Ko Hono Akoʻi ʻo e Lēsoni Fakalotú ki he Toʻu Tupú mo e Kakai Lalahi Kei Talavoú - Lea Fakafeʻiloaki
Palesiteni Dallin H. Oaks
Konga I
Siʻoku kāinga ʻofeina,
ʻOkú ma fiefia ke ma kau fakataha ʻi he fakatahaʻanga ko ʻení ʻo e kau faiako ʻa e seminelí mo e ʻinisititiutí ʻi he hotau ngaahi ʻunivēsití mo e kolisí. ʻOkú ma fiefia ʻi hoʻomou kau fakataha mai mo homou ngaahi hoá, ʻa ia ʻoku nau mātuʻaki mahuʻinga ki homou ngaahi fatongia fakafaiako toputapú. ʻOku ueʻi kimaua ke ma lea atu ai kiate kimoutolu ʻi he taimi makehe mo faingataʻa ko ʻení—ʻi he uhohuhonga ʻo ha mahaki fakaʻauha fakaemāmani lahi.
Hangē ko ia kuo fakahā atu ʻe Komisiona Paul V. Johnson, ʻo ka hili pē ʻeku lea fakafeʻiloakí, te tau fakahoko ha fealeaʻaki kehekehe ʻe ua ʻi he toenga ʻo e polokalamá.
Te u kamata ʻaki ʻeku lea fekauʻaki mo e mālohi ʻo e ʻofá. Ko e hā e ʻuhinga ʻoku hoko ai e ʻofa ki he ʻOtuá ko e ʻuluaki fekau lahi tahá? ʻOku ʻuluaki ia koeʻuhí he ʻoku mahuʻinga ia ki hono maʻu ʻe he fānau ʻa e ʻOtuá ha mahino pea muimui ki Heʻene palaní mo ʻEne ngaahi fekaú. Ko ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá pea mo ʻEne ʻofa kiate kitautolú ko e ʻelito ia ʻo e tefitoʻi moʻoni ʻo e ongoongoleleí, ʻoku mahuʻinga ia ki he meʻa ʻokú ne tākiekina kitautolú pea ʻoku mahuʻinga ki he meʻa kuo pau ke tau manatuʻí. ʻOku ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate kimoutolu ko ʻEne kau faiakó. ʻOku ʻofa ʻEne kau takí ʻiate kimoutolu ko e kau faiako ʻo ʻEne palaní mo ʻEne folofolá. Pea ʻoku mou ʻofa ʻi hoʻomou fānau akó. Naʻe fakanounouʻi ʻeni ʻe ʻEletā Gordon B. Hinckley ʻi ha foʻi sētesi pē ʻe taha ʻi haʻane lea ki he kau faiakó ʻi he ngaahi taʻu lahi kuohilí: “ʻOku ʻikai ha toe founga lelei ange ke fakahaaʻi ai e ʻofa ki he ʻOtuá ka ko hono fakahaaʻi e ʻofa ki heʻene fānaú, kae tautautefito ki he niʻihi ʻoku nau omi … ke ako meiate koé.”1
Naʻe mālōlō ʻeku tangataʻeikí ʻi he taʻu ʻe 80 tupu kuohilí. Ko e hā ʻeku manatu lelei taha ki homa vaá? Ko ʻene ngaahi akonakí? Ko ʻene ngaahi tauteaʻi aú? ʻIkai, ʻoku ou manatuʻi lelei ʻa ʻene ʻofa ʻiate aú.
Ko e meʻa tatau pē ʻoku ou tui ʻe manatuʻi lahi taha ʻe hoʻo fānau akó ko e anga ʻo ʻenau ongoʻi ʻa hoʻo ngaahi ongo kiate kinautolú. Te nau manatuʻi ʻa e founga naʻá ke tokoni ai ʻi he ʻofa ke nau ako ʻa e ongoongoleleí, ʻiloʻi e ngaahi ueʻi ʻa e Laumālié, pea fakaʻaongaʻi ʻa e ongoongoleleí ʻi heʻenau moʻuí. Ko e ʻofá ʻa e mālohi ʻokú ne fakaʻaiʻai ʻa e faiakó.
