”Olemme täällä auttamassa toisiamme”, Liahona, kesäkuu 2023.
Henkilökuvia uskosta
Olemme täällä auttamassa toisiamme
Herra pitää huolen tarpeistani. Hän on siunannut minua kodillani ja kaikella, mitä kodissani on.
Valokuvat Richard M. Romney
Leonard: Minusta oli tullut alkoholisti. Minulla ei ollut kotia. Käytin samoja vaatteita päivästä toiseen. Nukuin pensaikoissa ja söin roskasäiliöistä. Minulla ei ollut mitään eikä ketään.
Vanhin Olsen: Kuinka sinä muutuit?
Leonard: Päätin rukoilla. Pyysin Herralta apua, ja jotenkin löysin voimaa lopettaa juomisen. Ajattelin jatkuvasti Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoa. Olin aiemmin tuntenut olevani kotona siellä. Ajattelin, että saattaisin löytää sieltä jälleen toivoa.
Vanhin Olsen: Olet kertonut minulle, että olet alkanut tuntea tarvetta tehdä jotakin.
Leonard: Niin, Herra otti minut mukaan, ja kun seurasin Häntä, Hän alkoi siunata minua.
Vanhin Olsen: Kuinka paikalliset kirkon johtohenkilöt auttoivat sinua?
Leonard: Minut oli erotettu kirkosta, mutta he auttoivat minua ymmärtämään, mitä minun piti tehdä, ja tekemään, mitä minun piti tehdä palatakseni täyteen jäsenyyteen. Vähän kerrallaan tein sen. Päivä, jolloin minut kastettiin uudelleen, oli elämäni onnellisin päivä.
Vanhin Olsen: Nykyään asut kukkulan juurella aivan kappelimme lähellä [Dennehotson seurakunnan seurakuntakeskus Kayentassa Arizonassa Yhdysvalloissa]. Kotisi on pieni asuntovaunu, jossa ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä, mutta sanot pitäväsi itseäsi onnekkaana?
Leonard: Herra huolehtii tarpeistani. Hän on siunannut minua tällä kodilla ja kaikella, mitä siinä on. Minusta on hienoa, että minulla on hiljainen paikka, jossa voin tutkia pyhiä kirjoituksia ja rukoilla. Siskoni asuu lähellä, ja sieltä saan vettä. Joskus kun tarvitsen sähköä, hän antaa minun vetää jatkojohdon hänen talostaan.
Vanhin Olsen: Millä muilla tavoin evankeliumi on siunannut sinua?
Leonard: Herra osoitti minulle, että tällä elämällä on merkitystä. Se oli jotakin, mitä minulta oli puuttunut vuosia. Nyt haluan auttaa muita ihmisiä, aivan kuten Hän on auttanut minua.
Vanhin Olsen: Näen sinun auttavan ihmisiä koko ajan. Eräänä päivänä autoit naista, jonka auto juuttui hiekkaan.
Leonard: Hain vain avuksi pari muuta kirkon jäsentä ja pari lapiota. Aloimme kaivaa ja työntää. Melko pian hän jatkoi matkaansa.
Vanhin Olsen: Entä se kerta, kun sinusta tuntui, että sinun pitää käydä veljentyttäresi luona, joka asuu kilometrien päässä Farmingtonissa New Mexicossa?
Leonard: En ollut varma, miksi minun piti lähteä, mutta tiesin, että Herra halusi minut sinne.
Vanhin Olsen: Niinpä toimit kehotuksen mukaan, keksit keinon päästä sinne ja saavuit juuri ajoissa antamaan hänelle kipeästi kaivattua apua.
Leonard: Herra tiesi, että veljentyttöni tarvitsi apua, ja Hän tiesi, että voisin auttaa häntä.
Vanhin Olsen: Tehtävässäsi seurakunnan johtokunnassa autat minua palvelutyötoimeksiannoissa, kokouksissa, seurakunnan toiminnoissa ja kirkon riippuvuuksista toipumisen ohjelmassa. Mitä sanoisit, jos joku kysyisi sinulta: ”Kuinka sinä rakastat lähimmäistäsi?”
Leonard: Koko sydämelläni.
Vanhin Olsen: Kuinka osoitat tuota rakkautta?
Leonard: Minä vain annan heille sitä, mitä Herra on antanut minulle. Ihmisillä on tarve tuntea, että heitä rakastetaan. Heillä on tarve tuntea lohtua. Heillä on tarve saada opastusta. Heillä on tarve ymmärtää, mitä Herra voi antaa heille. Kun on kuilun pohjalla, on tarve tuntea, että jos pyytää apua, joku myös auttaa.
Vanhin Olsen: Asut pienessä asuntovaunussa, mutta sydämesi on suuri kuin maailma sen ulkopuolella. Elät vaatimattomasti, vailla maallista omaisuutta. Mutta olet Kristuksen kaltainen ja aina auttamassa apua tarvitsevia.
Leonard: Siksihän me olemme täällä, eikö niin? Auttamassa toisiamme.
Leonard asuu pienessä asuntovaunussa, jossa ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä, mutta hän pitää itseään siunattuna.
Leonard nauttii hiljaisesta kodista, jossa hän voi tutkia pyhiä kirjoituksia.
Vanhin Olsen (vasemmalla), kirkon palvelulähetyssaarnaaja, joka palvelee seurakunnanjohtajana, keskustelee seurakunnan tarpeista Leonardin kanssa, joka palvelee hänen ensimmäisenä neuvonantajanaan.
Kuinka Leonard rakastaa lähimmäistään? ”Koko sydämelläni”, hän sanoo.
Leonard ja eräs toinen kirkon jäsen auttavat naista, jonka auto juuttui hiekkaan.
Leonard sanoo: ”Pyhistä kirjoituksista me opimme, että kun palvelemme muita, me palvelemme Jumalaa” (ks. Moosia 2:17).
Dennehotson seurakunnan seurakuntakeskus Kayentassa Arizonassa Yhdysvalloissa, missä Leonard palvelee seurakunnan johtokunnassa.