ki he lotú mo hoku tokouá ʻi he taimi ʻe niʻihi. Pea ka faifaiangé kuó u fetaulaki mo e ongo faifekaú, te u kumi ha ʻuhinga ki he ʻikai ko ia ke mau toe fetaulakí.

Ko ha Pōpoaki Tuku

Hili ha ngaahi taʻu siʻi mei ai, naʻe puke fakafokifā ʻeku tangataʻeikí, ʻo ʻikai ha fakaʻilonga ʻe fakalakalaka. Kimuʻa peá ne mālōloó, naʻá ne vahevahe mai ha pōpoaki kiate au mo e toenga ʻo e fānaú. ʻI heʻene lau ʻa e Mātiu 6:33, naʻá ne akonakiʻi kimautolu ke mau “fuofua kumi ʻa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá, mo ʻene māʻoniʻoní” peá ne talamai kapau te mau angatonu mo muimui kia Sīsū Kalaisi, ʻe lelei pē ʻa e meʻa kotoa.

Meʻapangó, naʻe ʻikai ke u fakatōkakano ʻene lea tukú ki hoku lotó, kae ʻoua kuo fuoloa siʻene mālōloó.

Kimuʻa pea mālōlō ʻeku tangataʻeikí, naʻá ku feinga ke tui kia Sīsū Kalaisi mo ʻEne ongoongoleleí, ka ʻi he hili ʻene mālōloó, naʻe kamata ke hōloa ʻeku tuí

Naʻe fuʻu fakamamahi ʻa e mole ʻeku tangataʻeikí. Naʻá ku ongoʻi ʻo hangē kuo fakaʻau ke mole kotoa ʻa e ʻamanakí mei heʻeku moʻuí. Naʻá ku maʻu kava mālohi ke tokoni ki heʻeku loto-mamahí mo e mamahí. Naʻe ʻikai ke u toe fakahoko ha faʻahinga meʻa ʻi he faivelenga, pea naʻá ku ongoʻi naʻe fakautuutu ʻeku mamaʻo angé.

Ka ʻi ha ʻaho ʻe taha, ʻi heʻeku ongoʻi loto-mamahi tahá, naʻe ongona mai ʻa e ngaahi lea fakaʻosi ʻeku tamaí:

“Ke mou fuofua kumi ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá.”

“Ko e hā ʻeku meʻa ʻoku fai ki heʻeku moʻuí?” Ko ʻeku fakakaukaú ia. Naʻe mālōlō ʻeku tangataʻeikí pea naʻá ne kei fakamoʻoni pē ki heʻene tui kia Sīsū Kalaisí. “Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻoku ʻikai ke u fai ai ʻa e meʻa tatau?”

Naʻe hanga ʻe heʻeku fakakaukau ki heʻeku tangataʻeikí ʻo ʻai ke u manatuʻi ʻa e nonga mo e fiefia naʻá ku fakatokangaʻi ʻi he fofonga ʻo e kāingalotú ʻi he taimi kotoa pē naʻá ku ʻalu ai ki he lotú mo hoku tokouá. Naʻá ku fiemaʻu ʻa e nonga mo e fiefia tatau.

Naʻá ku ʻiloʻi kuo taimi ke u fakamātoato ʻi he feinga ke maʻu ha fakamoʻoní.

Ko ha Tali Taʻeʻamanekina

Naʻe kamata leva ke u toe talanoa mo e ongo faifekaú. Naʻá na tali ʻeku ngaahi fehuʻi lahi, pea kamata ke u lau ʻa e folofola naʻá na fakaafeʻi au ke u laú. Naʻe kamata ke u lotu lahi ange mo feinga ke ako lahi ange fekauʻaki mo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. ʻI heʻena fakaafeʻi au ke u lotu fekauʻaki mo e meʻa naʻá ku akó, naʻá ku tali ʻa e fakaafé.

