Ngaahi Fakataha Lotu Faka-Kilisimasí
Tuku ke Tali ʻe he Māmaní Hono Tuʻí


Tuku ke Tali ʻe he Māmaní Hono Tuʻí

Fakataha Lotu Faka-Kilisimasi ʻa e Kau Palesitenisī ʻUluakí 2022

Sāpate, 4 Tīsema 2022

Fakaava Hotau Ngaahi Lotó ke Tali

ʻOku fakafonu hotau lotó ʻe he nonga mo e mālie ʻo e hivá.

Kilisimasi Fiefia!

ʻI Tīsema ʻo e 1943, naʻe kāpui e māmaní ʻe he Tau Lahi Hono II ʻa Māmaní. Naʻe loto-hohaʻa e taha kotoa ki he ngaahi fāmili he fonua mulí, pea naʻe toe ʻamo angé ʻa e hohaʻa ki he fusimoʻomo fakapaʻangá mo fakaemeʻatokoní. Koeʻuhí ko hono fakapotopotoʻi e ngaahi maʻuʻanga moʻui ʻa e fāmilí, naʻe fakaʻohovale ai ki heʻeku tamai ko Hāloti Hailamé, ʻa ia ne taʻu hiva he taimi ko iá, ke ne maʻu ha meʻaʻofa Kilisimasi fakaofo—ko ha seti lēlue meʻavaʻinga. Naʻe ʻikai ko ha lēlue motuʻa pē ʻeni; he naʻe lava e lēlue ia ko ʻení ʻo lele ʻiate ia pē he halanga lēlué. Naʻe ʻikai fiemaʻu ia ke teke. Naʻe ngali taʻemalava ke ʻi ai moʻoni ha faʻahinga meʻaʻofa fakaofo pehē. ʻIo, naʻe mataʻikoloa ʻaki ʻe Hāloti ʻa e lēlue ko iá.

ʻI he fakaofi mai e taimi Kilisimasí, hili ha ngaahi taʻu siʻi mei ai, naʻe fakaʻau ke ʻosi e taú ʻi he māmaní. Ka naʻe teʻeki ke ʻi ai ha fakalakalaka ia ʻi he tuʻunga fakaʻekonōmika ʻi Seni ʻAnitoni i ʻAitahoó, pea toe fuʻu kovi ange e tuʻunga ne ʻi ai e fāmili ʻo ʻeku tamaí. Naʻe puke lahi e tamai ʻa Hālotí, ʻo meimei mole ai ʻene moʻuí. Ne ʻikai ha meʻaʻofa maʻá e tokotaha kotoa pē he Kilisimasi ko iá—ʻo kau ʻa Hāloti mo hono tehina ko ʻĀnoló.

ʻI ha ngaahi ʻaho siʻi kimuʻa he Kilisimasí ne haʻu e tamai ʻa Hālotí ʻo kole ange ki ai ʻi ha kihiʻi leʻosiʻi, “Hāloti, te ke loto ke foaki hoʻo lēlué kia ʻĀnolo koeʻuhí ke ʻi ai haʻane meʻaʻofa Kilisimasi he taʻú ni?”

Naʻe tonu nai ʻene fanongo ki he meʻa ne talaange heʻene tamaí? ʻA ʻene lēlue ʻoku ʻofa taha aí? Ko e kole faingataʻa tahá ʻeni.

ʻI he aʻu ki he pongipongi Kilisimasí, ne kikī fiefia holo ʻa ʻĀnolo heʻene maʻu ha lēlue tatau tofu pē mo Hālotí.

Ne ʻikai fuoloa mei ai kuo fakatokangaʻi ʻe ʻĀnolo ʻoku ʻikai ke toe vaʻinga holo ʻa Hāloti mo ʻene lēlué. Naʻe faifai pē pea fakatokangaʻi ʻe ʻĀnolo ko e meʻaʻofa ko ia naʻá ne laukau ʻakí naʻe ʻikai ke tatau tofu pē mo e lēlue ʻa Hālotí—ka ko e lēlue ia ʻa Hālotí! ʻI he mahino kia ʻĀnolo e mahuʻinga ʻo e meʻaʻofa ko iá, ne ʻikai ke toe tatau ha meʻa mo e lēlue ko iá.

