Angel A.

16, Alberta, Kanada

Asun Kanadassa (juonipaljastus: me emme itse asiassa asu igluissa tai ratsasta hirven selässä kouluun). Minulle on tuonut hyvin paljon iloa se, että olen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsen täällä. Mutta on myös päiviä, joihin kuuluu surua ja vastustusta. Vartuin paikassa, jossa minulla ei ollut lähisukulaisia, mutta taivaallinen Isä antoi minulle seurakuntaperheeni ja auttoi minua luomaan iankaikkisia ystävyyssuhteita vaarnani nuorten kanssa. Missä sitten oletkin, sinulla on perhe, kun sinulla on evankeliumi.

Ryömin pohjamudissa patriarkallisen siunaukseni saamishetken lähestyessä. Vastustaja sai minut ajattelemaan, etten ansainnut siunaustani. Sitten kuulin aivan hiljaisen, vienon äänen, joka kehotti minua soittamaan lähetyssaarnaajasisarille. Kun sisaret tulivat, tunsin Vapahtajan rakkauden minua kohtaan hyvin voimakkaasti ja selkeästi.

Vaikka emme voikaan olla fyysisesti lähellä Vapahtajaamme, on todella tärkeää, että me aina lähestymme Häntä. Patriarkallinen siunaukseni vahvistaa minua ja muistuttaa minua siitä, että olen Jumalan jumalallinen tytär.