Jeesuksen Kristuksen voima ja puhdas oppi
Jeesuksen Kristuksen voima ja puhdas oppi, vanhin Neil L. Andersen
Sunnuntaina 11. kesäkuuta 2023
Vanhin Neil L. Andersen: Kiitos, vanhin Gilbert. Kiitos, veli Webb. Kaksi ystävääni ja rakasta työtoveriani. Rakastan heitä hyvin paljon.
Eikö kuoro ollutkin mahtava? Ja niin kunnioittava! Olette todella vaikuttavia. Kiitos oikein paljon!
Ajattelin laulun sanoja, kun lauloitte kolmatta säkeistöä yksiäänisesti: ”Hän valkeuteni ja voimani on. Kun apuunsa turvaan, oon voittamaton.”1 Jos saisimme noiden sanojen tunteen syvälle niiden ytimiin, joita opetamme, ne pitäisivät monet turvassa.
On ihmeellistä olla tabernaakkelissa, eikö niin? Emme tule tänne enää kovinkaan usein. Jotkut teistä eivät ole ehkä koskaan olleet täällä. Olette liian nuoria. Joillakuilla meistä on monia muistoja tästä suuresta vanhasta tabernaakkelista. Kuinka monella täällä on hyvä muisto siitä, kun olette olleet täällä aiemmin? (Käsiä nousee.)
Kolmekymmentä vuotta sitten vanhin Christofferson ja minut kutsuttiin huhtikuun yleiskonferenssiin. Muistakseni istuimme aivan tuossa alhaalla ennen kuin siirryimme punaisille tuoleille. Yksi apostoleista, vanhin Marvin Ashton, oli sairaana tuon konferenssin aikana, ja niinpä vanhin Christofferson ja minä lausuimme nöyrän todistuksemme. Meillä ei ollut paljon aikaa valmistautua.
Minulla on toinenkin muisto, jonka kerron teille.
En ollut puhunut tabernaakkelissa sitten tuon todistuksen vuonna 1993. Viimeinen konferenssi, joka oli tarkoitus pitää täällä tabernaakkelissa, oli tulossa – se oli lokakuussa 1999.
Tapahtui jotakin minulle varsin järkyttävää. Oli perjantaiaamu ennen konferenssia – klo 7.30. Olin toimistossani, kun puhelin soi. Ääni toisessa päässä sanoi: ”Veli Andersen, tämä on presidentti Hinckley.” Olin johtava auktoriteetti, mutta vietin hyvin vähän aikaa presidentti Hinckleyn seurassa. Hänen ensimmäiset sanansa minulle – täysin totuudenmukaisesti – olivat: ”Millainen tuuraaja sinä olet?” En todellakaan tiennyt, miten vastata, mutta mutisin jotakin. Hän jatkoi: ”Vanhin Robert Hales on sairaana. Hänet leikataan maanantaina, eikä hän pysty puhumaan huomisaamuna. Haluaisimme sinun ottavan hänen paikkansa puhujana lauantaiaamuna. Sopiiko? Näkemiin!” Se toi mukanaan monia levottomia tunteja. Se oli ainoa kokemukseni puheen pitämisestä yleiskonferenssissa täällä tabernaakkelissa.
Jos meillä olisi aikaa, olisi hienoa kuulla kaikki teidän kokemuksenne.
Saanen aloittaa ilmaisemalla oman rakkauteni sekä ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista koorumin rakkauden teitä jokaista kohtaan. Kunnioitamme ja ihailemme syvästi uskoanne ja omistautumistanne Vapahtajallemme Jeesukselle Kristukselle ja Hänen pyhälle työlleen. Nämä ovat hyvin tärkeitä historiallisia aikoja. Satojentuhansien nuorten myöhempien aikojen pyhien elämä on herkästi teidän vaikutuspiirissänne. Olipa teidät kutsuttu seminaarin- tai instituutinopettajaksi seurakuntaanne tai vaarnaanne tai valittu opettajaksi johonkin 638 instituutistamme eri puolilla maailmaa tai vapaatuntiseminaareistamme – kysyin juuri veli Webbiltä, kuinka monta seminaariluokkaa meillä on, ja hän sanoi, että luultavasti noin 80 000 seminaariluokkaa. Vapaatuntiseminaareja on tietenkin Yhdysvaltain länsiosissa, Kanadassa ja kirkon kouluissa. Tai jos palvelette jossakin tehtävässä auttaen seminaarien ja instituuttien työssä, kiitän teitä vilpittömästi ensimmäisen presidenttikunnan ja kahdentoista koorumin puolesta. Me rakastamme teitä, ja me rukoilemme puolestanne. Me pidämme teitä Jeesuksen Kristuksen opetuslapsitovereinamme, kun valmistamme vanhurskasta kansaa maailman kansakuntien, kulttuurien ja kielten joukossa valmistautuessamme Vapahtajan loistavaan paluuseen maan päälle.
