”Temppeli ja Jonalinin toive”, Nuorten voimaksi, huhtikuu 2023.
Temppeli ja Jonalinin toive
Jonalin ei ollut yhtä innoissaan kuin muut temppelistä, joka oli tulossa Amerikan Samoaan – ennen kuin häntä pyydettiin puhumaan sen maanmurtotilaisuudessa.
Valokuvat Sam Solaita
Jonalin Y. sai eräänä päivänä odottamattoman puhelun.
Pago Pagon temppelin maanmurtotilaisuus Amerikan Samoassa oli lähestymässä, ja vyöhykkeen johtohenkilöt pyysivät 16-vuotiasta Jonalinia lausumaan todistuksensa temppelistä maanmurtoseremoniassa. Oli vain yksi ongelma. Jonalin ei ollut koskaan käynyt temppelissä. Hän oli aina halunnut tulla sinetöidyksi perheeseensä, mutta hän ei tiennyt, tapahtuisiko se kovinkaan pian.
”Kun ilmoitettiin, että tänne rakennetaan temppeli, en ollut niin innoissani tai ihastunut kuin kaikki muut”, Jonalin sanoo. ”Ajattelin, ettei minulla ollut mitään syytä olla innoissani, koska isä ei kuulu kirkkoon eikä voi tulla kanssamme temppeliin. Temppeli ei muuttaisi sitä tosiasiaa, ettei perhettäni ollut sinetöity.”
Jonalinin äidin suku on kuulunut Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon useiden sukupolvien ajan. Äiti on opettanut Jonalinille ja tämän neljälle sisarukselle Jeesuksen Kristuksen evankeliumia, ja heidät kastettiin, kun he täyttivät kahdeksan. Mutta hänen isänsä on päättänyt, ettei halua tulla jäseneksi.
Niin kauan kuin Jonalin pystyy muistamaan, hänen perheensä on yrittänyt auttaa isää kokemaan kääntymyksen Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin. Jonalin ja hänen äitinsä, kolme siskoaan ja veljensä kutsuvat isän mukaansa kirkkoon, ja tämä tulee usein, kun ei ole töissä. He viettävät myös koti-iltaa, ja he kutsuvat isän mukaan kirkon toimintoihin. Lukemattomat lähetyssaarnaajat ovat käyneet heillä, mutta Jonalinin isä ei ole päättänyt edistyä evankeliumissa.
Tämän vuoksi Jonalin hämmentyi siitä, että häntä pyydettiin puhumaan temppelistä. Tuntui siltä, että kaikki hänen ystävänsä olivat innostuneempia temppelistä kuin hän oli, ja malttoivat tuskin odottaa, että pääsisivät sinne koko perheensä kanssa. ”Muistan vain ajatelleeni: ’Minä olen se tyttö, jonka isä ei kuulu kirkkoon. Miksi minä?’” Jonalin sanoo.
Sydämenmuutos
Pian Jonalinin tunteet temppeliä kohtaan alkoivat muuttua. ”Sydämeni muutti se, että minut valittiin lausumaan todistukseni”, hän sanoo. ”Se oli kuin Jumalan tapa auttaa minua tietämään, että temppeli on siunaus. Tiesin, että se oli Hänen tapansa rauhoittaa epäilevää sydäntäni.”
”Olin kuullut, että temppeli on hieno, että siellä on rauhallista”, hän sanoo. ”Haluaisin todella tuntea sen itse. Se, että valmistauduin lausumaan todistukseni, antoi minulle tilaisuuden miettiä, kuinka ihmeellistä onkaan, kun temppeli rakennetaan niin lähelle kotia. Ja se antoi minulle toivon siitä, että jonakin päivänä – Jumalan aikataulun mukaan – perheeni sinetöitäisiin temppelissä.”
Jonalin tekee parhaansa luottaakseen Jumalan aikatauluun eikä omaansa. ”Jumalan tiet ovat tutkimattomat”, hän sanoo. ”Hän tiesi, mikä olisi oikea hetki rakentaa temppeli Amerikan Samoaan– aika, jolloin kaikki ovat epätoivoisia pandemian vuoksi, jolloin hyvin monet tarvitsevat temppeliä ja jolloin Hän tiesi minun kaipaavan perheeni sinetöimistä. Hänen aikataulunsa on täydellinen.”
Iloa evankeliumissa
Yksi syy siihen, miksi Jonalin haluaa isänsä menevän kasteelle, on se, että evankeliumi on ollut niin suuri siunaus hänen omassa elämässään. ”Rakastan evankeliumin opetusten soveltamista käytäntöön koulussa, ja siitä on itse asiassa todellista apua”, Jonalin sanoo. ”Olen hyvin kiitollinen siitä, että voin olla jäsen, ja olen innoissani siitä, että saan olla mukana tässä suuressa ja ihmeellisessä työssä.”
Jonalin yrittää myös kertoa evankeliumin ilosta ystävilleen, joista useimmat ovat kirkon jäseniä. ”Aina kun olen huolissani jostakin, herään varhain aamulla ja menen katselemaan taivasta. Se on hyvin terapeuttista”, hän sanoo. ”Toisinaan kun teen niin, minusta tuntuu, että minun pitää tehdä muistiinpanoja, kuten opetuksista, joita olen saanut kirkossa. Sitten lähetän niitä viesteinä ystävilleni ryhmäkeskustelussa. Minulla on yksi ystävä, joka ei ole jäsen, ja kun näen hänen vastaavan tosi suurella sydämellä – se on todella mukavaa, ja pidän siitä todella paljon.”
Toivoa tulevaisuuteen
Kun Jonalin kertoo uskostaan ystävilleen, hän toivoo yhä, että jonakin päivänä hänen isänsä kääntyy Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin. ”Jumala näkee sydämeni ja tietää, kuinka paljon haluan isäni menevän kasteelle”, hän sanoo. Mutta Jonalin ymmärtää myös, että isällä on tahdonvapaus. ”Oli aikoja, jolloin kysyin Jumalalta, miksi isältä kestää niin kauan. Mutta taivaallisen Isän vastaus pysyy samana: ole kärsivällinen. Niinpä olen kärsivällinen.”
”Rukoilen, että jonakin päivänä perheeni sinetöidään iankaikkisuudeksi”, Jonalin sanoo. ”Tiedän, että evankeliumi on totta. Se on siunannut perhettäni todella monin tavoin. Todistan, että Jumala kuulee rukouksemme. Minua on siunattu niin, että saan olla osa Hänen työtään, ja elän edelleen Hänen tahtonsa mukaan.”