ʻI heʻeku toko tahá, naʻá ku tūʻulutui ʻo fai ʻa e lotu fakamātoato taha kuó u faí, ʻo fehuʻi pe ʻoku moʻoni ʻa e Siasí. ʻI heʻeku fakalaulauloto ki heʻeku lotú, naʻe fakafokifā ʻeku ongoʻi mālohi ʻa e Laumālié. Naʻe fanafana mai ha kihiʻi leʻo siʻi—kae ongo mālohi—ki hoku ʻatamaí, “ʻĒpeni, haʻu ʻo muimui ʻiate au. Ko au ʻa e halá, moʻoní, pea mo e moʻuí.”

Naʻá ku ʻohovale.

ʻI heʻeku talanoa kimui ange ki ai mo e ongo faifekaú, naʻá ku fakamatalaʻi ange naʻá ku pehē ko e leʻo naʻá ku fanongo ki aí, ʻoku mahalo pē ko ʻeku fakakaukaú ʻokú ne feinga ke fakafiemālieʻi au. Naʻá na fakapapauʻi mai kiate au naʻe ʻikai—ko e Laumālie Māʻoniʻoní ia, ʻokú Ne tataki au ki he moʻoní.

Naʻe fakaofo ke ʻiloʻi naʻe ʻafioʻi au ʻe he Tamai Hēvaní pea te u lava ʻo maʻu ha tali pehē. Ka naʻá ku kei ongoʻi pē ʻoku ou fiemaʻu ha fakamahino lahi ange fekauʻaki mo e moʻoni ʻo e ongoongoleleí.

Laka ʻi he Tui

ʻI he fakaofi atu ki he konifelenisi lahí, naʻe fakaafeʻi au ʻe he ongo faifekaú ke u hiki ha faʻahinga fehuʻi pē naʻá ku maʻu pea ke fakafanongo lelei ki he ngaahi talí.

Naʻe fakanonga ʻe he lea ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní ʻa ʻeku ngaahi veiveiuá. ʻI heʻene fakaafeʻi mai ke tau “ʻalu ʻi he hala ʻo e fuakavá pea nofo maʻu aí,”1 naʻá ku ongoʻi ʻoku folofola mai ʻa e Tamai Hēvaní ke u papitaiso.

ʻI he hili ʻa e konifelenisí, naʻá ku talaange ki he ongo faifekaú kuó u mateuteu. Naʻá ku veiveiua ʻiate au, ʻi heʻeku moʻui tāú, mo ʻeku malava ke liliu ʻo hangē ko Sīsū Kalaisí, ka ʻi heʻeku talanoa ki heʻeku pīsopé, naʻá ku fakatokangaʻi ʻa e meʻa naʻe fiemaʻu ke u faí. ʻI heʻeku manatu ki he ngaahi lea ʻa e palōfitá, Laumālié, mo ʻeku tamaí, naʻá ku laka ʻi he tui pea papitaiso au ʻe hoku tokouá. Naʻe faifai ange ʻo u kamata moʻui ʻaki ʻa e ongoongoleleí kakato ʻi he fiefia.

ʻOku ʻomi ʻe he ongoongoleleí ʻa e ngaahi tali mo e fakafiemālie ʻoku ou fiemaʻu ʻi he moʻuí. ʻOku ʻomi ʻe he mahino ʻo e palani ʻo e fakamoʻuí ha ʻamanaki lelei te u toe sio ki heʻeku tangataʻeikí ʻi ha ʻaho. ʻOku hangē ʻa e houalotu sākalamēniti kotoa pē ko e ʻuluaki Sāpate ko ia mo hoku tokouá—ʻoku ou kei ongoʻi pē ʻa e nonga mo e fiefia tatau ko iá.

ʻI heʻeku teuteu ke ngāue fakafaifekaú, ʻoku ou hanganaki atu ke vahevahe ʻa e ongoongoleleí mo ʻeku fakamoʻoní ki he māmaní. ʻOku ou mateuteu ke fakamafola ʻa e maama ʻo e ongoongoleleí—ʻa e maama tatau naʻá ne ʻomi kiate au ʻi he taimi naʻá ku fiemaʻu lahi taha aí.

Paaki