Ilmaisen kunnioitukseni jokaiselle teistä ja jaloille opettajille, jotka ovat toimineet ennen teitä tässä suuressa työssä, ja kerron äskettäisestä lyhyestä keskustelusta veli Andy Diazin kanssa, joka on vaarnanjohtaja täällä Salt Lake Cityssä. Puhuimme eräästä hänen nuoruusvuosiensa aamuseminaariopettajasta. Tässä on hyvin mielenkiintoinen yhteys. Liityttyään kirkkoon 13-vuotiaana Tampan kaupungissa Floridassa Yhdysvalloissa vaarnanjohtaja Diaz aloitti seminaarin vuotta myöhemmin samassa aamuseminaariluokassa ihanan vaimoni Kathyn kanssa. Huomaatte, että hän näyttää paljon vanhemmalta kuin Kathy. Elämä kohtelee meitä jokaista eri tavalla. Opettajana oli Kathyn äiti, tuleva anoppini, sisar Martha Williams. Kuunnelkaa tätä lyhyttä keskustelua, jonka kävin vaarnanjohtaja Diazin kanssa.
[Video alkaa]
Vanhin Andersen: Olen täällä tänään Salt Laken Riversiden vaarnan johtajan Andy Diazin kanssa. Vaarnanjohtaja Diazilla ja minulla on jotakin yhteistä, ja se on, että vaimoni Kathy oli samassa seminaariluokassa hänen kanssaan yli 50 vuotta sitten, ja heidän opettajanaan oli Kathyn äiti, sisar Martha Williams. Hän oli mahtava nainen. Tunsin hänet tietenkin hyvin. Hän on sittemmin kuollut. Halusin kuitenkin kuulla, mitä tunteita yli 50 vuotta myöhemmin sisar Martha Williams herättää miehessä, joka on nykyään vaarnanjohtaja, joka liittyi kirkkoon 13-vuotiaana ja meni sitten seminaariin vuotta myöhemmin. Vaarnanjohtaja Diaz, kerro meille kokonaisnäkemyksesi tästä naisesta, joka oli seminaarinopettajasi.
Vaarnanjohtaja Andy Diaz: Hän oli luultavasti yksi elämäni kolmesta vaikutusvaltaisimmasta naisesta – äitini, vaimoni ja sisar Williams.
Vanhin Andersen: Varmaan liioittelet?
Vaarnanjohtaja Diaz: En liioittele.
Vanhin Andersen: Kuinka hän voi olla sinulle niin tärkeä?
Vaarnanjohtaja Diaz: Hän auttoi minua kasvamaan ja oppimaan evankeliumia, koska olin aivan uusi kirkon jäsen 13-vuotiaana ja sitten 14-vuotiaana aloitin seminaarin. Ja hän oli pohjimmiltaan se, joka auttoi minua oppimaan evankeliumia. Kun olin yläkoulussa, sain työpaikan, jossa minun oli mentävä töihin aamukahdelta, ja lähdin aina heti töiden jälkeen aamuseminaariin kuudelta, koska en halunnut jättää sitä väliin. Se oli minulle niin tärkeää. Hän oli jo luonut ilmapiirin ”Koetaan hengellinen kokemus”, ja minä halusin niitä hengellisiä kokemuksia.
Vanhin Andersen: Pysyikö hän evankeliumin puhtaudessa ja yksinkertaisuudessa vai yrittikö hän – muistan, että 50 vuotta sitten joissakin omissa luokissani me tutkimme asioita, joista emme tienneet mitään.
Vaarnanjohtaja Diaz: Hän opetti minulle ehdottomasti Kristuksen puhdasta oppia. Hän puhui uskosta ja parannuksesta sekä siitä, mitä meidän pitää tehdä päästäksemme takaisin taivaallisen Isämme luo kestäen loppuun asti.