Ko e talanoa fakafāmili ko ʻení ko ha meʻaʻofa ia kiate au—pea ʻoku ʻikai koeʻuhí ko ʻene fakamanatu mai ʻa ʻeku tamai ʻofeiná mo hono tehina ʻofá. Ka ʻoku mahuʻinga ange ʻa ʻene fakamanatu mai ʻa e feilaulaú—ʻa e feilaulau mo e ʻofa ʻa e ʻAlo ʻOfaʻanga ʻo e ʻOtuá—ʻa ē ʻoku tau fakamanatua Hono ʻaloʻí.

Ko Sīsū Kalaisi ʻa ʻetau fuofua meʻaʻofa mo e meʻaʻofa taʻengata ʻo e Kilisimasí. ʻOku ou fakamoʻoni ki he moʻoni ko ʻení: naʻe ʻaloʻi mai Ia, naʻá Ne moʻui peá Ne pekia maʻatautolu, pea ʻokú Ne kei moʻui pē!

ʻOku tau monūʻia lahi ke tau maʻu e meʻaʻofa fakafiefia ko iá. Mei he ngaahi lea ʻo e hiva manakoa he Kilisimasí: “Fiefia ki māmani, ka haʻu ʻa e ʻEikí; ke tau tali hotau Tuʻí!”1

Naʻe akoʻi ʻe ʻEletā Niila A. Mekisuele ʻo pehē: “ʻI he fakakaukau ki he meʻa kotoa pē kuo foaki mai ʻe he ʻOtuá kiate kitautolú, ʻoku totonu ke tau lelei ange ʻi hono tali e ngaahi meʻá, ka ʻoku ʻikai. Ko kitautolu ʻoku lau ʻoku faingamālie mo taʻuʻatāiná, ʻoku tau faʻa pehē ʻoku ʻikai ngali lelei ke tali [ha meʻaʻofa], pea aʻu pē ʻo faingataʻa. …

“[Ka] ʻoku ʻikai tatau e ngaahi meʻaʻofa ʻa e ʻOtuá mo e ngaahi meʻaʻofa fakafaʻahitaʻú, he ʻoku taʻengata ia mo ʻikai faʻa ʻauʻauha, ʻo tupu ai ha Kilisimasi ʻoku hokohoko pea ʻikai ke toe ʻosi!”2

ʻOku fēfē leva ʻetau tali lelei ha faʻahinga meʻaʻofa makehe pehē? Te tau fili fakaʻaho fēfē e meʻaʻofa ʻa hotau Fakamoʻuí, ko ʻEne ʻofá, mo ʻEne Fakalelei taʻe fakangatangatá?

Tau kiʻi mavahe mei he ngaahi matapā sioʻata sinoú mo e ngaahi foʻi lole tokotoko fakalanulanú, ka tau ako mei he ngaahi fatongia fakatōkilalo mo e kakai masivesiva ne nau fuofua tali ʻa e Fakamoʻuí Heʻene kei valevalé.

Maʻu Hono Māʻoniʻoní

ʻI he fakaofi ki hono ʻaloʻi ʻo e Fakamoʻuí, ne feinga takai holo ʻa Mele mo Siosefa he femoʻuekina ʻo Pētelihemá, ka naʻe fonu e ngaahi fale talifonongá. Ne ʻikai nai ha taha ia ke foaki ange ha feituʻu moʻonaua? ʻE ʻikai nai ha taha ia ke foaki ange ha potu ke na mālōlō ai? Ne ʻiloʻi ʻe Mele e meʻaʻofa naʻá ne fata holó, ka naʻe ʻikai ha taha ia ʻe ʻatā ha feituʻu moʻona, ke tali Ia.

ʻOku ʻikai ke tau ʻiloʻi moʻoni e ongo ʻa Mele mo Siosefa he taimi ko ʻení, ka kuó u fakakaukau maʻu pē ki haʻana laka pē ki muʻa ʻi he mālohi mo e loto-falala. ʻI he tokanga ki he fakaafe ʻa e ʻāngeló ke “ʻoua ʻe manavaheé”3 mo ʻena teuteu ko ʻeni ki he ʻaloʻi ʻo Sīsuú, naʻe ʻikai ke na toe ʻamanaki ki ha nofoʻanga lelei ka naʻá na fiemālie pē ʻi ha kiʻi fale tauhiʻanga monumanu fakaʻofa. Ka ne ʻikai ke na toe hohaʻa ki he meʻa ne ngali taʻe-fakafiemālié. ʻE vave pē hano fetongi ʻe he ʻEikí e ongoʻi liʻekina ko iá ʻaki e māʻoniʻoní.

