Perheiltaideoita
Tässä numerossa on artikkeleita ja toimintoja, joita voidaan käyttää perheillassa. Seuraavana on kaksi esimerkkiä.
”Seminaarin siunaukset”, s. 20: Käy läpi artikkeli etukäteen ja päätä, kuinka sovellat sanoman parhaiten perheellenne. Jos perheessänne on teini-ikäisiä, jotka ovat seminaarissa, aloita kysymällä heiltä, miksi seminaari on tärkeä heille. Lue sitten osio nimeltään ”Saamme luvattuja siunauksia”. Kannusta nuorempia lapsia valmistautumaan seminaariin osallistumiseen sitten kun he ovat riittävän vanhoja. Ellei perheessänne ole seminaari-ikäisiä nuoria, voitte halutessanne lukea artikkelin ja keskustella sitten seminaarin tärkeydestä nykyajan nuorille.
”Kaikki tuntevat Bleckin”, s. 42: Voisitte laulaa alkulauluna ”Oikein sä tee” (MAP-lauluja, 158). Lue Bleckistä kertova artikkeli tai tee yhteenveto siitä. Pyydä perheenjäseniä kertomaan kokemuksesta, jolloin heidän oli tehtävä vaikea päätös eri vaihtoehtojen välillä, ja siitä, mitä seurauksia heidän tekemällään päätöksellä oli. Päätä lukemalla artikkelista presidentti Thomas S. Monsonin sanat.
Yksinkertaista, rauhallista ja unohtumatonta
Se oli unohtumaton perheilta pienten tyttäriemme, 6-vuotiaan Angéliquen ja 4-vuotiaan Béthanien, kanssa. Aviomieheni ja minä olimme kumpikin lysähtäneet tuoleihimme väsyneinä ja tietämättä, mistä aloittaa. Niinpä tyttäremme tekivät aloitteen ja käänsivät perheiltatehtäväpyörää antaen meille kullekin tehtävän. Mieheni tehtävänä oli johtaa, Béthanie vastasi lauluista, minulla oli toiminta ja Angéliquen oli määrä pitää oppiaihe.
Béthanie valitsi laulun ”Saan käydä temppeliin” (Lasten laulukirja, s. 99), ja me lauloimme sen yhdessä. Isä piti alkurukouksen. Sitten Angélique otti viimeisimmän Liahonan numeron ja valitsi lasten osiosta yhden artikkelin. Hän opettelee koulussa lukemaan, joten hän luki artikkelin meille. Ilmapiiri kodissamme oli rauhallinen. Henki todisti, että se, mitä hän luki, oli totta.
Leikimme yhdessä muutaman leikin, ja minä pidin loppurukouksen. Rukoillessani en voinut olla kiittämättä taivaallista Isäämme Hänen Hengestään ja rakkaudestaan ja myös siitä, että Hän oli siunannut kotiamme näillä pienillä hengillä. Mieheni ja minä tiedämme, että meidän vastuullamme on pitää heistä huolta ja opettaa heille evankeliumia. Perheillan pitäminen on osa tuota pyhää tehtävää.
Sylvie Poussin, Réunion