Vanhin Andersen: Auttoiko hän sinua kokemaan sellaisen henkilökohtaisen kääntymyksen Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen, joka on kestänyt koko elämäsi?
Vaarnanjohtaja Diaz: Kyllä, hän teki niin. Koska hän auttoi minua luomaan suhteen taivaalliseen Isäämme ja Vapahtajaan. Opin Häneltä Vapahtajasta. Ja kaikki se, mitä on pyhissä kirjoituksissa – hän osasi avata ne ymmärrykselleni – ja opinkohdat, joita Vapahtaja opetti. Hänellä oli todistus, enkä koskaan muista hänen päättäneen oppituntia ilman että hän todisti Vapahtajan evankeliumista ja siitä, mitä hän opetti sinä päivänä. Se oli todella tärkeää. Hän oli niin dynaaminen ihminen. Hän ympäröi meidät evankeliumin rakkaudella, jota hän tunsi. Ja kun katselin häntä, yritin sitten jäljitellä sitä, mitä hän teki.
Vanhin Andersen: Kun katsot taaksepäin, niin mitä sanoisit seminaarin- ja instituutinopettajille – kaltaisillesi, jotka ovat uusia kirkossa ja tulleet juuri mukaan – mitä kannustaisit heitä tekemään, vaarnanjohtaja Diaz?
Vaarnanjohtaja Diaz: Rakasta oppilaitasi. Kerro heille, että rakastat taivaallista Isää ja että taivaallinen Isä rakastaa heitä. Että Vapahtaja rakastaa heitä. Ja että jos seuraa Jumalaa ja Hänen profeettojaan, niin pystyy pääsemään takaisin ja elämään jälleen taivaallisen Isämme luona.
Vanhin Andersen: Olen varma, että vanhempasi olisivat sinusta hyvin ylpeitä. Ja tiedän, että sisar Williamskin, joka on nyt valmistunut tästä maailmasta 25 vuotta sitten, olisi hyvin ylpeä sinusta.
Vaarnanjohtaja Diaz: No, se piristää päivääni.
Vanhin Andersen: Kiitos oikein paljon. Kiitos, että kerroit meille näitä ajatuksia.
Vaarnanjohtaja Diaz: Eipä kestä.
[Video päättyy]
Vanhin Andersen: Veli ja sisar Diaz ovat täällä kanssamme tänä iltana. Voisitteko nousta seisomaan, veli ja sisar Diaz, jotta voimme antaa teille tunnustusta? Kiitos oikein paljon.
Vaarnanjohtaja Diaz kuvaa sitä vaikutusta, joka teillä on ja tulee edelleen olemaan nousevaan sukupolveen, koska te uskotte Lunastajaan ja te pidätte Hänet valona kaikessa, mitä sanotte ja teette.
Kun palvelemisenne on jo niin esimerkillistä, rukoukseni tänään on, että voin kertoa yhdestä tai kahdesta oivalluksesta, jotka kohottavat teitä hengellisesti ja auttavat teitä vähäiselläkin tavalla vahvistamaan vanhurskasta palveluanne.
Tässä on ensimmäinen asia pohdittavaksenne: Opettakaamme ja todistakaamme useammin ja voimallisemmin Jeesuksesta Kristuksesta.
Miettikää, kuinka nämä presidentti Russell M. Nelsonin sanat viime huhtikuun yleiskonferenssissa ovat niin ajankohtaisia oppilaille, joita opetatte: ”Olipa teillä mitä tahansa kysymyksiä tai ongelmia, vastaus löytyy aina Jeesuksen Kristuksen elämästä ja opetuksista. Oppikaa lisää Hänen sovituksestaan, Hänen rakkaudestaan, Hänen armostaan, Hänen opistaan ja Hänen palautetusta parantumisen ja edistymisen evankeliumistaan. Kääntykää Hänen puoleensa! Seuratkaa Häntä!”2
Kun minut kutsuttiin johtavaksi auktoriteetiksi 30 vuotta sitten 1990-luvun alkupuolella, aikuisista Yhdysvalloissa yhdeksän kymmenestä oli kristittyjä. Pew Research Centerin mukaan kristittyjä on Yhdysvalloissa nykyään 64 prosenttia väestöstä, ja heidän osuutensa putoaa todennäköisesti alle 50 prosenttiin muutaman vuosikymmenen kuluessa. Muut kansakunnat ovat kohdanneet tai kohtaavat samanlaisia uskon haasteita.
