Lukijan kirjoitus

Rukouksesta lohtua

Maycie K., 10, Idaho, USA

Kuvitus Amanda Smith

Kun eräs hyvä perheystävämme kuoli muutama kuukausi sitten, olin todella surullinen. Tuntui kuin vatsassani olisi ollut iso, tyhjä aukko. Luulin, ettei se koskaan häviäisi.

Mutta sinä päivänä, kun äiti kertoi minulle ja perheellemme, että ystävämme oli kuollut, en ollut ainoa, joka tunsi surua. Olin tosi huolissani hänen perheestään ja siitä, kuinka surullisia he olivat. Jos minusta tuntui näin surulliselta, hänen perheestään tuntui varmasti tuhat kertaa pahemmalta.

Sinä iltana pidin rukouksen. Pyysin, että ystävillämme olisi kaikki hyvin ja että he tuntisivat lohtua. Pyysin samaa omalle perheellemme.

Kun olin pitänyt rukouksen, tunsin lämpimän tulvahduksen peittävän minut. Tiesin, että Pyhä Henki lohdutti minua. Tiesin, että kaikki järjestyisi. Vatsassani oleva aukko täyttyi, ja tiesin, että jonakin päivänä näkisin ystäväni jälleen.