”Ystäviä seuraamassa Jeesusta”, Ystävä, helmikuu 2024, sivut 14–15.
Ystäviä seuraamassa Jeesusta
Saría ei osannut odottaa Katyn kysymystä.
Tämä kertomus tapahtui Australiassa.
”Hei sitten, Saría! Tiedän, että onnistut tänään hienosti”, äiti sanoi.
Saría hypähti ulos autosta. ”Kiitos!”
Tänään Saría halusi kutsua ystäviään kastetilaisuuteensa. Matkalla kouluun äiti oli auttanut häntä harjoittelemaan heidän kutsumistaan.
Saría hyppeli luokkansa isojen kaksoisovien luo. Hän kävi kristillistä koulua. Se tarkoitti sitä, että he kaikki oppivat yhdessä Jeesuksesta Kristuksesta, vaikka kaikki eivät käyneetkään samassa kirkossa. Hänen opettajansa oli laittanut Jeesuksen eri nimiä luokan oviin. Niitä olivat esimerkiksi ”Ihmeidentekijä” ja ”Jumalani”. Tänään Saría huomasi lapun, jossa luki ”Lupausten pitäjä”.
Saría virnisti innostuksesta. Kun hän menisi kasteelle, hänestäkin tulisi lupausten pitäjä!
Ruokatunnilla Saría istui Katyn ja Jennyn vieressä portailla luokkahuoneen ulkopuolella. Kun he söivät, Saría ajatteli, että olisi hyvä hetki tehdä se, mitä hän oli harjoitellut.
Saría veti syvään henkeä. ”Menen pian kasteelle. Haluaisitteko tulla katsomaan?”
”Miksi sinä menet nyt kasteelle?” Katy kysyi.
Saría yritti muistaa asioita, joita hän oli harjoitellut äidin kanssa. ”Koska haluan tehdä liiton. Liitto on minun ja Jumalan välinen lupaus. Kun minut on kastettu, saan Pyhän Hengen lahjan.”
Katy ojensi kätensä ottaakseen voileivän. ”Minut on kastettu vauvana.”
”Niin minutkin”, Jenny sanoi. ”Luulin, että kaikki kastetaan vauvoina.”
Saría oli hämmentynyt. Hän ei tiennyt, mitä sanoa.
Koulun jälkeen Saría kertoi äidille, mitä oli tapahtunut. ”Miksi Katy ja Jenny kastettiin, kun he olivat vauvoja?”
Äiti istui hänen viereensä. ”Muissa kirkoissa tehdään asiat eri tavoin. Joissakin kirkoissa vauvat kastetaan pirskottamalla heidän päälleen vettä. Me kuitenkin uskomme, että kasteelle mennessämme teemme pyhän liiton. Siksi meidän tulee olla kyllin vanhoja ymmärtääksemme antamamme lupaukset.”
Saría ajatteli muita eroja, joita hän oli huomannut koulussa. Hänen ystävänsä palvelivat Jumalaa monin tavoin, jotka poikkesivat siitä, mihin hän oli tottunut.
Äiti halasi häntä. ”Pärjäsit hienosti tänään.”
Saríasta tuntui paremmalta. Hän ei ollut tiennyt, kuinka vastata ystävänsä kysymyksiin, mutta hän oli tehnyt parhaansa. Hän halusi yhä kutsua heidät kastetilaisuuteensa.
Seuraavana päivänä Saría ja Katy kävelivät kouluun yhdessä. Katy pudotti jotakin, ja Saría nosti sen hänelle. Se oli kaulaketju, jossa oli risti.
”Kiitos!” Katy otti kaulakorun. ”Olisin todella surullinen, jos kadottaisin tämän. Se muistuttaa minua Jeesuksesta.”
Saría virnisti ja näytti VO-sormustaan. ”Tämäkin muistuttaa minua Jeesuksesta! VO tarkoittaa ’valitse oikein’. Se muistuttaa minua tekemään sitä, mitä Jeesus tekisi.”
”Minä pidän siitä”, Katy sanoi.
Saría ja Katy tulivat luokan ovelle. Katy osoitti oveen kiinnitettyä Jeesuksen nimeä ”Tien avaaja”.
”Tuo on minun suosikkini!” Katy sanoi.
”Minäkin pidän siitä.”
Onnellinen tunne levisi Sarían rintaan. Hänen opettajansa oli kertonut ”Tien avaajan” tarkoittavan sitä, että Jeesus avasi tien asioiden tapahtumiselle. Jeesus oli avannut Saríalle tien ystävystymiseen moniin eri kirkkoihin kuuluvien lasten kanssa! Heillä oli eroja, mutta yksi asia oli yhteinen. He kaikki rakastivat Jeesusta ja halusivat seurata Häntä. Saría tiesi, että se teki Jeesuksen iloiseksi.