Tietenkään kaikki teistä, jotka osallistutte tänään, eivät ole maista, joissa kristinusko on vallitseva uskonto, ja monet teistä ovat alueilta, joilla usko Jeesukseen Kristukseen on edelleen vahva. Mutta asuimmepa missä tahansa, me ymmärrämme, että tie iankaikkiseen elämään alkaa syvästä ja vakiintuneesta kääntymyksestä Vapahtajaamme ja Hänen jumalallisen elämänsä ja tehtävänsä kunnioittamisesta.
”Tuomas sanoi hänelle: ’Herra, – – kuinka voisimme tuntea tien?’ Jeesus vastasi: ’Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.’”3
Nuorten voimaksi -kirjasen alkusanomassa ensimmäinen presidenttikunta kirjoittaa: ”Te olette todellakin taivaallisen Isän valittuja henkiä, jotka on lähetetty maan päälle tänä aikana tekemään tärkeitä asioita. – – Kääntykää Vapahtajan puoleen. Hän on ’nuorten voima’.”4
Olin hiljattain lastenlasteni seminaarirakennuksessa. Olin vaikuttunut siitä, että seinillä oli monia kuvia Vapahtajasta, Hänen omia sanojaan ja muita pyhien kirjoitusten kohtia, jotka todistavat Hänestä.
Veli Chad Webb on opettanut tätä periaatetta: ”Tärkein yksittäinen tapa auttaa nousevaa sukupolvea kasvattamaan uskoa on se, että asetamme Jeesuksen Kristuksen paremmin opettamisemme ja oppimisemme keskiöön.”5
Emmekö me vaikuttaneet syvällisesti huhtikuun yleiskonferenssissa, kun presidentti Dallin H. Oaks lainasi Nefin sanoja: ”Kestitkää itseänne Kristuksen sanoilla, sillä katso, Kristuksen sanat kertovat teille kaiken, mitä teidän tulee tehdä”6, ja sitten voimallisen sanomansa muussa osassa luki valikoituja Vapahtajan sanoja – sitä, mitä Hän sanoi sekä Uudessa testamentissa että Mormonin kirjassa. Presidentti Oaks päätti puheensa tähän yksinkertaisesti ilmaistuun profeetalliseen julistukseen: ”Vahvistan näiden opetusten totuuden Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.”7
Jeesuksen Kristuksen sanoissa on ylimaallinen voima:
”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte.”8
”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin.”9
”Katso, minä olen Jeesus Kristus, Jumalan Poika. – – Minä olen maailman valo ja elämä.”10
Jos joskus mietitte, mitä sanoa, puhukaa Vapahtajan sanoja. Puhukaa Hänen kokemuksistaan, puhukaa Hänen vertauksistaan, puhukaa pyhien kirjoitusten sanoja ja profeettojen sanoja, jotka todistavat Hänestä.
Kun opetamme ja todistamme Jeesuksesta Kristuksesta, Pyhä Henki vahvistaa nuorten opetuslastemme sydämessä Hänen elämänsä ja opetustensa totuuden voimalla, joka on paljon kestävämpi kuin oman opetuksemme voima.
Miettikäämme nöyrästi, teemmekö me kaiken, mitä meidän tulee tehdä, jotta opetamme ja todistamme – kuten presidentti Nelson pyysi – Hänen sovituksestaan, Hänen rakkaudestaan, Hänen armostaan, Hänen opistaan, Hänen palautetusta parantumisen ja edistymisen evankeliumistaan.
Koska aiempi opetusmallimme ei ehkä ole riittävää tähän päivään ja siihen, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, avartakaamme omaa ymmärrystämme ja – kuten presidentti Nelson neuvoi – oppikaamme lisää itse ja kannustakaamme kirkon nuoria ja nuoria aikuisia oppimaan lisää Jeesuksen Kristuksen elämästä ja opetuksista.11
Toinen huomioni: Pitäkäämme oppi puhtaana ja yksinkertaisena.
Mitä me todella tiedämme taivaallisesta Isästämme, Vapahtajastamme Jeesuksesta Kristuksesta, kuolevaisuutta edeltävästä elämästämme, Isämme onnensuunnitelmasta meitä varten, uskon ja parannuksen periaatteista, pelastavista toimituksista, käskyistä, liitoista, kuuliaisuudesta ja kestävyydestä sekä meille luvatuista siunauksista tämän kuolevaisen maailman jälkeen – kaikki tämä on niin kauniin selkeää, ettei meidän pitäisi koskaan tuntea tarvetta mennä ”ohi maalin”12, kuten pyhissä kirjoituksissa opetetaan.