Pea hangē ko e fakamatala ʻiloa ʻi he Luke 2:7, “Pea fāʻeleʻi ʻe ia ʻa e tamá ko hono olo-poʻou, peá ne takatakai ʻaki ia ʻa e kofu, ʻo fakatokoto ia ʻi he ʻaiʻanga-kai ʻo e manú; koeʻuhi naʻe ʻikai te nau hao ʻi he fale talifonongá.”

Ko hotau Fakamoʻuí—ʻa e meʻaʻofa nāunauʻia ʻo e moʻuí, ʻamanaki leleí, mo e talaʻofá—kuo hāʻele mai ki he māmaní.

ʻE lava nai ke tau teuteuʻi ha loki ʻi hotau ngaahi lotó ke tali ʻa Kalaisi pea fakaʻatā Hono nāunaú ke ne fakafonu hotau ngaahi potu liʻekiná? Pea hangē pē ko Mele mo Siosefá, te tau lava ʻo falala kiate Ia neongo e ngaahi tūkunga fakamamahi he taimi ʻe niʻihi. Mahalo he ʻikai hoko e tataki—mo e ngaahi mana—ʻi heʻetau moʻuí ʻi he femoʻuekina [ʻo e moʻuí], pe ʻi he ngaahi tuʻunga māʻolungá pe ʻi he haʻohaʻonga ʻo e kakaí, ka ʻe hoko ia ʻi he ngaahi potu longonoa ʻoku tau nofo mo ngāue aí—ʻa e feituʻu ʻoku tau kumi tokoni ki aí. Pe ko e fē pē ha feituʻu te tau fiemaʻu tokoni aí, te tau lava ʻo maʻu e ngaahi tali ki heʻetau ngaahi lotu fakatōkilaló.

Tali ʻEne Fakaafe ke Ngāué

ʻIkai nai ʻoku fakaofo ko e niʻihi ne nau fuofua tali e Lami ʻa e ʻOtuá ko e kau tauhisipi?

Ne ʻufiʻufi ʻe he fakapoʻulí e māmaní kae fakatahataha hake e kau tauhisipi kuo ofoofó ʻi ha kiʻi maama ulo ngingila kae fekolosiʻaki e langí mo māmani ʻi he meʻa fisifisimuʻa ko ia ne hokó, ʻa hono ʻaloʻi ʻo e Fakamoʻuí.

“Pea pehē ʻe he ʻāngeló kiate kinautolu, ʻOua ʻe manavahē: vakai, he ʻoku ou ʻomi kiate kimoutolu ʻa e ongoongolelei ʻo e fiefia lahi. …

“He kuo ʻaloʻi kiate kimoutolu ʻi he ʻahó ni, ʻi he kolo ʻo Tēvitá, ʻa e Fakamoʻui, ʻa ia ko Kalaisi ko e ʻEikí.”4

ʻOku tau fiefia ʻi he ʻikai ke fakatoloi ʻe he kau tauhisipi fai mateaki ko ʻení hono talí ka naʻa nau fakavave ke feʻiloaki mo honau Tuʻí. ʻOku tau ako meiate kinautolu, ko e talí ko ha foʻi lea ngāue ia. ʻOku fakamatalaʻi mai ʻe Luke naʻe “omi fakavave [e kau tauhi sipí], ʻo ʻilo … [ʻa e] tamá ʻoku tokoto ʻi he ʻaiʻanga-kai ʻo e manú.”5

Ko e taimi lahi, mahalo he ʻikai maʻu ʻetau ngaahi ongo leʻosiʻi mei he ʻEikí koeʻuhí pē ʻoku ʻikai fenāpasi lelei ia mo ʻetau ngaahi fokotuʻutuʻú, ko ʻetau palaní pe ko hotau taimí. ʻOku fakamanatu mai ʻe he talanoa faka-Kilisimasí ke tau hangē ko e kau tauhisipi mateaki ko ʻení ʻa ia ne ʻikai ke nau fakatuotuai ke fai e meʻa ne fiemaʻú ke tali ʻaki honau Tuʻí.