Ko e lava ʻeni ha taʻu e 70 nai talu mei heʻeku hoko ko ha tokotaha ako seminelí. Ko e hā e meʻa ʻoku ou manatuʻi lelei taha fekauʻaki mo ʻeku ongo faiako semineli ʻi Venali, ʻIutaá? ʻOku ʻikai ke u teitei manatuʻi ʻa e lēsoni ʻo e ngaahi kalasi naʻa nau akoʻí, ka ʻoku ou manatuʻi naʻá na fakatou ʻofa ʻiate au mo tokangaʻi lelei au.
ʻOku maʻu ʻe he ʻofá ʻa e mālohi: mālohi ke mahino ʻa e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, mālohi ke mahino ʻa e palani ʻo e fakamoʻuí, mo e mālohi ke fakamatalaʻi ʻa e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá.
Kapau ʻoku ʻikai mahino kiate kitautolu ʻa e ʻofá, ko e meʻa kotoa pē fekauʻaki mo e ongoongoleleí ʻoku fakafepakiʻi pe fakavaivaiʻi ia ʻe he ngaahi ʻahiʻahi ʻa e filí mo e mālohi ʻo e ngaahi ʻulungaanga fakaemāmaní pea mo e niʻihi ʻoku tau feohi mo iá.
Ko ʻeku kaveinga hono uá ko hoʻo vā mo e ngaahi kaveinga ʻo e ongoongoleleí ʻokú ke akoʻí.
ʻI hono akoʻi e ngaahi kaveinga fakaʻatamaí, ʻoku angamaheni pea ʻoku faʻa ngofua pē ki he kau faiakó ke nau fokotuʻu kinautolu ko ha kau taukei ʻi he kaveingá. ʻOku ʻikai ke ngofua ia ʻi hono akoʻi e ngaahi tefitoʻi moʻoni fakalotú. ʻOku ʻikai ʻotautolu ʻa e mafai ki he ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. Ko e mafaí ʻoku ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní, ko ha mēmipa Ia ʻo e Toluʻi ʻOtuá, ʻa ia ʻokú Ne maʻu ʻa e tufakanga ki hono fakamoʻoniʻi ʻo e Tamaí mo e ʻAló ʻi hono tataki kitautolu ki he moʻoní. ʻOkú Ne fakamaama ʻetau ngaahi akonakí. Ko ia ai, ʻoku ʻikai totonu ke tau teitei toʻo maʻatautolu ʻa e lāngilangi ki ha fakakaukau ʻokú ne fakamālohia ʻa e ngaahi moʻoni maʻongoʻonga ʻo e ongoongoleleí, ʻo hangē ko e kau faiako ʻo e ako fakaʻatamaí. ʻOku ʻikai totonu ke tau teitei fakafōtunga ʻi he loki akó pe ko ha feituʻu pē ʻi ha founga ʻokú ne uesia ʻa e tuí pe ngaahi akonaki ʻa hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí. ʻOku ʻikai totonu ke tau teitei fakaʻuliʻulilātai ha faʻahinga kaveinga pē ʻoku tau akoʻi ʻaki ʻetau siokitá.
ʻOku tau faiako ʻaki ʻetau ʻofa ki heʻetau Tamai ʻi Hēvaní mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí pea mo e ʻofa ki Heʻene fānaú, ko ʻetau fānau akó. ʻOku fakaʻaiʻai kitautolu ʻe heʻetau fakapapau ke fakatupulaki ʻenau malava ke fanongo mo tokanga kiate Ia ko hotau Fakamoʻuí.
ʻOku ou fakamoʻoni ki hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí, mo lotua ʻa ʻEne ngaahi tāpuakí ke ʻiate kitautolu ʻi heʻetau laka atu ki muʻá, ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.