Me keskitämme opetuksemme taivaalliseen Isäämme, Jeesukseen Kristukseen ja Heidän ilmoittamaansa oppiin, mikä auttaa nuoriamme lisäämään uskoa Heihin, kokemaan kääntymyksen Heihin ja saamaan Heidän lupaamansa siunaukset.
Kristuksen oppi löytyy pyhistä kirjoituksista ja profeettojen opetuksista. Heidän vastuunaan on välittää Herran tahto.
Oppiin, jota opetetaan pyhissä kirjoituksissa ja jota opettavat profeetat, sisältyy usean todistajan periaate, josta olette kuulleet usein yleiskonferenssissa ja josta itse puhuin yli 10 vuotta sitten: ”Muutamat epäilevät uskoaan löytäessään jonkun kirkon johtohenkilön vuosikymmenten takaisen lausunnon, joka vaikuttaa yhteensopimattomalta oppimme kanssa. Kirkon oppia ohjaa eräs tärkeä periaate. Oppia opettavat kaikki 15 ensimmäiseen presidenttikuntaan ja kahdentoista koorumiin kuuluvaa. Se ei ole kätkettynä yhden puheen johonkin epämääräiseen kappaleeseen. Tosia periaatteita opetetaan usein ja niitä opettavat monet. Oppiamme ei ole vaikea löytää.”13
Huomaatteko, miten tärkeää on tuoda jatkuvasti profeettojen ja apostolien opetuksia luokkakeskusteluihinne? Herran ohjeet nykymaailmassa esiintyviin kysymyksiin ja huolenaiheisiin tulevat niiltä, jotka on asetettu apostolisella valtuudella. Jos luottamus profeettoihin ja apostoleihin hiipuu, maailman häiriötekijät, harhaanjohtavuudet ja viisastelut voivat saada ihmisen irtoamaan hengelliseltä perustaltaan. Odottakaa innokkaasti yleiskonferenssia ja keskustelkaa siinä annetuista tärkeistä opetuksista. Tuokaa selkeästi esiin Herran voideltujen pyhä rooli. Kun maailma siirtyy kauemmaksi Jumalan käskyistä, apostolien rooli tulee olemaan entistä tärkeämpi.
Kun pidätte Herran opin puhtaana ja ymmärrettävänä, pitäkää huoli siitä, että pysytte Jumalan asettamien rajojen sisäpuolella ja vältätte virheitä, joita tulee arvailujen ja omien ajatusten myötä, jotka eivät ole opin mukaisia. Tällaiset ajatukset voivat olla joidenkin mielestä hyvinkin houkuttelevia, mutta niissä ei ole totuuden voimaa, joka vahvistaa uskoa.
Pidän siitä opetuksesta, jonka presidentti Dallin H. Oaks antoi pojalleen, kun tämä esitti kysymyksen, jota ei ole selkeästi selitetty Kristuksen opissa. Presidentti Oaks vastasi: ”Poikani, en tiedä vastausta siihen kysymykseen, mutta saanen vastata kysymykseen, johon tiedän vastauksen.” Sitten hän todisti profeetasta Joseph Smithistä ja ensimmäisestä näystä. Olkaamme halukkaita sanomaan: ”En tiedä siitä, mutta tämän minä tiedän.”
Pohtikaa näitä kysymyksiä ja vastauksia:
”Veli Jones, mikä on alkuräjähdyksen sekä Aadamin ja Eevan välinen yhteys?” ”En tiedä vastausta tuohon kysymykseen, mutta saanen kertoa sinulle, mitä tiedämme Aadamista ja Eevasta.”
”Sisar Gonzalez, miksi emme tiedä enemmän taivaallisesta Äidistämme?” ”En tiedä vastausta tuohon kysymykseen, mutta tiedän, että sinä olet ’taivaallisten vanhempien rakas tytär, jolla on jumalallinen luonne ja iankaikkinen päämäärä’.”14
Miettikää, kuinka voitte kääntää hyvät mutta spekulointiin houkuttelevat kysymykset vastauksiksi, jotka vahvistavat uskoa Vapahtajaamme Jeesukseen Kristukseen. Tässä on teille haaste. Auttakaa oppilaita ymmärtämään, etteivät kaikki kysymykset ole samanarvoisia. Hengellinen ymmärrys ja kypsyys auttavat erottamaan tärkeät kysymykset kiinnostavista kysymyksistä.