Sai, naʻa mou fakatokangaʻi nai hono fakakau ʻe Luke ʻi he fakamatala ki he Kilisimasí ha fakamatala fakafiefia ko hono tali Iá ko hono vahevahe ia Iá, ʻo pehē, “ʻI heʻenau mamata kia [Sīsuú], naʻa nau tala ke ʻiloʻi ʻa e meʻa ne fakahā ange kiate kinautolu fekauʻaki mo e tamasiʻí ni”?6 Naʻe maʻu ʻe he kau tauhisipí ni ʻa e fekaú ni mei he langí, pea nau fakavave ʻo hoko ko e kau talafekau ʻo langi, ʻi hono fakahā ʻenau “fiefia ki māmaní,” mo fakaafeʻi e kakai kotoa pē ke “tali [honau] Tuʻí!”7

Tali ʻaki e Tui ʻOku Tolonga

Taki leva ʻetau tokangá ki he Kau Tangata Potó. ʻOku nau makehe ʻi he kau fekumi lahi taha kia Sīsū Kalaisí. Ne nau faivelenga ʻi heʻenau moʻuí ʻo siofi e fakahā mei he langí, pea ʻi he hokosia iá, ne nau liʻaki e ngaahi fiemālie ʻo e ʻapí, ʻa e ngāué, fāmilí, mo e kaungāmeʻá ka nau muimui he fetuʻú ʻo fekumi ki honau Tuʻí.

Ne ʻikai ke tatau ia mo e kau tauhisipí, ko ʻenau fonongá naʻe hokohoko atu pē ia ʻi ha taimi lōloa. Ne pau ke nau fekumi, fehuʻi, tatali pea hoko atu e fonongá, pea nau toe fai pē e meʻa tatau, kae ʻoua kuo faifai pea nau sio ki he kiʻi valevalé ʻia Mele, ko ʻEne faʻeé. Ne nau foaki ha ngaahi meʻaʻofa ne fuʻu mahuʻinga ʻaupito pea tūʻulutui ʻo hū kiate Ia.8

Kuó u faʻa fakalaulaulotoa: ʻI heʻetau tali ʻa Kalaisí, ʻoku tau fekumi faivelenga nai kiate Ia pea fakaʻatā Ia ke Ne tataki ʻetau fonongá ki he ngaahi feituʻu mo e kakai taʻeʻiloa kiate kitautolú? ʻE founga fēfē nai haʻatau fakahaaʻi ʻetau houngaʻiá ʻi he ngaahi meʻaʻofa mo e moihū ʻoku tau fakahokó?

ʻOku Monūʻia ʻa Kinautolu ʻOku Tali [Iá]

Ko ia—ko e talanoa faka-Kilisimasi maʻongoʻongá ia.

Siʻoku ngaahi kaungāmeʻa, ʻoku monūʻia ʻa kinautolu ʻoku maʻu [iá]. Neongo hono ʻofeina ʻa e meʻaʻofa ʻo e lēlue ʻo ʻeku tamaí mo e ngaahi meʻaʻofa lelei ʻo e taimi mo e koloa ʻoku ngaohi ʻe he ngaahi fāmili he feituʻu kotoa peé, ka ʻoku ʻikai teitei tatau ia mo hono maʻu ʻo e meʻaʻofa Kilisimasi moʻoní—ʻa Sīsū Kalaisí.

“He ko e hā hono ʻaonga ki ha tangata ʻo kapau ʻoku foaki kiate ia ha meʻaʻofa, pea ʻoku ʻikai te ne taliʻa e meʻaʻofá?”9

Fakakaukau ki he folofola ko iá ʻi he moʻoni taʻengata ko ʻení: “He naʻe ʻofa pehē ʻa e ʻOtuá ki māmani, naʻá ne foaki hono ʻAlo pē taha naʻe fakatupú, koeʻuhí ko ia kotoa pē ʻe tui kiate iá ke ʻoua naʻa ʻauha, kae maʻu ʻa e moʻui taʻengatá.”10

ʻOku ou saiʻia he talaʻofa ko ia kotoa pē te ne maʻu moʻoni ʻa e meʻaʻofa ʻo Kalaisí ne foaki he pō toputapu ko iá te ne maʻu ʻa e moʻui taʻengatá!

Ko ia ʻoku tau vakai ʻoku fakafou ʻi heʻetau ngaahi ngāue fakaʻaho ke tali kakato ange ʻa Kalaisí, te tau hoko ai ʻo tatau mo e meʻa ne fakaafeʻi mai ʻe hotau palōfita ko Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní: ko “ha kakai ʻoku nau malava, mateuteu, mo taau ke tali e ʻEikí ʻi Heʻene toe hāʻele maí, ko ha kakai kuo nau ʻosi fili ʻa Sīsū Kalaisi.”11

Hono ʻikai nāunauʻia ke fakakaukauloto atu ki he ʻaho ko iá te tau toe kalanga fakataha ai: “Fiefia ki māmani, [ʻoku hāʻele mai] e ʻEikí; [tuku ke taliʻe he māmaní mo kitautolu hono kotoa hono Tuʻí]!”12 ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Paaki