Luja perustus

Myöhempien aikojen pyhiin kuuluvia nuoria, jotka rakentavat elämänsä Jeesuksen Kristuksen kalliolle (ks. Hel. 5:12).

Muuttopulma

Perheeni muutti usein kasvuvuosinani. Uusiin paikkoihin sopeutuminen oli vaikeaa, mutta kun olin ensimmäistä vuotta lukiossa, pidin kovasti asuinpaikastamme. Kaikki kuitenkin muuttui, kun isoisäni kuoli ja vanhempani päättivät muuttaa lähemmäksi isoäitiäni. Kammosin taas muuttamista. Olin tehnyt lujasti töitä päästäkseni mukaan koulun toimintoihin ja saadakseni ystäviä.

Minusta tuli katkera ja kiistelin vanhempieni kanssa muuttamisesta. Vanhempani kannustivat minua rukoilemaan asiasta. Yritin, mutta en saanut mitään vastauksia. Turhautumisestani huolimatta päätin rukoilla vielä kerran. Ennen kuin ehdin aloittaa, kuulin selkeän äänen mielessäni sanovan: ”Rachel, sinä et saa vastausta, koska et halua sellaista.” Olin ällistynyt. Hetken kuluttua aloin rukoilla eri tavalla. Vuodatin sydämeni taivaalliselle Isälle ja kysyin, mitä Hän halusi minun tekevän.

Sain tunteen, että perheeni piti muuttaa. Nöyrryttyäni ja hyväksyttyäni sen, mitä taivaallinen Isä halusi, tunsin rauhaa. Se ei aina ollut helppoa, mutta tiesin, että olimme siellä, missä Herra halusi meidän olevan. Tämä kokemus auttoi minua pääsemään lähemmäksi Vapahtajaani ja pääsemään lähemmäksi sitä, millainen Hän haluaa minun olevan ihmisenä.

Rachel H., Washington, USA