Tarkkuudella, selkeydellä ja yksinkertaisuudella me kutsumme Pyhän Hengen vahvistavaa todistusta. ”Te saatte puolustajan – –. Hän, Totuuden Henki, – – todistaa minusta.”15
Brigham Young kuvaili Joseph Smithin opetuksia tällä tavoin: ”Hän kuvaannollisesti sanoen otti taivaan ja toi sen maan päälle. Hän otti maan ja kohotti ja saattoi yksinkertaisesti ja selkeästi ilmi sen, mikä on Jumalasta.”16
Olkaa varovaisia, etteivät teille kerrotut kertomukset ja tarinat ole kaunisteltuja. Pyrkikää varmistamaan, että lainaatte pyhien kirjoitusten kohtia ja lausumia siinä asiayhteydessä, johon ne on tarkoitettu.
On helppoa tuntea vetoa johonkin uuteen tai erittäin kiehtovaan, ymmärryksemme äärirajoilla olevaan asiaan. Pysykää puhtaan ja yksinkertaisen opin turvassa.
Olkaa varovaisia, kun valitsette mediasisältöä, henkilökohtaisia kertomuksia ja havaintoesimerkkejä. Tehokkaasti käytettyinä ne lisäävät kiinnostusta ja syvyyttä. Jos niitä tähdennetään liikaa, ne voivat kääntää huomion pois opettamisestanne. Menetelmä voi jättää viestin varjoonsa.
Profeetta Alma todisti, että evankeliumin ilosanoma ”ilmaistaan meille selkein sanoin, jotta ymmärtäisimme, jotta emme voi erehtyä”17.
”Ja jos sotatorvesta lähtee epäselvä ääni, kuka valmistautuu taisteluun?”18
Miettikää, kuinka nämä pyhien kirjoitusten kohdat ovat kauniin selkeitä:
”Tulkaa minun luokseni.”19
”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.”20
”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi.”21
”Koettelemme heitä näin nähdäksemme, tekevätkö he kaiken, mitä Herra, heidän Jumalansa, käskee heidän tehdä.”22
”Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä.”23
Voimallisessa saarnassaan ”Kuule Häntä” presidentti Nelson sanoi: ”[Taivaallinen Isä] viestii yksinkertaisesti, hiljaa ja niin uskomattoman selkeästi, ettemme voi ymmärtää Häntä väärin.”24
Jumalallinen tapa opettaa on selkeä, täsmällinen, yksinkertainen.
Olkaa viisaita, kun pidätte opettamanne opin tasapainossa. Antakaa opinkohdalle asianmukainen painoarvo muiden siihen liittyvien totuuksien yhteydessä. Muistakaa Vapahtajan neuvot käskyjen opettamisesta: ”Näitä teidän pitäisi noudattaa, noita muitakaan unohtamatta.”25
Vanhin Neal A. Maxwell on selittänyt: ”Evankeliumin periaatteet punoutuvat yhteen kankaaksi, joka pitää ne järjestyksessä ja tasapainossa keskenään.”26
Ajatelkaapa näitä: Jumalan rakkaus ja Jumalan lait, anteeksianto ja parannus, rakkaus Jumalaa kohtaan ja rakkaus muita kohtaan, tahdonvapaus ja vastuullisuus.
Kuten on sanottu monta kertaa, opeta niin, että sinua ymmärretään, mutta myös ettei sinua ymmärretä väärin.
Lopuksi, kuten me kaikki hyvin tiedämme, nämä totuudet tulee kertoa ilmapiirissä, joka toivottaa Hengen tervetulleeksi ja edistää sitä. Emme voi pakottaa Henkeä. Me rukoilemme Hengen johdatusta ja luomme Hengelle otollisen ilmapiirin, mutta me emme yritä keinotekoisesti luoda hengellistä kokemusta.
Yli 30 vuotta sitten presidentti Dallin H. Oaks kertoi minulle kokemuksesta tyttärensä Jennyn kanssa, joka oli silloin vielä teini-ikäinen. Hän kertoi näin: ”Jenny osallistui erääseen Nuorten Naisten luokkaan tai toimintaan ollessaan teini-ikäinen. Kun hän tuli kotiin, niin vanhempien tapaan vaimoni ja minä kysyimme häneltä, kuinka tuo tapaaminen sujui. Jenny kertoi: ’No, opettaja sanoi: ”Tänä iltana me saamme hengellisen kokemuksen. Jos kaikki pitävät toisiaan kädestä kiinni piirissä, me saamme hengellisen kokemuksen.”’”
