Lopputuloksena menestyminen
Kirjoittaja asuu São Paulossa Brasiliassa.
Kuvitus J. Beth Jepson
Kun olin 14-vuotias, fysiikanopettajani pani merkille matemaattiset kykyni ja ilmoitti minut Brasilian matematiikkaolympialaisiin. Siihen kuului kolme vaihetta. Ensimmäinen ja toinen vaihe pidettiin lauantaina. Minä pääsin mukaan kolmanteen vaiheeseen ja huomasin, että se pidettäisiin kahtena päivänä, lauantaina ja sunnuntaina.
Kerroin sitten opettajalleni ja olympialaisten johtajalle, etten voisi osallistua kokeeseen sunnuntaina, koska se on Herran päivä. Johtaja pyysi minua puhumaan kirkkoni johtohenkilöiden kanssa, jotta saisin vapaata voidakseni osallistua kokeeseen sunnuntaina. Jos en tekisi sitä, minut hylättäisiin. Sanoin, että voisin luopua kaikesta muusta paitsi Jumalasta.
En ollut surullinen, koska minulla oli toivo siitä, että Jumala kunnioittaa niitä, jotka kunnioittavat Häntä. Muistin kohdan Matt. 6:33: ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.”
Joitakin viikkoja myöhemmin otimme yhteyttä olympialaisten sihteeriin, joka sanoi, etten saisi osallistua kokeeseen minään toisena päivänä ja että minut hylättäisiin. Pitkän keskustelun jälkeen mies ehdotti, että lähettäisin hänelle sähköpostiviestin, jossa selittäisin tilanteeni. Lähetettyäni sähköpostiviestin rukoilin taivaallista Isää ja sanoin, että tekisin Hänen tahtonsa.
Seuraavana iltana sain koordinaattorilta sähköpostiviestin, jossa sanottiin, että voisin osallistua sunnuntain kokeeseen maanantaina, minulle parhaiten sopivaan aikaan. Hän jopa tarjoutui pitämään kokeen kotikaupungissani, ettei minun tarvitsisi jäädä pois aamun oppitunneilta.
Saatuani nämä hyvät uutiset rukoilin ja kiitin Herraa, koska Hän oli auttanut minua. Vanhempani menivät temppeliin osoittaakseen kiitollisuutensa.
Kun koetulokset oli laskettu, sain kultamitalin. Herra kunnioittaa niitä, jotka kunnioittavat Häntä.