Lainaan edelleen presidentti Oaksia: ”Kysyin Jennyltä: ’Miltä sinusta tuntui?’ Hän sanoi: ’Minusta tuntui vain yököttävältä.’” (Ehkäpä nykyään, 30 vuotta myöhemmin, sanottaisiin: ”Minusta tuntui ällöttävältä.” En ole varma, mitkä sanat olisivat oikeita.) Presidentti Oaks jatkoi: ”Sanoin: ’Olen iloinen, koska kun kuulen jostakin tällaisesta, minustakin tuntuu yököttävältä.’” Sitten presidentti Oaks kertoi: ”Opetin hänelle, kuinka hengellisiä kokemuksia ei suunnitella aikataulun mukaan, vaan niitä tapahtuu, kun tavoittelemme Herran Hengen vaikutusta.”
Muistattehan, millaista rakkautta vaarnanjohtaja Diaz tunsi seminaarinopettajaltaan, sisar Williamsilta? Me luomme Hengelle otollisen ilmapiirin, kun opetamme osoittaen rakkautta, rauhaa, lempeyttä, sävyisyyttä ja uskoa.
Te kaikki tunnette tämän pyhien kirjoitusten kohdan: ”Se, joka ottaa sanan vastaan totuuden Hengen kautta, ottaa sen vastaan sellaisena kuin sitä saarnataan totuuden Hengen mukaan[.] Sen tähden se, joka saarnaa, ja se, joka ottaa vastaan, ymmärtävät toisiansa, ja molemmat rakentuvat ja riemuitsevat yhdessä.”27
Tämä ei siis koske ainoastaan teitä vaan myös niitä, jotka ovat luokassanne. Oppilaamme tulevat oppimaan teiltä, että vain olemalla kuuliaisia ja muistamalla Hänet aina heillä voi olla jatkuvasti Hänen Henkensä mukanaan.
Näin presidentti Eyring on sanonut:
”Oppi saa voimansa siitä, että Pyhä Henki vahvistaa sen olevan totta. Me valmistamme parhaan kykymme mukaan opetettaviamme vastaanottamaan hiljaisen, vienon äänen vaimeat kuiskaukset. Se edellyttää ainakin jonkin verran uskoa Jeesukseen Kristukseen. Se edellyttää ainakin jonkin verran nöyryyttä, jonkin verran halua alistua Vapahtajan tahtoon meitä kohtaan. Sillä, jota haluatte auttaa, ei ehkä ole juuri lainkaan näitä kumpaakaan, mutta te voitte kehottaa häntä haluamaan uskoa. Ja enemmänkin, te voitte saada varmuutta toisestakin opin voimasta. Totuus pystyy valmistamaan itselleen tien. Pelkkä opin sanojen kuuleminen voi kylvää ihmissydämeen uskon siemenen. Ja pienen pienikin uskon siemen Jeesukseen Kristukseen kutsuu Hengen.”28
Kauniita sanoja. Olette olleet hyvin kunnioittavia. Kiitos paljon, että sain viettää tämän ajan kanssanne. Me rakastamme teitä, ja kiitämme teitä kaikesta, mitä teette vahvistaaksenne nuoriamme ja nuoria naimattomia aikuisiamme sekä vahvistaaksenne heidän uskoaan Jeesukseen Kristukseen.
Herran palvelijana ja apostolisella valtuudellani siunaan teitä niin, että mielenne ja sydämenne täytetään rakkaudella, armolla, opetuksilla ja syvällä kunnioituksella Herramme Jeesuksen Kristuksen verratonta sovitusuhria kohtaan. Siunaan teitä niin, että – jos haluatte – kykynne opettaa Kristuksen oppia puhtaasti ja voimallisesti kasvaa ja tulette näkemään ja tuntemaan Pyhän Hengen vahvistavan todistuksen hyvissä oppilaissanne.
Jätän teille varman ja kiistattoman todistukseni siitä, että Jeesus on Kristus. Todistan teille Hänen lupauksestaan, kun Hän sanoi: ”Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa.”29 Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.